Kohti ammatillista huippuosaamista

1. Kohti ammatillista huippuosaamista Timo Lankinen 12.12.2006

2. Ammatillinen huippuosaaminen –Pekka Ruohotie Itsesäätelytaidot Ammatti- spesifinen tietämys Eksellenssi Huippuosaaminen Soveltamis- taito

3. Ammatillisen koulutuksen tehtäväkuva Ammattitaito ammattiosaaminen työelämään siirtyville, työelämässä oleville kouluttamattomille ja ammatinvaihtajille ammattiosaamisen uudistaminen ja syventäminen – elinikäinen oppiminen Koulutusväylä ammattiosaamisen hankkiminen jatko-opintomahdollisuudet Opiskelijoiden laaja kirjo erilaiset oppijat – ammatilliset huippuosaajat Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät yritysten ja työpaikkojen osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen työpaikkalähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen

4. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – koulun ja opiskelijan ”logiikat” erisuuntaisiako?

5. A cut above: customising a curriculum for excellence in skills development. Learning and Skills Development Agency 2004 • Opettajien rooli • Hyvät ja ammattialan kehittämisestä kiinnostuneet opettajat ovat keskeisimmässä asemassa. Opettajien taidot, tiedot, sitoutuminen ja asiantuntemus on ammatillisen huippuosaamisen opetussuunnitelman tärkein voimavara. • Opettajia tulee kannustaa arvioimaan käyttämiään opetusmenetelmiä ja niiden suhdetta oppijan todellisiin tarpeisiin. • Huolellinen opetuksen suunnittelu ja valmistelu sekä perusteellinen opastus varmistavat opetussuunnitelman painotusten siirtämisen oppijoiden opinto-ohjelmiin.

6. A cut above: customising a curriculum for excellence in skills development... • Opetussuunnitelman suunnittelu ja toteuttaminen • Huippuosaamista tukevan opetussuunnitelman toteuttaminen ei vaadi onnistuakseen ”viimeisintä avaruusteknologiaa” eikä sen tarvitse maksaa paljon. • Opettajille ja oppijoille tulee asettaa korkeat vaatimukset ja odotukset sen laatu- ja osaamistason suhteen, jonka heidän odotetaan voivan saavuttaa. Korkeat osaamisen ja laadun vaatimukset synnyttävät tyydytystä ja iloa sekä lisäävät itseluottamusta. • Oppijoiden tulee olla aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa huippuosaamisen opetussuunnitelmaa: asettamassa tavoitteita, järjestämässä oppimispolun vaiheita ja ottamassa vastuuta kaikista oppimisen ulottuvuuksista.

7. A cut above: customising a curriculum for excellence in skills development... • Huippuosaamisen kokeminen ja näkeminen • Vertaisryhmät (toiset nuoret ammatin huippuosaajat) vahvistavat huippuosaamisen kehittämisen arvoa ja merkitystä oppijan ammatillisen kasvulle. • Oppijoille tulee antaa useita mahdollisuuksia kokea ammatillinen huippuosaaminen käytännössä ja havaita arkielämän ulottumattomissa oleva ammatillinen huippuosaaminen sekä kehittää taitojaan esimerkkien, ammattikäytännön ja rakentavan palautteen avulla. • Työelämässä toimivien ammatin huippuosaajien esimerkki lisää uskottavuutta ja aitoutta oppimisen kokemuksiin ja antaa käytännön esimerkkejä huippuosaamisesta. • Ammattitaitokilpailut antavat kokemusta työstä paineen alla ja asetetuissa rajoissa ja vaatimuksissa. Kokemuksen hyödyntäminen riippuu tehokkaasta palautteesta ja suorituksen jälkiarvioinnista.

8. A cut above: customising a curriculum for excellence in skills development... Joustavuus • Oppimisen tavoitetulokset ja oppijan kehittyminen tulee pitää keskeisimmässä asemassa koko prosessin ajan. Jos asetetut tavoitteet eivät toteudu ja menettelytavat eivät ole toimivia, niitä tulee olla valmis muuttamaan. • Jos opetussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen riippuu joltain osin oppilaitoksen ulkopuolisesta tuesta, tulee olla varasuunnitelmia oppimistulosten saavuttamiseksi. • Suhteet • Kypsä suhde opettajan ja oppijan välillä on edellytyksenä huippuosaamisen kehittymiselle. • Oppilaitoksen ja työpaikan hyvät ja huippuosaamisen kehittymistä tukevat ihmissuhteet tukevat ammatillista kasvua. Asiantuntemuksen jakaminen voi merkittävästi nopeuttaa kehitystä.

9. A cut above: customising a curriculum for excellence in skills development... • Voimavarat • Aika on arvokkain voimavara huippuosaamisen opetussuunnitelman kehittämisessä. • Ammatillisen huippuosaamisen opetussuunnitelmassa ei ole yhtä ainoaa optimaalista ajankohtaa eri toimille – erilaisia toimia voidaan toteuttaa opiskelusuunnitelman eri vaiheissa. Etukäteissuunnittelu parantaa kuitenkin voimavarojen käyttöä ja parantaa oppimisen ja tulosten yhteyttä. • Lisärahoitus voi auttaa oppimistuloksia, mutta suuri osa tuloksista voidaan saavuttaa olemassa olevaa opetussuunnitelmaa ja opetusmuotoja mukauttamalla ja uudelleen järjestelmällä.

10. Huippuosaamisen opetussuunnitelma • Tunnista oppijan vahvuudet ja heikkoudet: • kehittämistä kaipaavien taitojen tunnistaminen tukee tarvittavaa opetuksen ja ohjauksen suunnittelua • Aseta tavoitteet heikkouksien poistamiseksi • fokusointi parantaa tuloksia • Ohjaa ja kannusta opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta ammatillisesta kasvustaan • tavoitteiden ja haluttujen tulosten selvittäminen kannustavat oppijaa sitoutumaan ja ottamaan vastuuta. • Suunnittele tarvittavat opetuksen, oppimisen ja arvioinnin strategiat • työn tuloksellisuutta lisää, kun tehtävät ovat selkeästi relevantteja oppijan osaamistarpeiden näkökulmasta. • Aseta opiskelijat ammatillisen huippuosaamisen valokeilaan • opiskelijat tulee kokemuksen kautta saattaa ymmärtämään ja arvostamaan huippuosaamista.

11. Selvitä koulutusorganisaatiosi muiden kollegoiden mahdollisuudet tukea huippuosaamista mitä laajempi joukko sitoutuu työhön, sitä suuremmaksi muodostuu huippuosaamisen valmentautumisen arvostus ja merkitys Synnytä työnantajien ja muiden organisaatioiden tukiverkosto tuki turvaa ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden ja lisää ammatillisen koulutuksen arvostusta Laajenna mahdollisuuksia lisäopintoihin ja kannusta opiskelijoita käyttämään tarjolla olevia palveluja esim. omatoimiseen harjaantumiseen, jotta korkeampi ja syvempi osaaminen tulee mahdolliseksi Ota opiskelijat mukaan oman työnsä arviointiin antamalla opiskelijoille mahdollisuus arvioida työtä lisäät heidän tietoisuuttaan korkeasta vaatimustasosta Tunnusta ja palkitse huippuosaamisesta tunnustaminen ja palkitseminen voivat merkittävästi parantaa itseluottamusta, motivaatiota ja halua saavuttaa aikaisempaa korkeampaa osaamista Huippuosaamisen opetussuunnitelma…

12. Rahoituksen kannustavuus – ammattikoulutuksen rahoituksen turvaaminen Ammattiopistostrategia – järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittaminen Kansallinen laatustrategia – laadun varmistus, kehittäminen ja näytöt Laaja koulutustarjonta – nuorten koulutustakuu ja aikuiskoulutus Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyö Erityisopetuksen turvaaminen Ammattitaitoisten opettajien ja työpaikkaohjaajien saatavuus Ammatillisen lisäkoulutuksen laajentaminen: osaamisen syventäminen ja päivittäminen Koulutusjärjestelmän tehostaminen: keskeyttäminen ja läpäisy nivelvaiheet: perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyminen, koulutuksesta työelämään siirtyminen tuottavuusohjelma koulutukseen hakeutumisen uudistaminen sähköiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyön vahvistaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvistaminen (oppisopimuskoulutus, työssäoppiminen, työpaikkakoulutus) toimialakohtaiset ammattikoulutuskysymykset EU yhteistyö: Kööpenhamina-prosessi Ammattikoulutuksen agenda

13. Ammattikoulutusjärjestelmän haasteet • Toimintaympäristön muutoshaasteet • kasvaviin alakohtaisiin ammattiosaamistarpeisiin vastaaminen – globaalit markkinat • työvoiman joustavuus ja työn tuottavuus • uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönotto • muuttuvat työskentelytavat ja palvelussuhteet • laaja ammattiosaamisen kirjo • ikääntyvä työvoima: • 1) nuorten työelämään siirtyvien ammattipätevyyden turvaaminen, • 2) työvoiman osaamisen uudistaminen ja päivittäminen • kansainvälistyminen • yrittäjyys • lisääntyvä osaamisen kehittäminen työpaikoilla • työelämän sitoutuminen

14. Ammattikoulutusjärjestelmän haasteet • Koulutusjärjestelmän haasteet • koulutusprosessin tehokkuuden parantaminen • tuottavuuden kasvattaminen: vähemmillä voimavaroilla enemmän aikaan • koulutuksen laadunvarmistus ja –hallinta • opettajiston ja työpaikkaohjaajien osaaminen • työelämän kehittäminen ja palvelutoiminta • opiskelijakunnan moninaistuminen • koulutusmuotojen epäterveen kilpailun vähentäminen

15. Ammattikoulutus vastaamaan työelämän muutosta ja tarvetta • Oppimisen perustan turvaaminen • ydintaidot, oppimistaidot, sosiaaliset ja henkilökohtaiset taidot, teknologinen kulttuuri • ammatti-/alakohtainen ammattipätevyys • Ammattiosaamisen kiinnostavuus ja vetovoima – ammattikoulutuksen saaneiden osuuden kasvattaminen – ammatillinen huippuosaaminen keihäänkärkenä • Koulutuksen ja työelämän suhteen tiivistäminen – työelämälähtöiset koulutusmallit • Koulutuksen järjestäjien kokoaminen ja vahvistaminen osaamisen palvelujen tarjoajina – asiakassuuntautuneisuuden vahvistaminen • Koulutuksen laadun varmistaminen • Kattava koulutustarjonta – nopeampi reagointi kysynnän muutoksiin määrällisesti ja laadullisesti • Rahoituksen hallittu kehittäminen – tuloksellisuus painopisteenä • Opettajiston ja oppilaitosyhteisöjenkehittäminen

16. Työelämässä olevien koulutusstrategioiden lujittaminen • Osaamisen uudistaminen ja päivittäminen • Työelämän koulutusvastuu ja kehittyminen oppimisorganisaatioina • työelämän nykyistä suurempi vastuu investoinneista inhimilliseen pääomaan • Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien erityishuolto • Joustavuuden haaste koulutusjärjestelmälle ja koulutusorganisaatioille • koulutusohjelmien tarjonta ja rahoitus • aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnustaminen • tutkintojärjestelmän avoimuus ja ymmärrettävyys • opintosuoritusten siirtojärjestelmä

18. Koulutustakuu: perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen

19. Mallia Tanskasta? • Kokonaistarkastelu • Ammattikoulutuksen järjestäjien kokoaminen • Työelämän ja yhteiskunnan yhteisvastuu ammattikoulutuksesta – julkinen rahoitus valtiolta • Koulutus työelämän nopean muutoksen tukena • Työvoimapoliittinen koulutus siirretty opetussektorille • Peruskoulun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirretty kunnille

20. Kunta- ja palvelurakennehankekoulutuspalvelujen kannalta • Perusopetus, lukiokoulutus ja muu sivistystoimi • Kuntarakenteen vahvistaminen tukee ja parantaa koulutuksen ja opetuksen järjestämisedellytyksiä • Ammattikoulutus ja ammattikorkeakoulutus • Vahvemmat kunnat – vahvempi omistajaohjaus kuntien omistamissa tai osakkuusyhteisöissä • Rakennelinjaukset tukevat ammattikoulutuksen järjestäjäverkon kokoamista • 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimus kuntien ja kuntayhtymien järjestämälle ammattikoulutukselle – nykyisin noin 36 järjestäjää alle • Suunnittelua ohjaava periaate – ei merkitse olemassa olevien järjestämislupien peruuttamista • Valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistuslinjaukset ongelmallisia koulutuksen rahoittamisen kannalta

21. Ammattiopistostrategia • Riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta ammatillisen koulutuksen järjestämiselle ja palvelukyvylle alueilla ja eri alojen koulutuksessa • Tavoitteena on • työvoiman saatavuuden turvaaminen, • koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, • elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä • koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen • Tavoitteisiin pyritään muodostamalla alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjän kaikki ammatillisen koulutuksen koulutustoiminnot ja opetusyksiköt

22. Ammattikoulutuksen järjestäjien kehittäminen – haasteet • Ammattikoulutuksen palveluiden jäsentäminen alueen työelämän ja asukkaiden kannalta kokonaisuutena • ammatillinen perus- ja lisäkoulutus • koulutuksen eri järjestämis- ja toteuttamismuodot • työelämän kehittämispalvelut • Strategisen otteen ja palvelukyvyn vahvistaminen • ammattikoulutuksen rooli alueellisissa kehittämisstrategioissa – tehtävä, rooli, työnjako • ammattikoulutuksen palvelujen strateginen kokonaisuus: koulutuksellisista työkaluista ja työelämän kehittämispalveluista tehokas ja joustava kokonaisuus, joka vastaa erilaisiin tarpeisiin erilaisilla aikajänteillä • elinikäisen oppimisen edistäminen • Voimavarojen kokoaminen ja käytön tehostaminen • joustavuus, asiakas- ja työelämälähtöisyys • palvelujen korkean laadun varmistaminen • aineelliset ja inhimilliset voimavarat: kehityksen kärjessä pysyminen

23. Ammattiopistojen muodostaminen – vauhdittamishanke 2006 - 2008 • Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista jatketaan alueellisen kehittämistyön ja voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön edellytysten parantamiseksi • Tavoitteena muodostaa etupäässä alueellisia tai muutoin työelämän kannalta vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjän kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt • Ammattiopistojen muodostumista edistetään vuoteen 2008 ajoittuvalla opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vauhdittamishankkeella • Rahoituksellinen kannustaminen: fuusioista 2 - 5 %:n yksikköhinnan korotus 3 ensimmäisen vuoden aikana

24. Ammattiopiston päätehtävät • Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi • Työelämän alakohtaiseen osaamistarpeeseen ja yksilöiden koulutustarpeeseen vastaaminen kokonaisuutena: • Ammatillinen peruskoulutus • Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus • Työelämälähtöiset koulutusmallit - työpaikat oppimisympäristöinä (oppisopimuskoulutus, työssäoppiminen, työpaikkakoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, yhteishankintakoulutus) • Työelämän ja pk-yritysten palvelu- ja kehittämistehtävät • Yksilölliset koulutus- ja osaamispalvelut: • Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen • Henkilökohtaiset opiskeluohjelmat • Erityisopetus • Ammatillinen huippuvalmennus • Koulutuksen laadun varmistus • Koulutuksellinen yhteistyö (peruskoulu, lukio, korkeakoulut) ja kansainvälinen yhteistyö

25. Ammattiopistoa ohjaavat periaatteet • Työelämälähtöisyys • Tiivis vuorovaikutus työelämän kanssa - ajantasainen tieto osaamistarpeesta • Keskeistä osaaminen ja sen varmistaminen • Kansallinen ja kansainvälinen viitekehys - alueen ja alan osaamistarve ohjaavat toimintaa • Asiakaslähtöisyys • Kysyntävetoisuus (työelämä, opiskelijat) • Osaamiskapeikkoihin vastaaminen • Työelämävastaavuuden lisääminen • Yksilöllisyys • Yksilön koulutustarpeiden tunnistaminen • Aikaisemmin hankitun osaamisen täysimääräinen tunnustaminen • Koulutuspolkujen monipuolisuus • Joustava järjestäminen • Sosiaalinen koheesio • Sitoutuminen syrjäytymisen ehkäisyyn • Erityisryhmien osaamistarpeet