Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti

1. Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti Jukka Rantala

2. Työryhmän tehtävä • Arvioida työeläkejärjestelmän indeksitarkistuksia koskevan sääntelyn mahdolliset muutostarpeet yhteen sovittaen • työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen • sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus • työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys • kohtuullisina pysyvät eläkemaksut. • Tehtävänä oli myös selvittää, minkälaisia indeksejä on käytössä muiden maiden vastaavissa eläkejärjestelmissä. Jukka Rantala

3. Työeläkkeiden nykyinen indeksijärjestelmä Nykyinen indeksijärjestelmä tuli voimaan 1.1.2005: • Maksussa olevat eläkkeet tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa kuluttajahintojen muutoksen paino on 80 % ja palkansaajien ansiotason muutoksen paino 20 %. • Eläkkeeseen oikeuttavat ansiot tarkistetaan eläkettä määrättäessä palkkakertoimella, jossa hintojen muutoksen paino on 20 % ja ansiotason muutoksen paino 80 %. • Lisäksi maksussa oleviin työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään iästä riippuva kertakorotus (1-25 %) viiden eläkevuoden jälkeen 24-55-vuotiaille työkyvyttömille. Jukka Rantala

4. Indeksijärjestelmään tehdyt muutokset • 1962-1976 TEL-indeksi oli sidottuna palkansaajien ansiotasoindeksiin. • 1977-1995 työeläketurvassa sovellettiin ns. puoliväli-indeksiä, jossa sekä hintojen että palkkojen muutoksen paino oli 50 %. • 1996-2004 käytössä oli ns. taitetun indeksin järjestelmä, jossa aktiiviaikaiset ansiot eläkettä määrättäessä ja alle 65-vuotiaiden maksussa olevat eläkkeet tarkistettiin puoliväli-indeksillä ja 65 vuotta täyttäneiden eläkkeet indeksillä, joka määräytyi samoin kuin nykyinen työeläkeindeksi. • 2005 nykyinen indeksijärjestelmä käyttöön. Jukka Rantala

5. Eläkeläisten toimeentulon kehitys 2000-2010 • Keskimääräinen eläke on noussut viidenneksellä. • Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet reaalisesti neljänneksellä. • Eläkeläisten toimeentulon taso keskimäärin suhteessa ammatissa toimiviin on säilynyt noin 70 prosentissa. • Jakson 2000-2010 koko ajan eläkkeellä olleiden keskimääräinen eläke nousi reaalisesti 13 prosenttia. • Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysyneet reaalisesti ennallaan ja työkyvyttömyyseläkettä saavien suhteellinen asema on heikentynyt. Jukka Rantala

6. Eläkemaksujen kohdentumisesta eri sukupolville • Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tästä johtuen työeläkejärjestelmän piiriin ensimmäisinä päässeet sukupolvet ovat maksaneet selkeästi matalampaa maksua kuin myöhemmät sukupolvet. • Esimerkiksi: • 1935 syntyneen koko työuran eläkemaksu (työnantajan maksama ja itse maksettu) on laskelmien mukaan keskimäärin 11,5 % palkasta, 1945 syntyneen 16,0 % ja 1975 syntyneen 24,6 %. • Koko elinajan eläketulot suhteessa maksettuihin maksuihin ovat 1935 syntyneellä 3,4-kertaiset, 1945 syntyneellä 2,8-kertaiset ja 1975 syntyneellä 1,5-kertaiset • Eläkemaksuille etuuksien muodossa saatava reaalituotto on ETLA:n laskelmien mukaan 1940 syntyneillä noin 7 prosenttia, josta se alenee ikäluokittain niin, että nuorempien reaalituotto vakiintuu noin 2,5 prosenttiin. Jukka Rantala

7. Laskelmia työryhmässä esillä olleista indeksiturvan muutosvaihtoehdoista • Työeläkeindeksin ansio-osan paino nostettaisiin 30, 40 tai 50 prosenttiin. • TyEL-eläkemenon ja –maksun osuus palkkasummasta nousisi pitkällä aikavälillä vastaavasti 0,6, 1,2 tai 1,7 prosenttiyksikköä. • Keskimääräinen eläke olisi painokertoimesta riippuen 2, 4 tai 6 prosenttia reaalisesti korkeampi kuin työeläkeindeksin säilyessä nykyisellään. • Muutoksen kustannukset siirtyisivät tuleville sukupolville. Eläkkeellä jo olevat ja pian eläkkeelle siirtyvät hyötyisivät indeksimuutoksesta. Jukka Rantala

8. Työeläkeindeksi sidottaisiin vain kuluttajahintaindeksiin ja palkkakertoimen ansio-osaa alennettaisiin 70 prosenttiin. • Vuonna 2040 TyEL-meno prosentteina palkkasummasta olisi 1,5 ja vuonna 2080 1,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin nykylailla. Vaikutus TyEL-maksuun olisi saman suuruinen. • Keskimääräinen eläke suhteessa keskipalkkaan alenisi edellä mainittua enemmän. • Indeksitarkistus tehtäisiin kahdesti vuodessa eli nykyisestä vuodenvaihteen tarkistuksesta osa annettaisiin edeltävän heinäkuun alussa. • Jos vuodenvaihteen tarkistus olisi 2 prosenttia, siitä esim. puolet annettaisiin heinäkuussa. Työeläkemeno ja eläketaso kasvaisivat näin 0,5 prosenttia. TyEL-maksu nousisi 0,1 prosenttiyksikköä. • Aiheuttaisi toimeenpanokustannuksia eläkelaitoksille ja verohallinnolle. Jukka Rantala

9. Poistettaisiin työntekijän työeläkemaksun vähentäminen eläkkeen perusteena olevista ansioista ja palkkakertoimen ansio-osaa alennettaisiin niin, että muutos olisi kustannusneutraali. • Eläkemaksun vähentämisen poisto yksinään nostaisi pitkällä aikavälillä eläketasoa ja eläkemenoa 7 prosentilla. Eläkemenon osuus palkkasummasta nousisi 2 prosenttiyksiköllä. • Kustannusneutraalisuus saavutettaisiin laskemalla ansio-osan painoa palkkakertoimessa 60 prosenttiin. • Työkyvyttömyyseläkkeet sidottaisiin palkkakertoimeen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kertakorotus poistettaisiin. • TyEL-eläkemenon ja -maksun osuus palkkasummasta nousisi pitkällä aikavälillä 0,2 prosenttiyksiköllä. • Muutoksesta hyötyisivät kaikki yli 50-vuotiaana työkyvyttömiksi tulevat, nuoremmilla hyöty riippuisi mm. elinajasta. • Kaikilla vanhuuseläkeikään elävillä vanhuuseläke muodostuisi suuremmaksi kuin ilman muutosta. Jukka Rantala

10. Työryhmän päätelmä • Ottaen huomioon, että • indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen säilymisen eläkeaikana, • väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa, • talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat, • työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla, • indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa. • Niin • eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä. • Työryhmän päätelmään liittyy eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä mielipide. Jukka Rantala