1 / 26

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys. Marja Järvelä Luento 3 16.9.2009. Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op 9.9.- 7.10.2009; ti 10-12, ke 10-12. 9.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? Marja Järvelä MaA103 15.9. Globaali sosiaalipolitiikka Matti Kari FYS 1

dezso
Download Presentation

Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Yhteiskuntapolitiikan peruskurssiKestävä kehitys Marja Järvelä Luento 3 16.9.2009

  2. Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op9.9.- 7.10.2009; ti 10-12, ke 10-12 • 9.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? Marja Järvelä MaA103 • 15.9. Globaali sosiaalipolitiikka Matti Kari FYS 1 • 16.9. Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys Marja Järvelä MaA 103 • 22.9. Eurooppa ja sosiaalipolitiikka Matti Kari Ag Aud 1 • 23.9. Hyvinvointivaltion idea ja pohjoismainen malli Raija Julkunen MaA 103 • 29.9. Kulttuuripolitiikka yhteiskuntapolitiikan osana Emilia Palonen FYS1 • 30.9. Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys Marita Husso MaA 103 • 6.10. Ilmaston muutos ja sosiaalipolitiikka Marja Järvelä FYS 1 • 7.10. Yhteiskuntapolitiikka ja hyvinvoinnin ajankohtaiset haasteet Marja Järvelä MaA 103 • Tentti ke 14.10. klo 10-12 MaA 103 • Uusintatentti ke 21.10-12 MaB 118

  3. Luennot osoitteessa users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis09/

  4. Luennon rakenne • Kestävän kehityksen määritelmä • Miten kestävä kehitys ja sosiaalipolitiikka liittyvät yhteen? • Ekososiaalinen politiikka Local Agenda sovellutuksena • Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta

  5. Kestävän kehityksen määritelmä Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. World Commission on Environment and Development: Our Common Future, 1987 Määrityksen ominaisuuksia Erik Allardtin mukaan • Dynaaminen • Arvoja ja tavoitteita etsivä • Sisältää tarpeiden pluralismin • Kriittinen

  6. Dimensiot Kestävän kehityksen dimensiot ovat • ekologinen • taloudellinen • sosiaalinen • (kulttuurinen) Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin. Kiistanlainen käsite, monet painotukset mahdollisia. Kiistat ratkaistaan käytännön politiikassa. Kuva: Wikipedia

  7. Kestävä kehitys – yhdistäviä määritteitä Kestävän kehityksen käsite on historiansa aikana saanut lukemattomia erilaisia tulkintoja. Niillä on silti ollut yleensä jonkinlaiset yhdistävät perusperiaatteet. David Gibbsin (Geoforum 31:1[2000], 9-19.) mukaan näitä ovat: 1) elämän laatu, 2) huolehtiminen ympäristöstä, 3) tulevaisuusajattelu ja varotoimien periaatteet, 4) oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus sekä 5) osallisuus ja kumppanuus. Kuva:Wikipedia

  8. Sosiaalipoliittinen ohjelma ? Voidaanko kestävää kehitystä pitää 2000-luvun globaalina sosiaalipoliittisena ohjelmana? • Vastaus riippuu siitä, miten sosiaalista dimensiota painotetaan. • Köyhyyden poistaminen otettu keskeiseksi tavoitteeksi 2002 (Johannesburgin kokous) Joka tapauksessa kestävä kehitys on ehkä maailmanhistorian legitiimein yhteiskuntapoliittinen ohjelma.

  9. Sosiaalipolitiikka ja kestävän kehityksen institutionalisoiminen • Yhdistyneiden kansakuntien yhteiskuntapolitiikkaa • 1987 Brundtlandin raportti Our Common Future sisältää kehityksen sosio-ekonomisen ja ympäristönhuollon aspektin (World Commission on Environment and Development, WCED) • 1992 Rio de Janeiro UN Conference on Environment and Development (UNCED) • 2002 Johannesburg World Summit on Sustainable Development (WSSD), yleinen implementaatio-ohjelma

  10. Kirjallisuutta Lorraine Elliott, The Global Politics of the Environment, Second Edition, New York: Palgrave Macmillan 2004. Anthony Hall & James Midgley, Social Policy for Development. Thousand Oaks , CA: Sage 2004.

  11. Toimeenpanon periaatteita Local Agenda 21 –ohjelman kannalta I • jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta omassa maassaan. • globaalisti ajatellen mailla on erilaisia vastuita Esimerkiksi kehittyneiden maiden vastuu oman tuotantonsa globaaleista ympäristövaikutuksista (jo Riossa 1992 vahvistettu periaate).

  12. Kehityspoliittinen painotus Köyhyyden poistaminen/lievittäminen YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä pitää • puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä • taata kaikille lapsille peruskoulutus • poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla • vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella • vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä • kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen • varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ihmisten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä • luoda globaali kumppanuus kehitykselle

  13. Eriytyvät agendat Kestävän kehityksen toimeenpanon on sanottu eriytyvän Pohjoisessa ja Etelässä eri agendoiksi • Brown agenda (Etelä) Esim. Kestävän minimitoimeentulon ongelma, ruokaturva, veden saanti, säännöllinen jätehuolto • Green agenda (Pohjoinen) Esim. ekososiaalinen ja ekotehokas Kaupunkisuunnittelu, energiatehokkuus. Kuva:ENHICA Kuva:Tekes

  14. Kestävän kehityksen alat ja tasot • Kestävän kehityksen institutionalisoimisen dilemma (kuka/mikä vastaa toimeenpanosta?) • Poikkisektoreiden käyvää yhteiskuntapolitiikkaa (tehoaako?) • Globaali, lokaali ja glokaali (?)… • Bottom-up vai top down -strategia

  15. Edellyttääkö kestävä kehitys ekososiaalista yhteiskuntapolitiikkaa?

  16. Jane Addam 1860-1935 • Chicago-koulun sosiaalityön perustajia, ekososiaalisen kaupunkipolitiikan uranuurtajia Hull House charter:“ to provide a centre for a higher civic and social life; to institute and maintain educational and philanthropic enterprises, and to investigate and improve the conditions in the industrial districts of Chicago".

  17. Ekososiaalinen politiikka 1 • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tilallinen tulkinta • Hyvinvoinnin ympäristöllinen ulottuvuus • Subjektivoitu tasavertaisuus • Paikallisten verkostojen toimivuus • Yhdyskuntien itsesäätelyn ja omavoimaisuuden periaate • Yhteiskuntapolitiikan bottom up näkökulma

  18. Ekososiaalinen yhteiskuntapolitiikka 2 • ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinta • yhteiskuntasopimuksen ja luontosopimuksen yhdistelmä (Michel Serres) • globaalin ja lokaalin epäjärjestyksen sääntely (Manuel Castells) • Subsidiariteettiperiaate (päätökset lähellä)

  19. Ekososiaalisen politiikan pitkä linja • Se hyvä jota etsimme itsellemme on uhanalaista ellemme suo sitä kaikille muillekin • Liikakasautuminen yhtäällä ja vakava puutteenalaisuus toisaalla yhteiskunnassa erottaa ihmisiä • Ne asiat jotka yhdistävät ihmisiä ovat arvokkaampia kuin heitä erottavat asiat

  20. Politiikka on elämäntyötä • Ekososiaalinen toiminta on valistusta • Yhteisen hyvän tunnistaminen tärkeätä • Epätasa-arvo on poistettava henkilöiden tasolla • Opetettava mikä on yhteistä ja mikä tekee yksittäisestä ihmisestä ainutlaatuisen • Opettajan on elettävä keskellä ekososiaalista yhteisöä

  21. Välitilinpäätös • Suoraan verraten ekososiaalinen politiikka ei ole yhtä kuin kestävän kehityksen politiikka tai edes sen sosiaalinen ulottuvuus. - Ekososiaalisen politiikan tilallinen ulottuvuus jo sinänsä tekee siitä erityisen. • Kestävä kehitys voidaan lukea yleisen intressin politiikaksi, jolla ei ole ekososiaalisen politiikan tilallista ulottuvuutta.

  22. Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta • Ekososiaalinen tulkinta on mahdollinen ja todennäköinen, jos ajatellaan että kestävä kehitys on legitimoitava paikallisesti. • Toimeenpano ohjelma Local Agenda 21 tukee tällaista tulkintaa. • EU:n subsidiariteetti periaate antaa jonkin verran lisätukea. • Globalisoituminen hämärtää ekososiaalista tulkinnan mahdollisuutta.

  23. Kestävän kehityksen toimeenpano • Kestävän kehityksen toimeenpano riippuu paikallisista/alueellisista resursseista • Luonnonvarat ja ekologinen kestävyys • Taloudelliset resurssit (tuotannontekijät, palvelut, resurssien hallinta, teknologia) • Sosiaaliset resurssit ( työvoima, tieto-taito, sosiaalinen järjestys, sosiaalinen pääoma, luottamus)

  24. Paikallinen näkökulma kestävän kehityksen edellytyksiin

  25. Tilan määritys • Kestävän kehityksen kaupunkipolitiikat - kaupunki on elinkeinojen keskittymä - kaupunki on ihmisen koti (Taina Rajanti) • Kestävän kehityksen maaseutupolitiikat - luonnonvarojen käyttö ja huolto, ekosysteemipalvelut, territoriot/yhdyskunnat/kylät - produktivistiset ja postproduktivistiset maaseudut • Alueelliset vuorovaikutukset ja globaalit yhteydet

  26. Ekososiaalinen politiikan utopia-aspekti • Elämäntapoja organisoivaa politiikkaa avoimien rajojen ”kylissä” • Ulkoisten vaikutusten läpivirtaus ei aiheuta kaaosta, vaan ihmisen kokoisia transformaatioita • Epäjärjestyksen omatoiminen hallinta on kehitystä parhaimmillaan • Ekososiaalinen politiikka saattaa olla kestävän kehityksen toteuttamista.

More Related