Strategiaty n vaihe ja eteneminen

1. Strategiaty�n vaihe ja eteneminen 1. Laaditaan toimintaymp�rist�kuvaukset Fountain Park:in verkkokyselymenetelm� 29.9 Tekes �ty�paja 23.11 Visioty�skentely, tietoyhteiskunnan henki Sitran ty�pajat 21.10 ja 1.12 Luodaan strategian p��teemat Teematy�pajat 12.11, 13.11, 17.11 ja 19.11 (80 asiantuntijaa) Maakuntaseminaari, Oulu (tammikuu) Lukiolaisten liitto ja Aalto- yliopisto (joulu- tammikuu) Verkkokeskustelu (joulu- tammikuu) Miniseminaari strategiaty�h�n osallistuneille (tammikuu) Neuvottelukunnan ylim��r�inen kokous (tammikuu) 4. P��teemojen mukaiset teemaryhm�t luovat strategian sis�lt�� (tammi-maaliskuu 2010) 5. Strategiaty�n yhteen vet�minen ja strategiaseminaarit (maalis-kes�kuu 2010) 6. Strategia valmistuu ja hyv�ksyt��n (kes�kuu 2010)

2. Tietoyhteiskunnan muutokset

3. LVM:n tietoyhteiskuntastrategian teematy�pajat Tietoyhteiskuntastrategiaty�n tueksi j�rjestettiin nelj� rakenteeltaan identtist� teematy�pajaa, joiden tavoitteena oli m��ritt�� strategian 3-5 p��teemaa. Ty�pajaty�skentelyss� l�hestyttiin strategiaa m��ritt�m�ll�: tulevaisuuden menestystekij�t toimenpiteet, joilla menestystekij�t saavutetaan menestystekij�t ja toimenpiteet kattavat 3-5 p��teemaa strategialle Ty�pajojen p�iv�m��r�t ja osallistujat Ty�pajoihin osallistui kattava ryhm� eri aloja edustavia henkil�it� mm. yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, informaatioteknologia-yrityksist�, julkishallinnosta, erilaisista etuj�rjest�ist�, kulttuurisektorilta. Ty�paja 12.11., 11 osallistujaa Ty�paja 13.11., 21 osallistujaa Ty�paja 17.11., 19 osallistujaa Ty�paja 19.11., 23 osallistujaa Lis�ksi j�rjestettiin teknologiaty�paja, jonka osallistujat edustivat alan huippuosaamista mm. Tekesist�, VTT:st� ja TKK:sta. Teknologiaty�paja 23.11., 13 osallistujaa

4. Ty�pajoissa nousseet k�rkiteemat, top 3 Teematy�pajoissa ��nestettiin pienryhmiss� m��ritettyjen strategisten teema-alueiden t�rkeydest�. Avoimuus ja k�ytt�j�/kuluttajal�ht�isyys nostettiin jokaisen ty�pajan k�rkeen. Seuraavassa ��nestysten k�rkikolmikot: 12.11. ty�paja Avoimuus Ketter� kehitys Kuluttajan�k�kulma 13.11. ty�paja K�ytt�j�l�ht�isyys Tiedon avoimuus, veloitusperusteet, omistajuus Kehitt�mistoiminnan ketteryys ja johtaminen 17.11.ty�paja Avoimuus, tiedon saatavuus ja k�ytt� K�ytt�j�n�k�kulma ja k�ytett�vyys Mahdollistaminen ja ketter� palvelunkehitysty� 19.11. ty�paja Avoimuus, l�pin�kyvyys ja osallisuus (julkiset tietovarannot) Osaaminen, mediataidot K�ytt�j�l�ht�isyys, kuluttajan�k�kulma ja palvelut

5. Teknologinen kehitys: l�ht�kohtia Kehitt�misen arvoperustaisuus: Teknologian kehitt�minen on aina arvoperustaista ja ihmisten tarpeista l�htev��. K�ytt�j�l�ht�isyyden lis�ksi tulee korostaa teknologisten innovaatioiden yhteytt� niiden kaupallistamiseen ja niiden avulla synnytett�viin palveluihin. Ekologisten arvojen merkitys tulee vahvistumaan. T�ss� teknologialla on keskeinen merkitys. Teknologia mahdollistajana: Teknologia luo puitteet ja mahdollisuudet, mutta k�ytt�j�t ratkaisevat innovaatioiden todellisen onnistumisen. On t�rke�� vahvistaa yksil�iden ja organisaatioiden kyky� tunnistaa sopivat teknologiset ratkaisut sek� k�ytt�� niit�. Vaikka uusi teknologia olisi k�ytett�viss�, ei k�ytt��notto ole aina nopeaa. Internet-teknologia ei tule merkitt�v�sti muuttumaan l�hitulevaisuudessa. Perusteknologioiden muutos, uuden teknologian k�ytt��notto vie laajoissa k�ytt�j�kunnissa aikaa. Tutut trendit vahvistuvat: Teknologia luo digitaalista jatkumoa, eli ajan ja paikan merkitys v�henee entisest��n. Jatkuva vuorovaikutus yh� laajempien yhteis�jen kanssa vahvistuu. Kaikki digitalisoitavissa oleva tullaan digitalisoimaan.

6. Teknologinen kehitys: l�hivuosina painottuvia kehityspiirteit�  V�litt�m�sti toimenpiteit� vaativia asioita: Tiedon hallinnan merkitys painottuu: hakukoneet ja muisti Tiedon hallinnan ja tiedon k�ytt�misen s��ntelyn tulisi tukea innovaatiotoimintaa. Tiedon hallinnan merkityksen kasvaessa hakukoneiden rooli tulee painottumaan. Hakukoneiden aseman vahvistumisen my�t� tulee taata niiden toimiminen eli kansallinen huoltovarmuus. Tiedon saatavuus luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Muistin lis��ntyminen ja halpenemien vahvistavat digitaalisen ja fyysisen maailman yhdistymist�. K�ytt�liittym�design Vahvistaa puheen tunnistukseen ja visuaalinen tunnistukseen ja visuaalisen tiedon k�ytt��n liittyvi� toimintoja. Tukee hakukoneiden k�ytt��. Lis�� palveluiden k�ytett�vyytt� ja n�in tukee erityisryhmille tuotettavia palveluita ja osaltaan ehk�isee syrj�ytymist�.

7. Teknologinen kehitys: l�hivuosina painottuvia kehityspiirteit� V�litt�m�sti toimenpiteit� vaativia asioita: Pilvipalveluiden yleistyminen Pilvipalveluiden tietosis�lt� on palveluntarjoajan hallinnassa ja k�ytt�j�t voivat k�ytt�� tarvitsemaansa palvelua miss� vain. Tukee resurssien joustavaa ja tehokasta k�ytt��. Tukee ekologista suuntausta (Green ICT). Yksityisyys, tietoturva Palveluiden ja tiedon profiloitavuuden toisena puolena on yksityisyyden suoja ja identiteetin hallinta. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot korostuvat tietoturvan ja tiedon k�sittelyn hallinnassa. Tiedon omistajuuden m��ritt�minen nousee keskeiseksi tekij�ksi.

8. Teknologinen kehitys: l�hivuosina painottuvia kehityspiirteit� Asioita, joihin on varauduttava, mutta jotka realisoituvat 5-10 vuoden sis�ll�: Kognition (tekniikka � �ly) tulevaisuus Mahdollistaa ihmisen ja maailman mallintamisen, kognition avulla teknologia luo k�ytt�j�n omasta k�ytt�tavasta rakenteen. Kognitio on er��nlainen ihmisen digitaalinen min�. Mahdollistaa oppivat j�rjestelm�t ja aidosti k�ytt�j�l�ht�iset, personoidut palvelut. Tuo paljon mahdollisuuksia uusille innovaatioille. Onkin kyse siit� kuinka Suomessa osataan hy�dynt�� n�m� mahdollisuudet. Kognitiivinen radio Palveluita voidaan k�ytt�� ajasta ja paikasta riippumatta sek� v�litt�m�sti. Lis�� energiatehokkuutta.

9. Teknologinen kehitys: haasteita Ty�el�m�n muutos Mit� ty�n ja et�ty�n v�lisen eron kaventuminen tulee vaikuttamaan tilank�ytt��n ja liikenteeseen? Julkisen sektorin keskitetty ohjaus Julkisen hallinnon ja kuntien kehitt�misen keskitetty ohjaus ja kehityslinjauksien yhdenmukaistaminen. Rahoitusmallit Rahoitusmallien tulee tukea innovaatioiden syntymist�. Osaamisen turvaaminen Vaatii koulutuspolitiikalta innovatiivisuutta, rajojen ylitt�mist� ja tarpeiden ennakointia. Tiedon merkityksen kasvaessa ja rajojen merkityksen pienentyess� osaamisessa korostuu uudenlainen asioiden j�sent�minen (systeeminen ajattelu).

10. �ja muita ideoita� �ICT kalatalouteen� Mets�teollisuudesta maailman keuhkot (vs. puuteollisuus) Vuoden paras konkurssi- kilpailu Info�hkyyn �unohtava teknologian� luominen, unohtava muisti Virtuaalireservaatti ihmisille, jotka haluavat el�� vain verkossa Br�ndity�: �Unelmien n�rtti� tai �Tanssii n�rttien kanssa� -kilpailu �Tulevaisuus on t�llainen, mutta eri tavalla kuin nyt kuvitellaan�

11. Teematy�pajojen alustavia tuloksia Julkishallinnon roolia tulee uudistaa vahvaksi ohjaajaksi ja mahdollistajaksi. Valtiohallinnon tulee ohjata keskitetysti julkishallinnon s�hk�ist� palvelutuotantoa ja hankintoja (konserniohjaus). Ohjauksen tulee olla eri toimijoiden yhteisty�h�n kannustavaa ja my�s sit� edellytt�v��. ICT:n hy�dynt�misen tulisi olla osa tuottavuusohjelmaa. Julkishallinnon tulee taata perusl�ht�kohdat innovatiiviselle ja ketter�lle kehitykselle: 1) riitt�v� tekninen infrastruktuuri 2) tiedon hy�dynt�miseen ja siirt�miseen liittyv� lains��d�nt� 3) ennakoivat ja poikkitieteelliset koulutuspoliittiset ratkaisut 4) innovaatioita tukevat rahoitusmallit. 2. Tiedon roolia yhteiskunnan perusinfrastruktuurina on tuettava. Tiedon tuottamista keskeisemp��n rooliin on noussut tiedon hy�dynt�minen ja avoimuus. Siksi viranomaisten hallussa olevan tiedon (mm. rekisterit ja arkistot) olisi oltava avointa kaikille k�ytt�jille. N�in esim. tietojen v�litt�misen viranomaiselta toiselle ja kansalaisten omien tietojen saamisen olisi oltava automaattista. Lis�ksi tietojen maksuperusteisuutta on purettava. Tietoyhteiskunta-ajattelusta on siirrytt�v� tiet�mysyhteiskuntaan (knowledge-based society), joka korostaa tiedon prosessointia, analysointia ja hy�dynt�mist�. Julkishallinnon tulee ottaa kantaa julkisen tiedon ja kansalaisia koskevan tiedon omistajuuteen. Julkishallinnon on t�rke�� omissa tietoj�rjestelmiss� ja palveluissa toteuttaa mahdollisimman avoimia ratkaisuja.

12. Teematy�pajojen alustavia tuloksia Innovaatioiden syntymiselle on luotava mahdollisuuksia ja niiden kehitt�mist� on tuettava. Innovaatio-oikeudet (tekij� -ja patenttioikeudet) tarvitsevat kokonaisvaltaista uudistamista. Rahoitusta jakavien organisaatioiden rahoitusmalleja tulee keskitt��, kevent�� ja yksinkertaistaa. Tukitoimet tulisi kohdentaa erityisesti pk-sektorille ja kehitt�j�yhteis�ille. Yhteiskunnan tulisi tukea yritt�jyytt� ja yritysmy�nteist� kulttuuria. Riskinottoa on lis�tt�v� ja kannustettava ennakkoluulottomiin ratkaisuihin (out-of-the-box thinking). On my�s luotava ilmapiiri, joka antaa luvan ep�onnistua. Innovaation�k�kulmassa on korostettava tuotteita, sovelluksia ja palveluita.

13. Teematy�pajojen alustavia tuloksia 4. S�hk�isen palvelukehitt�misen tulee vastata aitoihin k�ytt�j�tarpeisiin. Palveluiden laaja k�ytt��notto edellytt�� aidon tarpeen tunnistamista ja k�ytt�j�kokemusten huomioimista. Teknologian, palveluiden ja innovaatioiden ripe� k�ytt��notto lis�� kohderyhm�n kiinnostusta ja laajaa k�ytt��nottoa. Heikkojen signaalien tunnistaminen ja vapautuminen liian kapea-alaisesta asiantuntija-ajattelusta tukee k�ytt�j�l�ht�ist� palvelutuotantoa. Innovaatioiden tunnistamisessa hy�dynnett�v� sosiaalista mediaa (crowd-sourcing). Julkishallinnon palveluita on suunniteltava yhteisty�ss� yritysten ja palveluiden kohderyhm�n eli k�ytt�jien kanssa (public-private-people). Palveluviennin kehitt�minen ja tuen benchmarkkaaminen, vienti-instrumenttien tehostaminen. K�ytt�j�l�ht�isen palvelukehityksen n�k�kulma on hyv� sis�llytt�� my�s teknologia-koulutukseen. Ymp�rist�teknologia ja terveydenhuolto ovat keskeisi� sovellusalueita.

14. Teematy�pajojen alustavia tuloksia 5. Kansalaistaidot ja syrj�ytymisen ehk�isy ovat tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytyksi�. Kansalaisdemokratian vahvistaminen informaatioteknologian keinoin on vasta alkutekij�iss��n. Verkko-osallistumisen muotoja tulee kehitt�� kohderyhmien kiinnostus ja luontevat osallistumisen foorumit hy�dynt�en. ICT:n tekniset k�ytt�taidot ja mediataidot ovat nykyajan kansalaistaitoja. Perusopetusta tulee uudistaa vastaamaan n�it� tarpeita. Opetuksen kaikilla tasoilla on huomioitava tiedon k�sittelyn muuttunut n�k�kulma. Tietoyhteiskuntaa tulee rakentaa tasa-arvoisuuden periaatteiden mukaisesti tarvittavaa tukea erityisryhmille tarjoten (inkluusion�k�kulma).

15. Teematy�pajojen alustavia tuloksia Ekologiset perusteet yhten� palvelutuotannon ja j�rjestelmien kehitt�mist� taustoittavana motiivina. Pilvipalveluiden tiedon hallinnan ja varautumisen menetelmien kehitt�minen vahvistaa resurssien joustavaa ja tehokasta k�ytt��. Pilvipalveluissa tietosis�lt� on palveluntarjoajan hallinnassa ja k�ytt�j�t voivat hy�dynt�� tarvitsemaansa palvelua miss� vain. Fyysisen ty�paikan ja et�ty�n merkitysten muuttaessa muotoaan, voidaan tila- ja asumisratkaisuja sek� liikennevirtoja suunnitella uudelleen. Energiatehokkuutta voidaan kasvattaa ICT:n avulla. Ilmastomuutosta voidaan hillint� s�hk�isten palveluiden ja uusien kommunikaatioyhteyksien (esim. videoneuvotteluj�rjestelm�t) avulla.

16. Yleisi�, horisontaalia l�ht�kohtia Tuottavuus Globaalin toimintaymp�rist�n huomioiminen Vaikuttaminen EU:n p��t�ksentekoon korostuu, digitaaliset yhten�ismarkkinat Julkishallinnon keskeinen rooli koko tietoyhteiskuntakehityksen kannalta Osaamisen kehitt�minen ja elinik�inen oppiminen ICT teknologian rooli energiatehokkaaseen ja v�h�hiiliseen yhteiskuntaan ja talouteen pyritt�ess� Asennemuutos v�ltt�m�t�n: siirtyminen tekemisen ja jakamisen kulttuuriin, yritt�jyyden kannustaminen, luovuuden tukeminen, yhteisty�n lis��minen / siiloutumisen v�hent�minen, uusien toimintamallien omaksuminen Yhteis�lliset v�lineet ja et�ty� k�ytt��n Kustannuskeskeisyydest� investointikeskeisyyteen Hallinnon l�pin�kyvyyden lis��minen, s��ntelyn kokonaistarkastelu Yksityisen ja julkisen sektorin roolien selkiytt�minen