Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys

1. Yhteiskuntapolitiikan peruskurssiKestävä kehitys Marja Järvelä Luento 3 16.9.2009

2. Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op9.9.- 7.10.2009; ti 10-12, ke 10-12 • 9.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? Marja Järvelä MaA103 • 15.9. Globaali sosiaalipolitiikka Matti Kari FYS 1 • 16.9. Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys Marja Järvelä MaA 103 • 22.9. Eurooppa ja sosiaalipolitiikka Matti Kari Ag Aud 1 • 23.9. Hyvinvointivaltion idea ja pohjoismainen malli Raija Julkunen MaA 103 • 29.9. Kulttuuripolitiikka yhteiskuntapolitiikan osana Emilia Palonen FYS1 • 30.9. Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys Marita Husso MaA 103 • 6.10. Ilmaston muutos ja sosiaalipolitiikka Marja Järvelä FYS 1 • 7.10. Yhteiskuntapolitiikka ja hyvinvoinnin ajankohtaiset haasteet Marja Järvelä MaA 103 • Tentti ke 14.10. klo 10-12 MaA 103 • Uusintatentti ke 21.10-12 MaB 118

3. Luennot osoitteessa users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis09/

4. Luennon rakenne • Kestävän kehityksen määritelmä • Miten kestävä kehitys ja sosiaalipolitiikka liittyvät yhteen? • Ekososiaalinen politiikka Local Agenda sovellutuksena • Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta

5. Kestävän kehityksen määritelmä Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. World Commission on Environment and Development: Our Common Future, 1987 Määrityksen ominaisuuksia Erik Allardtin mukaan • Dynaaminen • Arvoja ja tavoitteita etsivä • Sisältää tarpeiden pluralismin • Kriittinen

6. Dimensiot Kestävän kehityksen dimensiot ovat • ekologinen • taloudellinen • sosiaalinen • (kulttuurinen) Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin. Kiistanlainen käsite, monet painotukset mahdollisia. Kiistat ratkaistaan käytännön politiikassa. Kuva: Wikipedia

7. Kestävä kehitys – yhdistäviä määritteitä Kestävän kehityksen käsite on historiansa aikana saanut lukemattomia erilaisia tulkintoja. Niillä on silti ollut yleensä jonkinlaiset yhdistävät perusperiaatteet. David Gibbsin (Geoforum 31:1[2000], 9-19.) mukaan näitä ovat: 1) elämän laatu, 2) huolehtiminen ympäristöstä, 3) tulevaisuusajattelu ja varotoimien periaatteet, 4) oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus sekä 5) osallisuus ja kumppanuus. Kuva:Wikipedia

8. Sosiaalipoliittinen ohjelma ? Voidaanko kestävää kehitystä pitää 2000-luvun globaalina sosiaalipoliittisena ohjelmana? • Vastaus riippuu siitä, miten sosiaalista dimensiota painotetaan. • Köyhyyden poistaminen otettu keskeiseksi tavoitteeksi 2002 (Johannesburgin kokous) Joka tapauksessa kestävä kehitys on ehkä maailmanhistorian legitiimein yhteiskuntapoliittinen ohjelma.

9. Sosiaalipolitiikka ja kestävän kehityksen institutionalisoiminen • Yhdistyneiden kansakuntien yhteiskuntapolitiikkaa • 1987 Brundtlandin raportti Our Common Future sisältää kehityksen sosio-ekonomisen ja ympäristönhuollon aspektin (World Commission on Environment and Development, WCED) • 1992 Rio de Janeiro UN Conference on Environment and Development (UNCED) • 2002 Johannesburg World Summit on Sustainable Development (WSSD), yleinen implementaatio-ohjelma

10. Kirjallisuutta Lorraine Elliott, The Global Politics of the Environment, Second Edition, New York: Palgrave Macmillan 2004. Anthony Hall & James Midgley, Social Policy for Development. Thousand Oaks , CA: Sage 2004.

11. Toimeenpanon periaatteita Local Agenda 21 –ohjelman kannalta I • jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta omassa maassaan. • globaalisti ajatellen mailla on erilaisia vastuita Esimerkiksi kehittyneiden maiden vastuu oman tuotantonsa globaaleista ympäristövaikutuksista (jo Riossa 1992 vahvistettu periaate).

12. Kehityspoliittinen painotus Köyhyyden poistaminen/lievittäminen YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä pitää • puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä • taata kaikille lapsille peruskoulutus • poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla • vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella • vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä • kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen • varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ihmisten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä • luoda globaali kumppanuus kehitykselle

13. Eriytyvät agendat Kestävän kehityksen toimeenpanon on sanottu eriytyvän Pohjoisessa ja Etelässä eri agendoiksi • Brown agenda (Etelä) Esim. Kestävän minimitoimeentulon ongelma, ruokaturva, veden saanti, säännöllinen jätehuolto • Green agenda (Pohjoinen) Esim. ekososiaalinen ja ekotehokas Kaupunkisuunnittelu, energiatehokkuus. Kuva:ENHICA Kuva:Tekes

14. Kestävän kehityksen alat ja tasot • Kestävän kehityksen institutionalisoimisen dilemma (kuka/mikä vastaa toimeenpanosta?) • Poikkisektoreiden käyvää yhteiskuntapolitiikkaa (tehoaako?) • Globaali, lokaali ja glokaali (?)… • Bottom-up vai top down -strategia

15. Edellyttääkö kestävä kehitys ekososiaalista yhteiskuntapolitiikkaa?

16. Jane Addam 1860-1935 • Chicago-koulun sosiaalityön perustajia, ekososiaalisen kaupunkipolitiikan uranuurtajia Hull House charter:“ to provide a centre for a higher civic and social life; to institute and maintain educational and philanthropic enterprises, and to investigate and improve the conditions in the industrial districts of Chicago".

17. Ekososiaalinen politiikka 1 • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tilallinen tulkinta • Hyvinvoinnin ympäristöllinen ulottuvuus • Subjektivoitu tasavertaisuus • Paikallisten verkostojen toimivuus • Yhdyskuntien itsesäätelyn ja omavoimaisuuden periaate • Yhteiskuntapolitiikan bottom up näkökulma

18. Ekososiaalinen yhteiskuntapolitiikka 2 • ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinta • yhteiskuntasopimuksen ja luontosopimuksen yhdistelmä (Michel Serres) • globaalin ja lokaalin epäjärjestyksen sääntely (Manuel Castells) • Subsidiariteettiperiaate (päätökset lähellä)

19. Ekososiaalisen politiikan pitkä linja • Se hyvä jota etsimme itsellemme on uhanalaista ellemme suo sitä kaikille muillekin • Liikakasautuminen yhtäällä ja vakava puutteenalaisuus toisaalla yhteiskunnassa erottaa ihmisiä • Ne asiat jotka yhdistävät ihmisiä ovat arvokkaampia kuin heitä erottavat asiat

20. Politiikka on elämäntyötä • Ekososiaalinen toiminta on valistusta • Yhteisen hyvän tunnistaminen tärkeätä • Epätasa-arvo on poistettava henkilöiden tasolla • Opetettava mikä on yhteistä ja mikä tekee yksittäisestä ihmisestä ainutlaatuisen • Opettajan on elettävä keskellä ekososiaalista yhteisöä

21. Välitilinpäätös • Suoraan verraten ekososiaalinen politiikka ei ole yhtä kuin kestävän kehityksen politiikka tai edes sen sosiaalinen ulottuvuus. - Ekososiaalisen politiikan tilallinen ulottuvuus jo sinänsä tekee siitä erityisen. • Kestävä kehitys voidaan lukea yleisen intressin politiikaksi, jolla ei ole ekososiaalisen politiikan tilallista ulottuvuutta.

22. Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta • Ekososiaalinen tulkinta on mahdollinen ja todennäköinen, jos ajatellaan että kestävä kehitys on legitimoitava paikallisesti. • Toimeenpano ohjelma Local Agenda 21 tukee tällaista tulkintaa. • EU:n subsidiariteetti periaate antaa jonkin verran lisätukea. • Globalisoituminen hämärtää ekososiaalista tulkinnan mahdollisuutta.

23. Kestävän kehityksen toimeenpano • Kestävän kehityksen toimeenpano riippuu paikallisista/alueellisista resursseista • Luonnonvarat ja ekologinen kestävyys • Taloudelliset resurssit (tuotannontekijät, palvelut, resurssien hallinta, teknologia) • Sosiaaliset resurssit ( työvoima, tieto-taito, sosiaalinen järjestys, sosiaalinen pääoma, luottamus)

24. Paikallinen näkökulma kestävän kehityksen edellytyksiin

25. Tilan määritys • Kestävän kehityksen kaupunkipolitiikat - kaupunki on elinkeinojen keskittymä - kaupunki on ihmisen koti (Taina Rajanti) • Kestävän kehityksen maaseutupolitiikat - luonnonvarojen käyttö ja huolto, ekosysteemipalvelut, territoriot/yhdyskunnat/kylät - produktivistiset ja postproduktivistiset maaseudut • Alueelliset vuorovaikutukset ja globaalit yhteydet

26. Ekososiaalinen politiikan utopia-aspekti • Elämäntapoja organisoivaa politiikkaa avoimien rajojen ”kylissä” • Ulkoisten vaikutusten läpivirtaus ei aiheuta kaaosta, vaan ihmisen kokoisia transformaatioita • Epäjärjestyksen omatoiminen hallinta on kehitystä parhaimmillaan • Ekososiaalinen politiikka saattaa olla kestävän kehityksen toteuttamista.