120 likes | 285 Views
Hermoston kehitys. Varjokirjassa s . 64-. myelinisoituminen. Nopeuttamaan hermosolujen toimintaa. Turhat yhteydet karsiutuvat pois: use it or loose it !. Karsiutuminen on tärkeää ja lisää toimintakykyä. otsalohko. Kehittyy vielä murrosikäiselläkin. Miksi murkku hölmöilee???.
E N D
Hermoston kehitys Varjokirjassa s. 64-
myelinisoituminen • Nopeuttamaan hermosolujen toimintaa
Turhat yhteydet karsiutuvat pois:useitorlooseit! • Karsiutuminen on tärkeää ja lisää toimintakykyä
otsalohko • Kehittyy vielä murrosikäiselläkin Miksi murkku hölmöilee???
Plastisiteetti / plastisuus = aivojen muovautuvuus Ympäristöärsykkeiden tai Esim. vammojen seurauksena
Esimerkkejä plastisuudesta • Ns. half-brain potilaat • Soittajalla soittamiseen käytetyt aivoalueet vahvistuvat
http://www.iltalehti.fi/perhe/2013100617571421_pr.shtml • Lapsen voi puhua fiksummaksi • Sunnuntai 6.10.2013 klo 06.46 • Tutkijan mukaan lapselle tietyllä tavalla puhuminen on kuin laittaisi rahaa jälkikasvunsa pankkiin. • Lapsena saavutettu sanavarasto luo pohjan, jonka päälle rakentuu tulevaisuus. • Lapsena saavutettu sanavarasto luo pohjan, jonka päälle rakentuu tulevaisuus. (COLOURBOX.COM)
Kuusi vuotta sitten lastentauteihin erikoistunut kirurgi DanaSuskind havahtui pienten potilaiden välisiin eroihin tutkiessaan lasten puheen kehitystä korvaimplantin asennuksen jälkeen. Varakkaiden perheiden lapset alkoivat puhua leikkauksen jälkeen nopeasti, mutta heikomman tulotason perheissä lapset tulivat selvästi jäljessä. Asia jäi vaivaamaan Suskindia ja hän päätti penkoa aihetta syvemmältä. Suskind löysikin pian historiallisen tutkimuksen vuodelta 1990. Tulokset puhuivat työssä tehtyjen havaintojen puolesta. Tutkimuksen mukaan köyhyyden keskelle syntynyt lapsi oli kuullut kolmanteen ikävuoteen mennessä käsittämättömät 30 miljoonaa sanaa vähemmän, kuin varakkaaseen perheeseen syntynyt ikätoverinsa. Suskind päätti löytää käytännön ratkaisuja epäkohdan korjaamiseksi ja tänä päivänä 45-vuotias lääkäri uskoo tietävänsä vastauksen: Lapset eivät synny älykkäinä, vaan vanhempien tapa puhua lapselle ratkaisee. Nyrkkisääntö on hyvin yksinkertainen: mitä enemmän keskustelee lapsensa kanssa kysymyksiä esittäen, sitä laajempi sanavarasto lapselle kehittyy. Alemman tulotason perheissä lapsilta ei juurikaan kyselty mitään, vaan heille ladeltiin lähinnä käskyjä. Eräs testiryhmään osallistunut äiti kertoi Suskindille ajatelleensa, että tytön koulutus saisi luvan alkaa vasta lastentarhassa. Hän ei juurikaan keskustellut tyttärensä kanssa, vaan luuli tekevänsä tarpeeksi tarjoamalla lapselleen puhtaita vaatteita, ruokaa ja siistin kodin. Monet vanhemmat eivät myöskään juttele lapsensa kanssa, koska se tuntuu yksinkertaisesti typerältä. Miksi kysellä turhia, kun vastausta ei kuitenkaan saa? Suskindinmukaan näin ei kannata missään nimessä ajatella. Hän myös yrittää selittää vanhemmille, ettei heidän koulutuksensa sanele sitä, miten lapsen sanavarastoa voi kartuttaa. Lapsen kanssa voi puhua esimerkiksi ruokakaupan hedelmistä tai puistossa nähdyistä väreistä. Ennen yöpuulle menemistä voidaan lukea vaikkapa iltasatu. - Sen sijaan, että pyytäisin lastani vain pistämään kengät jalkaan, voinkin sanoa, että nyt on aika lähteä ja mitäs me tarvitsemme. Tällä tavalla annan lapselleni mahdollisuuden vastata ja sanoa "kengät", 4-vuotiaan tytön äiti kertoo oivalluksestaan.