Lähtökohtia ja valmistelun eteneminen

1. Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia Helsinkiin ja museon toimintaa koskevan konsepti- ja kehitysselvityksen käsittely sekä jatkotoimenpiteistä päättäminen16.4.2012Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

2. Lähtökohtia ja valmistelun eteneminen • Kaupunginhallitus 17.1.2011Sopimus Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia sekä museon toimintaa koskevan konsepti- ja kehitysselvityksen laatimisesta • Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin päätökset lähteä tukemaan hanketta • Selvitystä koskevan sopimuksen julkistamistilaisuus 18.1.2011 • Selvityksen laadintavaihe -30.12.2011 • Selvityksen luovutus ja julkistamisseminaari 10.1.2012 • Lausunnot keskeisiltä lauta- ja johtokunnilta 21.2.2012 mennessä

3. Eteneminen vaiheittain • Museohankkeen toteutuksessa on tarkoitus edetä vaiheittain: • 1. vaihe, selvitysvaihe (toteutunut) • 2. vaihe, jatkovaihe • 3. vaihe, rakennuttamisvaihe • 4. vaihe, museon toiminnan käynnistäminen • Pohjana aiesopimus: • Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan museohankkeen 2. vaiheen • Osapuolet ilmaisevat aikeensa edetä hankkeen myöhempiin vaiheisiin erikseen niin päätettäessä

4. 1. vaihe, selvitysvaihe (toteutunut)

5. Konsepti- ja kehitysselvitys • Yhteenveto historiallisesta ja kulttuurisesta toimintaympäristöstä • Kartoitus olemassa olevista suomalaisista ja keskeisistä pohjoismaisista kuvataiteen alalla toimivista taidelaitoksista • Museon suhde Helsingin kaupungin taidemuseoon ja sen toiminnan kehittämiseen • Museon missio ja toiminta-ajatus • Museon taiteellinen ja taidekasvatuksellinen ohjelmisto • Museon toiminta osana kansainvälistä Guggenheim-museoverkostoa • Markkinatutkimus ja talousvaikutusten arviointi, • Museon hallintomalli ja -rakenne, oikeudellinen suhde Solomon R. Guggenheim -säätiöön sekä museon kehittämisprosessi • Museorakennuksen sijaintipaikan arviointi, tarveselvitys ja rakennuksen tilaohjelma.

6. Selvityksen keskeiset johtopäätökset • Selvityksessä esitetään Guggenheim Helsinki -museon (GHM) perustamistaMuseo täydentäisi suomalaista museokenttää ja vahvistaisi Guggenheim-verkostoa erityisesti muotoilun ja arkkitehtuurin alueilla • Museorakennuksen sijoittaminen Katajanokalle Kanavaterminaalin tontille

7. Museon toimintakonsepti • Perustettava museo on itsenäinen osa kansainvälistä Guggenheim-museoverkostoa. • Verkoston ainoa museo Pohjois-Euroopassa. • Erikseen määritellyt vastuualueet museoverkostossa. • Bilbaon Guggenheim-museon hallitus on käsitellyt Guggenheim Helsinki -museohanketta ja antanut suostumuksensa siihen. • Suostumukseen liitetyt lisälausumat edellyttävät jatkoneuvotteluita siinä tapauksessa, että hankkeessa edetään kolmanteen ja neljänteen vaiheeseen. • Museo toimii aktiivisessa yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten museoiden ja taidelaitosten kanssa.

8. Museon toimintakonsepti • Museo tulee olemaan sosiaalinen tila Helsingin ydinkeskustassa, jossa eri taidemuodot, taiteilijat, yleisöt, teknologiat ja ajatukset kohtaavat. • Osaan museosta on ilmainen sisäänpääsy. • Museo tulee keskittymään toiminnassaan myös designiin ja arkkitehtuuriin toimien Guggenheim-museoverkostossa näiden alojen asiantuntijana ja sisällöntuottajana. • Museo kehittää ja edistää taidekasvatuksellista toimintaa myös Guggenheim-museoverkoston muissa jäsenmuseoissa. • Museo voi toiminnassaan hyödyntää Guggenheim-verkoston laajoja taidekokoelmia, yhteistyöverkostoja, asiantuntemusta ja kansainvälisesti tunnettua Guggenheim-nimeä ja tunnuksia.

9. TALOUS: 1. vaihe, selvitysvaihe (toteutunut 2010-2011) • Selvitysmaksu Solomon R. Guggenheim- säätiölle 1,9 milj. euroa (2,5 milj. USD) • Suomen Kulttuurirahaston rahoitusosuus 0,5 milj. euroa • Svenska Kulturfondenin 0,25 milj. euroa • Kaupungin omat kulut noin 0,03 milj. euroa Edelliset yhteensä 1,9 milj. euroa • Kaupungin osuus 1,2 milj. euroa

10. 2. vaihe, jatkovaihe

11. Jatkovaiheen yhteenveto • Käynnistyy aiesopimuksen allekirjoittamisesta ja päättyy museorakennuksen arkkitehtuurisuunnitelman julkistamiseen • Järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu • Perustetaan säätiö, joka keskittyy jatkovaiheen aikana kaupungin ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen • Valmistellaan kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomalli sitä tilannetta varten, että Guggenheim-museo rakennetaan - Ohjaamista varten erillinen luottamushenkilöelin

12. Arkkitehtuurikilpailu • V. 2012-2013 kaupunki järjestää yksivaiheisen avoimen kansainvälisen museorakennuksen arkkitehtuurikilpailun • Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa käytännön toteutuksesta. • Lähtökohtana sijoittaminen Katajanokalle ns. Kanavaterminaalin tontille. • Solomon R. Guggenheim -säätiö osallistuu suunnitteluun ja arviointiin • Palkintolautakunta: yhtä monta Helsingin kaupungin (pj.) ja Guggenheimin nimeämää jäsentä, lisäksi 1 yhdessä nimettävä sekä 2 SAFA:n nimeämää jäsentä • Museotilojen koko noin 12 000 m², josta 4000 m² näyttelytilaa • Mikäli museohankkeessa ei edetä yli 2. vaiheen, on Helsingin kaupungilla käyttöoikeus voittaneisiin ja/tai lunastettuihin kilpailuehdotuksiin • Rakennuttamisvaiheeseen eteneminen edellyttää erillistä päätöstä.

13. Arkkitehtuurikilpailu • Kilpailuohjelma perustuu konsepti- ja kehitysselvityksen rakennusohjelmaan, kestävän kehityksen periaatteisiin ja taloudellisiin johtopäätöksiin • Museon tulee heijastaa suomalaisia kulttuuriarvoja; museorakennuksessa tulee käyttää paikallisia materiaaleja ja sillä tulee olla luontainen yhteys luontoon. • Vuodenaikojen vaihtuminen on huomioitava. • Museon tulee olla sosiaalinen tila, jossa kävijöillä on runsaasti tilaa vuorovaikutukseen niin taiteen kuin toistensa kanssa. • Kilpailuohjelmaan kirjaus teknisestä kehityksestä puun käyttämisessä modernina rakennusmateriaalina • Kilpailijoiden tulisi hyödyntää puuta perinteisellä ja/tai innovatiivisella tavalla uuden rakennuksen merkittävissä (rakenteellisissa, sisätila- ja/tai julkisivu-) ratkaisuissa sekä ulkotiloissa.

14. Sijaintiehdotus

15. Säätiön perustaminen • Kaupunki ryhtyy heti osapuolten allekirjoitettua aiesopimuksen Guggenheim Helsinki -säätiön perustamistoimiin • Säätiö keskittyy jatkovaiheen aikana Helsingin kaupungin ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen museohanketta varten • Hallitus • Helsingin kaupunki nimeää puheenjohtajan ja 3 muuta jäsentä, Solomon R. Guggenheim -säätiö varapuheenjohtajan ja 2 muuta jäsentä

16. Museon hallintomalli • Guggenheim Helsinki -säätiö on itsenäinen Guggenheim-museota ylläpitävä suomalainen säätiö, jonka toimintaa ohjaavat Suomen säätiölaki, museolaki ja muu lainsäädäntö sekä säätiön säädekirja ja säännöt. • Säätiön ylläpitämän museokiinteistön omistaa Helsingin kaupunki joko suoraan tai perustamansa kiinteistöyhtiön kautta. Helsingin kaupunki omistaa tontin, jolla museokiinteistö sijaitsee. • Säätiölle on tarkoitus hakea yleishyödyllisen toimijan status. • Säätiöllä on hallitus ja valtuuskunta.

17. Museon hallintomalli • Säätiön hallitus tekee päätökset tavanomaisessa päätöksentekojärjestyksessä (yksinkertainen enemmistö) • Museon johtajan, varajohtajan ja eräiden johtavien toimihenkilöiden valinta ja erottaminen sekä Guggenheim Helsinki -museon jäsenyyttä kansainvälisessä Guggenheim-museoverkostossa koskevien sopimusten hyväksyminen edellyttää, että enemmistö kummankin osapuolen nimeämistä jäsenistä kannattaa. • Valtuuskunta on neuvoa-antava elin. Siinä on 6-20 jäsentä. • Kaupunki nimeää puheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä. Solomon R. Guggenheim –säätiö nimeää kaksi jäsentä. Lisäksi Guggenheim Helsinki –säätiön hallituksella on oikeus nimetä enintään 14 muuta jäsentä. • Guggenheim Helsinki -säätiöllä on sopimuksellinen suhde Solomon R. Guggenheim -säätiöön.

18. Helsingin kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomalli • Museohankkeen toisen vaiheen yhteydessä omana selvitys- ja valmistelutyönä tulee olemaan Helsingin kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomallia koskevat muutokset ja niiden valmistelu. • Selvitystyön ohjaamista varten perustetaan erillinen luottamushenkilöelin. • Selvitystyö valmistellaan sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan johdolla Helsingin kaupungin taidemuseon, kaupunginmuseon, kulttuurikeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen yhteistyönä.

19. TALOUS: 2. vaihe, jatkovaihe (2012-2013) • Palkkiot Solomon R. Guggenheim- säätiölle 0,85 milj. euroa (1,12 milj. USD) / v • palvelumaksu ajalta 15.3.2012 – 15.11.2013 yhteensä 1,4 milj. euroa • Museorakennuksen arkkitehtuurikilpailu 1,2 milj. euroa (investointiosa) • Säätiön perustaminen, säädepääoma 0,5 milj. euroa • Kaupungin muut kulut 0,2 milj. euroa • Maksu Guggenheim-säätiölle rajoitetusta lisenssistä 1,5 milj. euroa (2,0 milj. USD) • hyvitetään kaupungille, mikäli osapuolet päättävät siirtyä 3. ja 4. vaiheeseen Edelliset yhteensä 4,8 milj. euroa - Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus 0,8 milj. euroa = Kaupungin osuus kustannuksista 4,0 milj. euroa

20. Siirtyminen 2-vaiheesta 3- ja 4-vaiheeseen • Vuoden 2013 syksyllä Helsingin kaupunginvaltuusto päättää, rakennutetaanko Helsinkiin Guggenheim-museo. Rakennuttamiseen ryhtymisen edellytyksenä on lisäksi, että myös Solomon R. Guggenheim -säätiön hallitus tekee samansisältöisen päätöksen. • Valtuuston päätös tehdään arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta sen jälkeen, kun osapuolet ovat kilpailun päätyttyä neuvotelleet ja sopineet yhdessä siitä, mikä suunnitelma voittajien ja /tai lunastettujen suunnitelmien joukosta ehdotetaan valittavan toteutettavaksi. • Valtuustolla tiedossa toteutettavaksi esitettävän investoinnin rahallinen arvo • Tarvittava asemakaavan muutos kuuluu osana rakennuttamista edeltävään prosessiin • Samassa yhteydessä päätetään rakennushankkeen toteutustapa ja mahdollisen kiinteistöyhtiön perustaminen. • Valtuuston käytettävissä tieto kaupungin ulkopuolisen rahoituksen keräystilanteesta.

21. Siirtyminen 2-vaiheesta 3- ja 4-vaiheeseen • Aiesopimuksessa todetaan myös, että jos osapuolet toisen vaiheen lopussa päätyvät siihen, etteivät ne etene Guggenheim Helsinki -museohankkeessa, Helsingin kaupungilla on käyttöoikeus voittaneisiin ja/tai lunastettuihin kilpailuehdotuksiin Helsinkiin sijoitettavan taidemuseon rakennuttamishankkeen jatkamiseksi. • Kolmatta ja neljättä vaihetta varten lisäsopimukset: • Rakennuttamisvaiheen sopimus • Ohjelma- ja hallintosopimus • Lisenssisopimus

22. 3. vaihe (rakennuttamisvaihe) ja 4. vaihe (museon toiminnan käynnistäminen)

23. 3. vaihe ja 4. vaihe • Museon rakentamistöiden arvioitu alkamisajankohta 2015 ja päättymisajankohta 2018. • Vuosina 2016–2018 toiminta siirtyy varsinaiseen operatiivista ohjelmistosuunnittelua, sisällöntuotantoa, kokoelmapoliittista työtä, viestintää ja markkinointia, vuorovaikutteista verkostoyhteistyötä, sponsori- ja sidosryhmäyhteistyötä, henkilöstökoulutusta ja taloushallintoa edellyttävään vaiheeseen.

24. 3. vaihe ja 4. vaihe • Vuonna 2018 Guggenheim Helsinki -museon on tarkoitus aloittaa toimintansa osana Guggenheim-museoverkostoa. • Guggenheim Helsinki -säätiön sopimuksellinen suhde Solomon R. Guggenheim -säätiöön on kestoltaan 20 vuotta (2013–2033). • Tämän lisäksi on tarkoitus sopia Guggenheim Helsinki -säätiölle kuuluvasta optiosta jatkaa lisenssikautta vielä viidellä vuodella eri korvausta vastaan. • Sopimuksen jatkosta tämän jälkeen (2039 alkaen) neuvotellaan erikseen.

25. TALOUS: 3. vaihe, museon rakennuttamisvaihe (vuodet 2013/14 - 2018) • palkkiot Guggenheim-säätiölle n. 5 vuoden ajalta 6,9 milj. euroa • kaupungin muut kulut 0,4 milj. euroa • mahdollisen kiinteistöyhtiön perustamiskulut, osakepääoma 0,1 milj. euroa Edelliset yhteensä 7,4 milj. euroa. Kaupungin selvitys-, suunnittelu- ja perustamiskustannukset 2011-18: 12,6 milj. euroa.

26. TALOUS: 4. vaihe, museon toimintavaihe (2018 – 2033) • Taidemuseotoiminnan vuotuisten nettomenojen kasvu selvityksen mukaan GHM:n toiminnan käynnistyttyä 3,7 milj. euroa • Konsepti- ja kehitysselvitykseen sisältymätön kuluerä museorakennuksen vuosittaiset pääomakulut (130 – 140 milj. euroa 30 vuodelle) suuruusluokaltaan 8 milj. euroa / v, jota investointiin saatava valtionosuus vähentää

27. TALOUS: Museorakennusinvestointi (2013 -2018) • Konsepti- ja kehitysselvityksessä museorakennuksen alustava arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio 130 – 140 milj. euroa (vuoden 2012 hintataso) • Kaupunki käynnistää neuvottelut valtion osallistumisesta investoinnin rahoittamiseen

28. TALOUS: Guggenheim-lisenssi • Kokonaislisenssimaksu 22,8 milj. euroa (30 milj. USD) • Katetaan kaupungin ulkopuolisella rahoituksella • Kaupungin toimesta vuonna 2012 Solomon R. Guggenheim -säätiölle rajoitetusta lisenssistä maksettava 1,5 milj. euroa (2,0 milj. USD) hyvitetään kaupungille siinä vaiheessa, kun kaupungin ulkopuolisella rahoituksella katettava lisenssimaksu on kokonaan kerätty.

29. TALOUS: Käyttötalous • Guggenheim Helsinki -museon kävijämäärän arvioidaan olevan vuositasolla 500 000 - 550 000 kävijää (talouslaskelmissa on käytetty lukua 530 000). Museon vuosituloiksi on arvioitu noin 7,7 milj. euroa. • Museon vuosittaisiksi käyttömenoiksi on arvioitu noin 14,5 milj. euroa.

30. TALOUS: Muut talousvaikutukset • Museon toteutuessa verotulojen lisäykset on arvioitu seuraavasti: • Helsingin kaupunki 0,75 milj. euroa, • Uudenmaan muut kunnat 0,85 milj. euroa, • muut suomalaiset kunnat 0,2 milj. euroa, • valtio 2,7 milj. euroa • Yhteensä 4,5 milj. euroa vuodessa. • Verotulot koostuvat pääosin arvonlisäverosta (valtio). Verotulot on arvioitu 530 000 kävijän perusteella. • Museokävijöiden osalta selvityksessä on arvioitu, että hankkeen taloudellinen hyöty vastaa noin 200 uutta työpaikkaa. Tämän lisäksi huomattavat välilliset työllistämisvaikutukset.

31. Yhteenveto • Museohankkeen toteutusta jatketaan vaiheittaisena • Jatkovaiheesta ja hankekokonaisuudesta solmitaan osapuolten kesken aiesopimus. • Hankkeessa ehdotetaan nyt, että valtuusto päättäisi siirtymisestä jatkovaiheeseen. • Jatkovaiheessa toteutetaan • museorakennuksesta kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu • perustetaan ehdotettujen periaatelinjausten mukaisesti Guggenheim Helsinki -museon toimintaa varten säätiö. Säätiö huolehtii ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta • valmistellaan kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomalli sitä tilannetta varten, että Guggenheim-museo rakennetaan

32. Guggenheim-museon verkosto on loistava mahdollisuus • Suomalaiset taiteilijat ponnistivat kovalla työllä kansainväliseen tietoisuuteen Suomen taiteen kultakauden aikana sata vuotta sitten. • Avaamalla taiteilijoillemme pääsyn merkittäviin kansainvälisiin taideverkostoihin Helsingin Guggenheim-museo antaisi suomalaiselle taiteelle ainutlaatuisia mahdollisuuksia ja globaalia näkyvyyttä. • Museo toisi nähtävillemme kansainvälisiä taideaarteita ja olisi upea lisä Helsingin kulttuurielämään. • Museo antaisi ainutlaatuisia mahdollisuuksia taidekasvatukseen. • Uusimpana verkoston jäsenenä Helsingin Guggenheimilla voisi kokeilla uusia uraa uurtavia lähestymistapoja ja teknologioita.