Eettinen johtaminen hyödyttää kaikkia

Eettinen johtaminen hyödyttää kaikkia POLIISIN ETIIKKASEMINAARI 23.- 24.10.2012 JOHTAMISEN ETIIKKA Pekka Pihlanto Liiketaloustiede, laskentatoimen professori emeritus BID Innovaatiot ja yrityskehitys Turun yliopisto

Mitä on etiikka? • Etiikka on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. • Etiikan peruskysymyksiä • Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella? Mitä tulisi sisällyttää eettisen pohdinnan piiriin? • Mikä tekee teosta oikean tai väärän? • Minkä periaatteen mukaan toimijan pitäisi valita, mitä tekoja hän tekee? Mitä eettisiä sääntöjä hänen tulisi noudattaa? • Nämä kysymykset koskevat tietysti myös johtajia.

Eettinen johtaminen • Eettisen johtamisen peruskysymykset ovat siten: • Kuinka meidän pitäisi johtaa? Kuinka alaisia tulisi kohdella? Mitä tulisi sisällyttää johtamisessa eettisen pohdinnan piiriin? • Mikä tekee esimiehen (alaisen) teosta oikean tai väärän? • Minkä periaatteen mukaan esimiehen pitäisi valita, mitä tekoja hän tekee johtaessaan? Mitä eettisiä sääntöjä hänen tulisi tällöin noudattaa? •  Johtajan ja esimiehen tulisi siis toimia oikein suhteessa alaisiin ja muutoinkin. • Tietty jännite vallitsee aina suoritettavan tehtävän ja alaisen kohtelun välillä. Organisaation muutostilanteet erityisen vaikeita.

Johtaminen tilanteen mukaan • Tilanne voi vaatia mutkatonta käskytystä, jolloin alainen henkilönä ”unohtuu”. Alainen kyllä ymmärtää tämän. Esimiehen suhtautuminen kokonaisuutena ratkaisee. • Eettinen johtaminen ei kuitenkaan ole pehmoilua. • Jos käskyt ja ohjeet eivät tunnu menevän perille, on tiukkuutta lisättävä. • Johtajan oltava tarkkana, että hän ei itse toimiepäeettisesti – pelkkä lain noudattaminen ei riitä, vaan toimittava muutoinkin eettisten tapanormien rajoissa. • On vaikea luetella näitä normeja tyhjentävästi. Yleensä useimmat ymmärtävät, mikä tilanteessa on oikein. • Mikä on poliisiylijohtajan näkemys hyvästä johtamisesta?

Poliisiylijohtajan näkemyksiä johtamisesta (1) • Poliisiylijohtaja Mikko Paateron haastattelu (Kauppalehti 19.9.12) • ”Poliisia johdetaan pelolla” (HS)  ”Ikinä ei saa provosoitua.” • ”Poliisiorganisaatiossa käskyjä osataan antaa ja niitä osataan noudattaa”. • ”Johtajuus pitää ansaita. Nykypäivänä ei voi pelata asemalla eikä viralla”. • ”Melkein kaikki poliisit ovat johtamiskoulutuksen saaneita asiantuntijoita. Joko he johtavat omassa organisaatiossa tai he johtavat yleisöä.” • ”Mielestäni asiantuntijoiden johtamisessa on ymmärrettävä, että nämä vaativat työnsä ja osaamisensa arvostamista”. • ”Management -tyylisestä johtamisesta ollaan siirtymässä leadership-tyyliseen johtamiseen.” [asioiden johtaminen/ ihmisten johtaminen]

Poliisiylijohtajan näkemyksiä (2) • ”Leadership -johtamiselle on varattava aikaa enemmän.” • ”Johtamisen näkövinkkelistä henkilöstö on katsottava ihminen ihmiseltä. Jokaisella on osaamista ja vahvuuksia”. • ”Motivointia on, että olen kiinnostunut alaisten tehtävistä. Motivoin alaisiani keskustelemalla. --- tärkein palkinto on työstä suoraan annettu tunnustus.” •  Ylijohtaja ei mainitse tässä johtamisen etiikkaa, mutta hänen viittauksensa johtajuuden ansaitsemiseen, henkilöstön asiantuntijuuden ja osaamisen huomioon ottamiseen, motivointiin sekä leadership -johtamiseen tarkoittavat, että alaisten huomioon ottaminen ihmisinä on keskeistä. Siitä ei ole pitkä matka näkemykseen, että alaisia on johdettava eettisesti oikein.

Ihminen ymmärretään usein epärealistisesti • Ihmisten eettisessä johtamisessa on taustalla hyvä olla todenmukainen näkemys ihmisestä – käsitys siitä, mitä ihminen on. Muutoin on vaikea toimia ”oikein”. • Näin ei läheskään aina ajatella. Ihminen saatetaan ymmärtää tunteettomaksi koneeksi, jollainen ihminen ei todellisuudessa ole. • Esim. taloudessa on tavallinen oletus ”homo economicus”, taloudellisesti (aina) rationaalinen ihminen. • Sotilas- ja poliisiorganisaatiossa alainen saatetaan ymmärtää kylmäveriseksi toimijaksi, tunteettomaksi robotiksi. Esimies olisi vastaavasti käskyttäjäautomaatti. • Tällaisen ihmiskäsityksen vallitessa johtamisessa korostetaan ylivertaisesti tuloksia, tehokkuutta ja numeroita ihmisen sijasta. • Yleensä emme mieti omaksumaamme ihmiskäsitystä, mutta se voidaan päätellä johtamis- tai muusta käyttäytymisestämme.

Tarvitsemme eettisesti sopivan käsityksen ihmisestä • Jokainen esimies voi kehitellä itselleensoveltuvan ihmiskäsityksen, jota hän tarvitsee toimiessaan muiden ihmisten kanssa. Ellemme tee näin, ihmiskäsityksemme on sattumanvarainen – ja helposti epätodenmukainen sekä sellaisena haitallinen. • Jos pidämme ihmistä ”koneena”, kohtelemme alaistakin kuin konetta. • Omaksumamme ihmiskäsitys muokkautuu ympäristömme, koulutuksemme ja luonteemme pohjalta. •  Koska eettinen johtaminen tarkoittaa sitä, että kohtelemme alaisiamme ”oikein”, tarvitsemme siis todenmukaisen käsityksen siitä, miten ihmiset todellisuudessa toimivat, millaisia he pohjimmiltaan ovat.

Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys • Esimerkki ihmiskäsityksestä, joka sopii paitsi eettisen johtajan ihmiskäsityksen perustaksi, myös moneen muuhun tarkoituk-seen. • Kokonaisvaltainen (holistinen) ihmiskäsitys (professori Lauri Rauhala): • Jokainen yksilö koostuu kolmesta ulottuvuudesta: • Tajunnallisuudesta (= ajatteluprosessimme, muistimme eli elämämme aikana kertyneen tietämyksen ”varasto”, maailmankuva: sisältää tosiasioita, arkitietoa, tunteita, luuloja, uskomuksia, jne. • Kehollisuudesta (= kehomme hermojärjestelmineen, aivoineen, jne). • Tilannesidonnaisuudesta (= suhteemme kaikkeen kehomme ulkopuolella, eli elämäntilanteessamme, olevaan: ihmisiin, luontoon, rakennelmiin, ideoihin, jne).

Eettinen johtaja ottaa alaisen yksilöllisyyden huomioon • Kaikki nämä ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa niin, että kun yhdessä tapahtuu jotakin, se heijastuu kahteen muuhun – ja jälleen takaisin. • Esimerkiksi kun käskytämme alaista, tämä ei ole pelkkä keho, jota tietokoneohjelman tapaiset aivot ohjaavat käskyn toteutukseen. • Alainen on myös ajatteleva ja tunteva yksilö, joka ”sulattaa” käskyn tajunnallisuudessaan. • Käskyn ymmärtämiseen ja siihen suhtautumiseen vaikuttavat hänen aikaisempi tietämyksensä (= tosiasioita, tunteita, uskomuksia). • Lopputulos eli käskyn ymmärtäminen on periaatteessa jokaisella alaisella (ainakin hiukan) erilainen. • Alainen (niin kuin esimieskin) on yksilöllisessä elämäntilanteessaan, eli häneen vaikuttavat käskyn lisäksi monet muutkin (usein näkymättömissä olevat) tilannetekijät. Näistäkin syistä jokainen voi ymmärtää käskyn periaatteessa omalla yksilöllisellä tavallaan.

Mikä on ”oikein” johtamisessa? • Alaiset (ihmiset yleensäkään) eivät siis ole samanlaisia, tasapäisiä, vaan yksilöllisiä ja subjektiivisia, omine piirteineen ja reaktiotapoineen. • Tämän ymmärtäminenhelpottaa esimiestä. • Eettinen johtaja käsittelee kaikkia alaisiaan ”oikein”. Mikä on kunkin kohdalla ”oikein”, on viime kädessä yksilökohtaista. • Jotkut alaiset tarvitsevat tiukempaa johtamista ja enemmän ohjausta kuin toiset. • Johtajan yksilöllisistä ominaisuuksista riippuu, miten hyvin hän voi ja haluaa ottaa kunkin alaisensa huomioon yksilönä. • Johtaja päättää tyytyykö hän asiajohtamiseen (management) vai ihmisjohtamiseen (leadership) – ja millä hienojakoisuudel-la hän ihmisjohtamista harjoittaa.

Miksi sitten eettistä johtamista? • Koska se on muodissa? Huono perustelu. • ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan?”  Jos olet eettinen johtajana, saat vastaasi samanlaisen asenteen alaisilta, ja työsi helpottuu. Ja päinvastoin. • Ihmiset eivät enää sulata käskyttävää persoonatonta johtamista, eivätkä varsinkaan vähättelevää, ylimielistä tai halveksivaa johtamista.  Maailma ja ihmiset ovat ratkaisevasti muuttuneet. • Ihmiset eivät enää hyväksy itsensä alistamista. He eivät kunnioita auktoriteetteja. Tämä tekee mm. poliisin tehtävän entistä vaikeammaksi. Samoin johtamisen.

Miten eettinen johtaminen näkyy • Johtaja on alaisiaan kohtaan sympaattinen, tasapuolinen ja asiallinen, ei äreä. • Johtaja ei anna epäeettistä tehtävää alaiselle, eikä edellytä tältä epäeettistä toimintaa. • Johtaja luottaa, ei ”hengitä alaisensa niskaan”, eikä kontrolloi koko ajan - ellei alainen anna siihen aihetta. • Johtaja antaa alaiselle tukea tämän jokapäiväisessä työssä, ja puolustaa tätä konfliktitilanteissa ulkomaailman kanssa. • Eettinen johtaminen joutuukin testiin kun alainen tekee virheen. Virhettä ei suurennella, eikä siitä muistuteta jatkossa. • Johtajan omaan virheeseensä suhtautuminen on eräs johtajan eettisyyden kypsyyskoe. • Esimies ei yritä esittää suurta ”johtajaa”, eikä mahtaile alaisilleen. Hän ottaa johtamisen luonnollisena ja luontevana tehtävänä.

Kaikki hyötyvät eettisestä johtamisesta • Eettinen (ihmiset huomioon ottava) johtaminen: • 1) Luo hyvän työilmapiirin. Töihin on mukava tulla ja töissä on mukava olla. • 2) Parantaa työyhteisön suorituskykyä ja tuloksia. Jokainen tekee mielellään parhaansa, eikä tyydy vain täyttämään käskyt ja suorittamaan tehtävänsä (joten kuten). •  Siten kaikki hyötyvät. Esimies kokee tyydytystä työstään, samoin alaiset. Myös esimiehen esimies on tyytyväinen, samoin kansalaiset. • Eikö siinä ole tarpeeksi perusteita eettiselle johtamiselle?

Eettinen johtaminen hyödyttää kaikkia