Yhteiskuntapolitiikan institutionaalinen kehitys

1. Yhteiskuntapolitiikan institutionaalinen kehitys Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2008 Luento 2

2. Tämän luennon sisältö • Sosiaalipolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan tehtävät • Keskeiset instituutiot ja politiikkasektorit • Hyvinvointivaltio ja regiimit • Instituutioiden arvioinnista Kuvat:YLE Instituutio on suhteellisen pysyvä normirakennelma ja/tai asioiden sekä tehtävien hallintakoneisto. Usein viittaa hallinto-organisaatioon.

3. SOSIAALIPOLITIIKAN TEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA JA TASA-ARVOA Miksi /miten ? • TYÖVÄENKYSYMYS • TORPPARIKYSYMYS • KÖYHYYDEN POISTAMINEN • TULONSIIRROT • SOSIAALIPALVELUT • TOIMEENTULOTUKI • VÄESTÖN ELÄMÄNTAVAN RESURSSOINTI Kuva:T.Sommers Tampereen museoiden Kuva-arkisto

4. Yhteiskuntapolitiikan tehtävä • Määrittää reformeja ja vastata yhteiskuntakehityksen haasteisiin pohjustamalla reformeja niin että kansalaisten sosiaalinen hyvinvointi tulee turvatuksi. • Arvioida reformien sosiaalista merkitystä ja vaikutusta kansalaisten elämässä. • Tarkastella ja arvioida yhteiskuntapoliittisten instituutioiden toimintaa hyvinvointivaltiossa.

5. Hyvinvointivaltio MATTI ALESTALON MÄÄRITELMÄ: HYVINVOINTIVALTIONA PIDETÄÄN SELLAISIA VAURAITA YHTEISKUNTIA, JOISSA JULKINEN VALTA TAKAA KANSALAISTEN PERUSTURVALLISUUDEN SOSIAALIPOLIITTISELLA LAINSÄÄDÄNNÖLLÄ JA HUOLEHTII YHTEISKUNNALLISISTA PERUSPALVELUISTA. TAVOITTEENA ON SOSIAALISEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN.

6. Hyvinvointivaltion kehitys Hyvinvointivaltio kehittyi Suomessa myöhään. Sen synty ajoittuu toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin, yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen kauteen. Hyvinvointivaltion kehittyminen näkyy paitsi lainsäädännön muutoksina, myös valtion ja kuntien menojen kasvuna ja niiden painopisteen muuttumisena sekä muutoksina työvoiman rakenteessa.

7. Sosiaalipoliittiset regiimit 1 • Perusta: dekommodifikaatio-oikeudet, siis oikeus toimeentuloon ilman toimintaa (työ)markkinoilla. Regiimejä erottaa se, miten ne takaavat dekommodikifikaatio-oikeuksia. Regiimi tarkoittaa hallintotapaa ja siihen liittyvää mentaalista mallia.

8. Sosiaalipoliittiset regiimit 2 • Säätelevät eri tavoin valtion, markkinoiden, perheiden välisiä suhteita. • Ideaalityyppinen erottelu Regiimit Esping-Andersenin mukaan • Liberaali (esim. Yhdysvallat) • Konservatiivis-korporatisinen (esim. Saksa) • Sosiaalidemokraattinen (esim. Ruotsi)

9. Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka • Suppeassa merkityksessä sosiaalipolitiikka viittaa sosiaalihallinnon toimintaan. • Sosiaalinen laajimmassa merkityksessä on yhtä kuin yhteiskunnallinen. (Armas Nieminen Mitä on sosiaalipolitiikka ? 1955) → Hyvinvointivaltion laajeneminen, uudet tehtävät

10. Teollisen yhteiskunnan kaksi keskeistä sektoria taustana työväenkysymys Sosiaalipolitiikka - sosiaalivakuutus sosiaaliavustus sosiaalihuolto Työpolitiikka työsuhdepolitiikka työpalkkapolitiikka työntekijän suojelu työvoimapolitiikka Yhteiskuntapolitiikan institutionalisoituminen1.

11. Yhteiskuntapolitiikan institutionalisoituminen 2. Sosiaalipalvelujen*) johdannaisia: Terveyspolitiikka Terveydenhuollon perustana on ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavissa olevat terveyspalvelut. STM 2008 Koulutuspolitiikka Oikeus koulutukseen on perusoikeus, jonka toteutuminen turvataan lainsäädännössä määritellyllä oikeudella maksuttomaan perusopetukseen sekä yleisellä oppivelvollisuudella. OPM 2008 *) Huom! Nykyisin sosiaalipalvelut luokitetaan STMn sivuilla sosiaalihuollon alakohdaksi, joten on syytä käyttää esim. julkiset palvelut termiä.

12. Aluepolitiikka Tarkoittaa sitä, miten eri alueita kehitetään. Suomessa on ollut käytäntönä tukea hyvin menestyneiden alueiden veronmaksajien antamalla tuella huonommin menestyneitä alueita. Asuntopolitiikka Asuntopolitiikka sisältää ne sosiaalipoliittiset pyrkimykset ja toimenpiteet, joitten tarkoituksena on turvata kohtuullinen asuntotaso ja viihtyvyys eri yhteiskuntaryhmille ja perheille (Heikki Waris 1961) Yhteiskuntasuunnittelun (1970-luku) johdannaisia1.

13. Ympäristöpolitiikka Ympäristöministeriö 1983, suojelulakeja erityisesti 1960-lähtien, ensin vesilaki. Kulttuuripolitiikka Tavoitteena on, että luovuuden edellytykset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat ja että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin.(OPM) Yhteiskuntasuunnittelun (1970-luku) johdannaisia 2.

14. Yhteiskuntapolitiikan institutionalisoituminen 3. Muita itsenäisiä merkittäviä politiikkalohkoja • Talouspolitiikka • Puolustuspolitiikka • Maatalouspolitiikka • Metsäpolitiikka Ovatko nämä yhteiskuntapolitiikkaa?

15. Yhteiskuntapolitiikan institutionalisoituminen 4. Uusia lohkoja esim. Ilmastopolitiikka, kaupunkipolitiikka, nuorisopolitiikka, maahanmuuttajapolitiikka. Pyrkimys kysymyskohtaisen regiimin muodostamiseen, erikoistuneet asiantuntijuudet ja instituutiot (esim. pysyväisluontoiset lautakunnat, toimikunnat ja tutkimuslaitokset tai niiden osastot). Kuva: Yle, Kwan

16. Ratkaistavia kysymyksiä • Monitasohallinto (hallintoreformit) • Sektoreita läpäisevät politiikat (multisectoral policy) • Professioiden edustus • Maallikko -äänet (moniarvoisuus) • Kansalliset edut ja kansainvälisyys • Monimutkaisuuden pelkistäminen • Ohjelmat vai regiimit ?

17. Instituutioiden haavoittuvuus • Kompleksisuus ja riskit • Priorisoinnin ongelmat; vähäinen liikkumavara • Toiminnan vaikutusten vaikea ennakointi • Legitiimisyys vaakalaudalla • Sisäiset toiminnalliset ongelmat (esim. sisäinen demokratiavaje, resurssien puute, johtamisen ongelmat) • Huonot hallintokäytännöt (huono asiakassuhde, läpinäkyvyyden puute, korruptio).