1 / 23

Pätkätyöt ja perusturva Kuka kuuntelee köyhää –tilaisuus 2.12. 2009

Pätkätyöt ja perusturva Kuka kuuntelee köyhää –tilaisuus 2.12. 2009. Outi Alanko-Kahiluoto Kansanedustaja (Vihr.) 050-5121727 outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi. Epätyypillinen, prekaari, epävarma työ. Erilaiset epätyypilliset työt yleistyvät

wanda
Download Presentation

Pätkätyöt ja perusturva Kuka kuuntelee köyhää –tilaisuus 2.12. 2009

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Pätkätyöt ja perusturvaKuka kuuntelee köyhää –tilaisuus 2.12. 2009 Outi Alanko-Kahiluoto Kansanedustaja (Vihr.) 050-5121727 outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi

  2. Epätyypillinen, prekaari, epävarma työ • Erilaiset epätyypilliset työt yleistyvät • Määrä- ja osa-aikainen työ, projektityö, vuokratyö, toimeksiannot, itsensä työllistäjät = epätyypillinen työ = prekaari työ • Prekaari = epävarma • Miksi epävarma? Koska yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole suunniteltu vastaamaan nykyisenkaltaista työelämää

  3. Prekaari työ on tasa-arvokysymys • Sukupuolittunut: v. 2008 naisista 16,7 % teki määräaikaista työtä, miehistä 9,1 %. • Keskittynyt nuorille työntekijöille • Yleisintä palvelualoilla ja julkisella sektorilla • Nykyisin myös korkeasti koulutetut, luovat alat • Uusista työsuhteista yli puolet solmitaan määräaikaisina

  4. Epätyypillinen työ on tyypillistynyt • Epätyypilliset työt ovat tulleet pysyväksi osaksi työelämää • Siksi työ- ja sosiaalilainsäädäntö pitää päivittää vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen • Mitä on tehty?Viime vuosina määräaikaista työtä tekevän työehtoja ja sosiaalietuuksia on ehkä vähän parannettu, mutta edelleen epätyypillisiä töitä tekevä putoaa järjestelmän aukkoihin työsuhteiden välissä

  5. Perusturvaa kaikille • Järjestelmä tarvitsee kokonaisremontin • Kaikille on taattava perusturva ilman monimutkaista tarveharkintaa ja siitä johtuvaa byrokratiaa • Vihreiden pitkän aikavälin tavoite on perustulo • Kaikille automaattisesti kuukausittain maksettava vastikkeeton tulo

  6. Miksi perustulo? • Sosiaaliturva nyt liikaa kiinni työhistoriasta ja siitä, onko työsuhteessa vai ei ja millaisessa työsuhteessa • Työttömien, projektityötä tekevien, osa-aikatyötä tekevien, itsensä työllistävien sekä pätkätyöläisten turva jää heikoksi • Sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen vaikeaa: epäkannustavuus, byrokratialoukut: ensin tulot kasvavat, mutta sosiaaliturva peritään myöhemmin työtulojen vuoksi pois • Työtuloja vaikea ennakoida esim. osa-aikatyössä • Tarveharkintainen ja syyperustainen tukiviidakko ehkäisee työllistymistä • Kaivataan uutta, vapauttavaa sosiaaliturvaa

  7. Vihreiden perustulomalli (2007) • Perustulon suuruus noin 440e • PT:n osuus olisi verotonta • Päälle tulevista ansioista maksettaisiin 39% veroa 5 000e kuukausituloihin asti, sen ylittäviltä tuloilta 49% • Vaikka vero-% näyttää suurelta, ainoastaan suurituloisimmilla tulot pienenisivät hiukan • PT ja veropolitiikka muodostaisivat kokonaisuuden

  8. Vihreiden perustulomalli II • Korvaisi kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet (työmarkkinatuen, työttömyysperuspäivärahan, vähimmäisvanhempainrahan ja -sairauspäivärahan, opintotuen ja hoitorahan) • Ansioturva säilyisi nykyisellään, samoin kansaneläke • Perustuloa täydentäisi mahdollisuus tarveharkintaiseen sosiaaliturvaan kuten toimeentulo- ja asumistukeen • Tarveharkintaisen etuuksien määrä ja niitä tarvitsevien määrä vähenisi nykyisestä – byrokratiassa tulisi huomattavat säästöt

  9. Perustulo sosiaalipolitiikan näkökulmasta • Vapauttaisi perusturvan varassa elävät byrokratiarumbasta • Ei olisi ihmisiä alistava ja nöyryyttävä • Tekisi pienipalkkaisen työn vastaanottamisesta aina kannattavaa, koska työtulo ei vähentäisi perustuloa • Nyt sosiaaliturva vähenee pienistäkin työtuloista  ehkäisee työntekoa; jopa syrjäyttää: esim. oman ammattitaidon ylläpitäminen vaikeaa • Lapsilisät ulotettaisiin myös 17-vuotiaisiin

  10. Kiista perustulosta • Vihreät kannattavat, muut puolueet ja ammattiliitot lähinnä vastustavat; vasemmistossa myös myönteisiä äänenpainoja • Väite: ”epäsolidaarinen” ay-liikettä kohtaan • Pelkoja: PT vähentäisi työntekijöiden innokkuutta kuulua liittoon ja voisi laskea palkkoja • SAK:n pj. Lauri Lylyn mielestä ”perustulo pitää ansaita mielekkään työn avulla” (minimipalkkasäännöstö) • Vastaväite: PT parantaisi työntekijän neuvotteluasemaa; työn laatu paranisi: työstä kieltäytyminen helpottuisi; ikävästä työstä pitäisi maksaa enemmän, mieluista työtä olisi mahdollista tehdä pienelläkin palkalla

  11. Askelia perustuloon • Järjestelmä tarvitsee kokonaisremontin, mutta poliittisesti suotuisia tuulia odotellessa pitää ottaa askelia kohti parempaa perusturvaa • Vihreiden aloitteesta hallitusohjelmassa päätettiin käynnistää sosiaaliturvan kokonaisuudistus • Työtä tekemään SATA-komitea • Tavoitteena hallitusohjelman mukaan vähentää köyhyyttä, parantaa työnteon kannattavuutta, selkeyttää järjestelmää • Komitealta tulokset vuoden loppuun mennessä

  12. Komitealta odotettiin.. • Perusturvaa, joka kattaa kaikki elämäntilanteet • Keinoja, joilla työnteosta saadaan aina kannattavaa • Pätkä- ja silpputöitä tekevien asemaan parannuksia • MUTTA kokonaisremontin sijasta on nyt odotettavissa uusia tilkkuja täkkiin • Vastikkeettomaan turvaan siirtymiselle ei ole saatu tukea muilta puolueilta • Erimielisyyksiä myös perusturvan korottamisesta

  13. Miten köyhyyttä siis voidaan vähentää? • Köyhyydestä kärsivät erityisesti • Työttömät • Pienten lasten vanhemmat, vanhukset, opiskelijat, lapsiperheet • Silpputyöläiset ja muu prekariaatti • Miten voidaan auttaa? • Tulonsiirrot • Verotus • Työllisyyden parantaminen

  14. Tulonsiirtojen parannuksia tällä hallituskaudella • Lapset ja perheet: • Lapsilisä sidotaan indeksiin 1.3.2011 • Yksinhuoltajakorotus 10e/kk v. 2008 • Korotus kolmannesta lapsesta alkaen 10 e/kk 2009 • Kotihoidon tuen korottaminen 20 e/kk 2009 • Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sidotaan indeksiin 1.3.2011 • Opiskelijat: • Opintorahan tasokorotus 15% 1.8.2008 • Vapaan tulon rajan korotus 30% 1.1.2008 • Puolison tuloja ei enää huomioida asumislisässä 1.1.2009 alkaen • Oikeutta sairauspäivärahaan parannetaan 2010 • Vihreät vaativat myös indeksiin sitomista (SATA)

  15. Tulonsiirtoja II • Eläkeläiset: • 2008 tasokorotus 20e/kk • 2008 eläketulon verotus alennettiin työtulojen verotusta vastaavaksi • Takuueläke 2011 alkaen • Vähimmäispäivärahat • Korotus työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 • Indeksiin 2011 alkaen

  16. Työttömät – mistä parannus perusturvaan? • Perusturvan parantaminen ilman ansioturvaa tehtiin osapuolten sopimuksella mahdottomaksi ns. sosiaalitupossa • Sitoo SATA-komiteaa – ei todennäköisesti parannuksia peruspäivärahoihin • Nyt perusturvan korottaminen tuskin mahdollista? • Keinoksi pienituloisimpien aseman kohentamiseksi jää verotus (sekä palveluista huolehtiminen) • Vihreät kohdentaisivat veronkevennysvaran täysin pienituloisille • Ensi vuonna voimaan kunnallisveron perusvähennyksen alarajan nosto – suora tulonsiirto pienituloisille (Vihreiden mielestä varaa nostaa enemmänkin!)

  17. Köyhyyden vähentäminen maksaa – miten rahat riittävät? • Vihreät eivät halua säästää leikkaamalla palveluita • Nostettava veroja ennen palveluiden leikkaamista • Veropohjaa muutettava ja tehtävä oikeudenmukaisemmaksi • Vihreät nostaisivat: kiinteistövero, alv, ympäristöverot, pääomatulovero • Vihreät laskisivat: pienimpien palkkatulojen verotus • Tarkkoja kohdennuksia sosiaaliturvajärjestelmän sisällä!

  18. Sata-komitean tuloksia • Kaikki ei vielä julkista, mutta voi odottaa: • Asumistukijärjestelmän remontti: selkeytyy, tuet kohdistuvat enemmän lapsiperheille • Kaikki perusturvaetuudet indeksiin (Vihreät: myös opintotuki!) • Perusturvan tason säännöllinen arviointi lakisääteiseksi • Mutta: sosiaaliturvan perusfilosofia pysynee valitettavasti samana kuin aiemminkin (syyperustaisuus Vihreiden ajaman tarveperustaisuuden sijasta)

  19. Vihreät vaatimukset Sata-komitealle • Toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan • vähentäisi byrokratiaa ja luukulla juoksemista • hyvä sekä järjestelmän että asiakkaan kannalta • perusoikeuksien kannalta merkittävä 2) Opintotuki indeksiin - kaikki muut perusturvaetuudet jo sidottu tai sidotaan 2011 3) Perusturvan parantaminen – katse perus- ja ansioturvan sidokseen

  20. Entä pätkätyöläiset? • Työ- ja sosiaalilainsäädännölle pitää tehdä ”päväys” eli pätkätyövaikutusten arviointi Vuosilomalakia on uudistettu (2005) paremmin pätkätyöläiset huomioivaksi, mutta edelleen syrjii • Lomaa kertyy 1. vuodelta 2 pvää, myöhemmin 2,5 pvää – mutta pätkätyöläinen on aina 1. vuoden työntekijä! • Pätkien välissä lomaa ei ehditä pitää • STTK ottanut pätkätyöläisten asian agendalleen – ehdotus lomapankista • Työministeri Sinnemäki suhtautunut positiivisesti – otetaan esille TEM:in joustoturvahankkeessa

  21. Joitain parannuksia tehty… • Työnantaja rangaistuksen uhalla velvoitettu selvittämään määräaikaisuuden perusteet • Muutosturva laajennettu koskemaan lomautettuja ja pätkätyöläisiä • Sovitellun päivärahan työssäoloehto lyhentynyt 10 kk:sta 8 kk:een • Apurahansaajille taattu sosiaaliturva • Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannettu

  22. ..mutta paljon on tekemättä • Yrittäjyyden ja palkansaajuuden rajamaastossa työtä tekevät saatava sosiaaliturvan piiriin • Näille ”itsensä työllistäville” tarvitaan lainsäädäntöön uusi palkansaajiin rinnastettava kategoria, jotta voisivat vakuuttaa itsensä palkansaajakassoissa • Eri tulomuotojen johdonmukainen huomioiminen sosiaaliturvassa • Esim. tekijänoikeustulo

  23. Seuraavat hallitusneuvottelut? Vihreiden vaatimusten painopiste: • Työttömien perusturvan parantaminen • Lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen • Sosiaaliturvan parantaminen yhteensopivaksi työnteon uusien muotojen kanssa

More Related