1 / 34

Auringonpurkaukset ja yläilmakehä

Auringonpurkaukset ja yläilmakehä. Annika Seppälä Kaukokartoitus, Keski-ilmakehän tutkimus Ilmatieteen Laitos. ..mitä tapahtuu ilmakehässä?. Auringossa myrskyää. Courtesy of SOHO/EIT and SOHO/LASCO consortiums. Sisältö. Johdanto Ilmakehän koostumus ja kiertoliike

zev
Download Presentation

Auringonpurkaukset ja yläilmakehä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Auringonpurkaukset ja yläilmakehä Annika Seppälä Kaukokartoitus, Keski-ilmakehän tutkimus Ilmatieteen Laitos

  2. ..mitä tapahtuu ilmakehässä? Auringossa myrskyää.... Courtesy of SOHO/EIT and SOHO/LASCO consortiums.

  3. Sisältö • Johdanto • Ilmakehän koostumus ja kiertoliike • Aurinko-ilmakehä kytkentä • Korkeaenergiset hiukkaset ja ilmakehä - kemiaa • Havainnoista ja malleista • Mittauksia avaruudesta ja maanpinnalta, Envisat-satelliitti ja GOMOS mittalaite • Miten Auringon purkausten ilmakehävaikutuksia voidaan mallintaa? • Todellisia havaintoja • Loka-marraskuun 2003 aurinkomyrskyjen vaikutus pohjoisen napa-alueen ilmakehään • Pitkäaikaiset vaikutukset • Vaikutus ilmastoon?

  4. Johdanto Hiukkas-myrskyn jälkeen Hiukkas-myrskyn aikana • Mitä ovat Auringon hiukkasmyrskyt? • Solar Proton Event (SPE), Solar Particle Event, Polar Cap Absorption • Auringonpurkaukset (roihupurkaukset ja koronan massapurkaukset) → Varattujen korkeaenergisten hiukkasten (protonit>10MeV, elektronit >100kEv...) vuo ilmakehään kasvaa → Ionisaatio ilmakehässä lisääntyy → Revontulia, muutoksia kemiassa! • Ensimmäinen havainto hiukkasmyrskyä seuraavasta otsonikadosta raketti-mittauksilla vuonna 1969

  5. Johdanto Hiukkas-myrskyn jälkeen • Teoriaa ja havaintoja: • 1969: Ensimmäinen SPEn aikainen otsonikato havainto • 1970: NOx:it aiheuttavat katalyyttistä otsonikatoa→ Kemian Nobel 1995 • 1975: Yhteys hiukkasmyrskyjen ja NOx tuoton välillä havaitaan • 1970-1980: Protoni presipitaatio johtaa myös HOx tuottoon → katalyyttinen ot-sonituho. NOx:it pitkäikäisiä yöaikaan: suuri merkitys napa-alueen ilmakehän otsonille polaaritalven aikana? • 1980→: Ensimmäiset NOx mittaukset SPEn aikana • 2000→: NOx:ien suuri vaikutus ilmake-hään polaariyön aikana havaitaan mittauksista • Vaikutus lämpötilaan ja ilmakehän dynamiikkaan? NOx:ien merkitys otsonikadossa kasvaa tulevaisuudessa? Hiukkas-myrskyn aikana

  6. Yläilmakehä Keski-ilmakehä Ilmakehä Neutraali ilmakehä • Yleisimmät kaasut: N2, O2 (noin 99%) • Pienkaasut:O3, NO2, CO2, CH4,… • Troposfääri (0-15 km, sääilmiöt) Stratosfääri (15-50 km) Mesosfääri (50-80 km) Termosfääri (80 km →) Ionosfääri • Noin 70 km korkeudesta ylöspäin • Merkittävä osa aineesta ionisoitunutta • Revontulet

  7. Ilmakehä - Otsoni • Otsonikerros eli paikallinen maksimi otsonin pystyjakaumassa noin 15-35 km korkeudella • Absorboi Auringon haitallista UV säteilyä ja suojaa siten maanpinnan eliöitä • 1985 havaittiin otsonin raju väheneminen Etelänapamantereen yläpuolella. Ilmiötä kutsutaan otsoniaukoksi • Otsoniaukkon synty johtuu ilmakehään päässeistä halogenoiduista hiilivedyistä (CFC yhdisteet eli freonit ja halonit) • Freonien ja halonien käytön rajoittaminen näyttää auttavan otsonikerrosta toipumaan OMI instrumentin tuottama mittaustulos Etelämantereen otsoniaukosta

  8. LÄNSI → ITÄ ITÄ → LÄNSI Ilmakehän kiertoliike • Yksinkertaistettu keski-ilmakehän kiertoliike: • Nousevaa liikettä päiväntasaajalla ja kesäisellä navalla • Laskevaaliikettätalvisella navalla • Navan ilmamassan eristäväpolaari vorteksi (napapyörre) muodostuu talviaikana stratosfääriin – mahdollistaa voimakkaan alaspäin kulkeutumisen Ilmakehän kiertoliikettä voi tutkia esimerkiksi vesihöyrymittauksista, vesihöyryn pitkän kemiallisen eliniän ansiosta

  9. Aurinko-Ilmakehä kytkentä • Miten Aurinko vaikuttaa ilmakehään? • Säteily • Varatut hiukkaset • Fotoionisaatio ja -dissosiaatio, sekä atomien ja molekyylien viritystilat • Varatut hiukkaset presipitoituvat napa-alueilla (magneettikentän ohjaus), vaikuttavat lähinnä keski-ja yläilmakehässä: strato-, meso- ja termosfäärissä Revontulet

  10. Auringon EUV Hiukkaspresipitaatio Galaktiset kosmiset säteet Korkeaenergisten hiukkasten presipitaation • Δε = keskimääräinen ionisaa-tioenergia (~35eV) • dE/dx = energia häviö hiukka-sen kulkeman matkayksikköä kohden • F(E) = presipitoituvien korkea-energisten hiukkasten vuo Ionisaationopeus (tuotettuja ionipareja sekunnissa / cm3) • Mitä enemmän hiukkasella on energiaa, sitä alemmas se tunkeutuu ilmakehässä • Hiukkaspresipitaation aiheuttama ionisaatio ilmakehässä saattaa ylittää merkittävästi muut luonnolliset ionisaatiolähteet Ionisaationopeus Q Ionisaatio jakautuu N2, O2 ja O:lle: tuloksena N2+, O2+, N+ ja O+

  11. Korkeaenergisten hiukkasten presipitaation Ionisaationopeus tammikuun 2005 protonimyrskyn aikana – Voimakkaimman ionisaation alue voi vaihdella lyhyessä ajassa

  12. Ionikemiaa – positiiviset ionit Syntyneet ionit N2+, O2+, N+ ja O+ reagoivat ilmakehän muiden ionien ja neutraalien kanssa

  13. Ionikemiaa – negatiiviset ionit Syntyneet ionit N2+, O2+, N+ ja O+ reagoivat ilmakehän muiden ionien ja neutraalien kanssa

  14. Korkeaenergiset hiukkaset ja ilmakehä Varatut hiukkaset presipitoituvat ilmakehään napa-alueilla → Kasvanut ionisaatio johtaa ionikemian kautta HOx ja NOx kaasujen tuottoon mesosfäärissä ja stratosfäärissä → Reagoivat herkästi, tuhoavat otsonia katalyyttisissä reaktiosykleissä • HOx (H + OH + HO2) • Lyhyt kemiallinen elinikä • Katalyyttinen HOx sykli, ylä-stratosfääri - ala-mesosfääri • OH+O3→HO2+ O2 • HO2+O →OH + O2 • Netto: 2Ox→ 2O2 • NOx (N + NO + NO2) • Häviö: fotodissosiaatio → pitkä elinikä yöllä → kuljetus stratosfääriin ja matalammille leveysasteille • Katalyyttinen NOx sykli, ylä-stratosfääri • 2(NO+ O3) →2(NO2+ O2) • NO2 + hν→NO+O • NO2+ O →NO + O2 • Netto: 2O3→ 3O2 Ioniparien muodostus → vesiklusteri-ionien tuotto ja niiden reaktiot → HOx p, e* + N2→ ionikemia → NOx

  15. Havainnosta ja malleista • Laaja ilmiö: skaala Auringosta Maan ilmakehään → tarvitaan monenlaista tietoa • Eri menetelmillä saadaan selville tietoa • Presipitoituvista korkeaenergisistä hiukkasista ja niiden aiheuttamasta ionisaatiosta • Ionisaatiota seuraavasta ionikemiasta • Vaikutuksista ilmakehän neutraaleihin pienkaasuihin • Mahdollisista vaikutuksista ilmakehän lämpötilaan ja dynamiikkaan

  16. Ilmakehämittausten historiaa 2000-luku: Pääosa (keski-)ilmakehä-havainnostatehdään satelliiteista Toisen MS jälkeen V1 ja V2 raketteja käytettiin (myös) ilmakehämittauksissa. Päästään korkeam-malle (aiemmin vain 50km) 1985: Otsoniaukko havaitaan 1958: Epäkoheretti sironta 1960-1970-luku: NASA ryhtyy kehittämään erikoistuneita satelliitteja ilmakehätutkimukseen 1890-luku: Lämpötilan ja paineen luotaukset palloilla 1929: Ensimmäinen raketti-luotaus 1950-luku: Riometrit 1960-luku: operatiiviset sääsatelliitit 1783: Ensimmäinen tieteellinen “ilmapallo” 1957: Sputnik aloittaa satelliitien aikakauden

  17. Ilmakehän koostumuksen mittaaminen avaruudesta • Satelliittimittalaiteissa voidaan käyttää erilaisia mittausmenetelmiä: • Aurinko/Kuu okkultaatio • Tähtiokkultaatio • Sironneen auringonvalon mittaus • Ilmakehän emissiot • Hyvää: Jatkuvat mittaukset (jos satelliitin laukaisu onnistuu) • Huonoa: Satelliitit ovat kalliita, uusia harvoin! • Käytettävä aallonpituus ja mittausten korkeusalue määräävät mitä aineita voidaan mitata

  18. Envisat-satelliitti • Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kaukokartoitus satelliitti Maan tutkimiseen • Laukaistiin maaliskuussa 2002 • 10 mittalaitetta; tutkivat ilmakehää, merta, maanpintaa ja jäätä • Ilmakehän koostumusta tutkivat: GOMOS, MIPAS ja SCIAMACHY

  19. GOMOS mittalaiteGlobal Ozone Monitoring by Occultation of Stars • “Suomalainen” Tähtiokkultaatio mittalaite: mittaa tähdestä tulevan valon vaimenemista ilmakehässä • Kehittynyt suomalaisten ja ranskalaisten alkuperäisestä ehdotuksesta 1988 • Mittauksista saadaan O3, NO2, NO3, H2O, O2,... pystyjakauma ilmakehässä 0-100 km korkeudella, mittauksia noin 600/vrk • Etuna useisiin muihin instrumentteihin nähden: Koska mitataan tähdistä tulevaa valoa, voidaan tehdä mittauksia yöllä! Image by courtesy of ASTRIUM SAS GOMOS O3 mittauksia

  20. Auringonpurkausten ilmakehä vaikutusten mallintaminen • Ilmakehän kaasujen määrä n saadaan ratkaisemalla jatkuvuusyhtälö: • IonisaationopeudetQ lasketaan käyttämällä hiukkasvuo mittauksia • Ionisaation seurauksena syntyvien NOx ja HOx kaasujen määrä ratkaistaan joko parametrisoinnilla (nopeampi tapa) tai ratkaisemalla ionikemia (ratkaistava useita satoja kemiallisia reaktioita) Tuotto – Häviö - Kuljetus NOx tuotoa voidaan arvioida olettamalla esim. 1,25 N atomia tuotetuksi jokaista ioniparia kohden. Samoin voidaan arvioida 2 HOx molekyyliä tuotetuksi / ionipari

  21. Aurinkomyrskyt loka-marraskuussa 2003 • Roihupurkaukset: 28.10. (X17) ja 4.11. (X45) • Roihujen yhteydessä koronan massapurkaukset (CME) Maata kohti • Ilmakehään tulevien korkeaenergiasten hiukkasten vuo lisääntyi huomattavasti → Courtesy of SOHO/EIT and SOHO/LASCO consortiums.

  22. → 85 km → 65 km →30 km • Aurinkomyrskyt loka-marraskuussa 2003 GOES/SEM, mitattu protonivuo geostationaarisella radalla

  23. GOMOS NO2 ja O3 pystyjakauma pohjoisella napa-alueella NO2 Sekoitussuhde [ppbv] O3 Sekoitussuhde [ppmv] Marraskuu Joulukuu

  24. 1.5 x 1011 1.5x1011 1.5x1011 0.7 0.7 0.7 8x108 8x108 8 x 108 1 1 1 GOMOS NO2 ja O3, 46 km O3 46km 1/cm3 Lokakuu ennen SPEtä Marraskuun puoliväli Joulukuun alku NO2 46km 1/cm3

  25. GOMOS O3 jakauma 42 km, loka-joulukuu 2003 Hiukkasvuo ilmakehään Otsoni tiheys 42 km

  26. Aurinkomyrskyt loka-marraskuussa 2003 - Mallinnus Negatiiviset ionit • Ioni ja neutraalikemia malli • Sisältää yli 300 reaktiota, ratkaisee ionikemian (aiemmin näytetyt reaktiokaaviot tästä mallista) • Tuloksena yli 60 eri aineen jakaumat HOx NOx Otsonin muutos %

  27. Aurinkomyrskyt loka-marraskuussa 2003 - Mallinnus • Neutraalikemia malli • NOx ja HOx tuotto parametrisoitu • Kattaa maantieteellisesti suuremman alueen ilmakehästä kuin ionikemiamalli ja sisältää kattavamman ilmakehän kiertoliikkeen – voidaan tutkia pitkäaikaisia vaikutuksia

  28. Entä pitkäaikaiset vaikutukset? • Ilmakehään tulevien protonien vuo, piikit viittaavat auringonpurkauksiin • Geomagneettinen aktiivisuus (esim. revontulet) • Talven keskimää-räinen geomag. aktiivisuus

  29. Entä pitkäaikaiset vaikutukset?Pohjoinen napa-alue GOMOS mittauksista NO2 O3

  30. Entä pitkäaikaiset vaikutukset?Eteläinen napa-alue GOMOS mittauksista NO2 O3

  31. Vaikutus ilmastoon? Konopka et al. 2007 • Typen oksidit tuhoavat otsonia stratosfäärissä→ suurempi osa auringon säteilystä pääsee otsoni-kerroksen läpi → strato-sfääriä viilentävä ja tropo-sfääriä lämmittävä vaikutus • Uusien tutkimustulosten mukaan otsonikato napa-alueilla riippuu tulevai-suudessa yhä enemmän NOx vaikutuksista Halogeenien (Cl, F, Br) merkitys otsonikadon aiheuttajina vähenee halogeenien määrän vähentyessä. Näin NOx:ien merkitys kasvaa

  32. Otsonikato: Halogeenit vastaan NOx Otsonikato halogeeneistä Otsonikato NOx:eista

  33. Vaikutus ilmastoon? • Tutkittu kemia-ilmasto-malleilla • Ajetaan mallia 10 vuoden jakso olettaen koko ajalle NOx tuotto perustuen mitattuun hiukkasvuohon • Tulokset: Ilman pinta-lämpötilan (SAT) muutos pohjoisella napa-alueella -1 - +2ºC Rozanov et al. 2005

  34. Yhteenveto • Auringossa tapahtuvista purkauksista ja lisääntyneestä hiukkaspresipitaatiosta seuraavat muutokset tärkeitä ilmakehän otsonitasapainolle • Korkeaenergiset varatut hiukkaset ionisoivat ilmakehää, syntyy NOx ja HOx kaasuja, jotka tuhoavat otsonia katalyyttisissä reaktioissa – merkitys saattaa korostua tulevaisuudessa “otsonikato”-kaasujen määrän vähentyessä ilmakehässä • Seurauksena myös vaikutuksia esimerkiksi ilman lämpötilaan Seppälä, A. et al., Solar proton events of October-November 2003: Ozone depletion in the Northern Hemisphere polar winter as seen by GOMOS/Envisat, Geophys. Res. Lett., 2004 Jackman, C. H. and McPeters, R. D., The Effect of Solar Proton Events on Ozone and Other Constituents. In: Solar Variability and its Effects on Climate, Geophysical Monograph, AGU, 2004 Seppälä, A. , et al., Arctic and Antarctic polar winter NOx and energetic particle precipitation in 2002-2006, Geophys. Res. Lett. 2007 Konopka P. et al. Ozone loss driven by nitrogen oxides and triggered by stratospheric warmings can outweight the effect of halogens, J. Geophys. Res. 2007

More Related