Ja kuka maksaa ja kenen taskusta?

1. Ja kuka maksaa ja kenen taskusta? Vs. perhekeskustoiminnan päällikkö Riitta Vartio Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

3. Kiireellisesti sijoitetut lapset kumulat. 2008-2012

4. Huostaanotetut lapset ikäryhmittäin 2012 vuoden alusta maaliskuu Hallinto-oikeuteen lähetettiin 13 huostaanottohakemusta (jakautui lähes kaikkiin ikävuosiin) tammi-maaliskuun aikana, viime vuonna vastaavana ajanjaksona 6 hakemusta.

5. Omien laitosten ympärivrk. hoitovuorokaudet 2010-2012

6. Ostopalveluvuorokaudet yhteensä ilman Ensi- ja turvakoteja 2010-2012

7. Ms-laitosten ostetut vuorokaudet 2010-2012

8. Perhehoidon kaikki vuorokaudet 2010-2012

9. Edistää lasten kasvua ja kehitystä: esim. äitiys- ja lastenneuvola, varhaiskasvatus, koulutuspalvelut, oppilashuolto, leikkipuistot, alueellisen nuorisotyön palvelut, kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalvelut, yhdyskuntasuunnittelu Lasten kasvua korjaavaa: lastensuojelu- tarpeen selvitys, lastensuojelun avohuolto, sijaishuolto ja jälkihuolto, psykiatriset palvelut, päihdehoito Tukee lasten kasvua: esim. varhaisen tuen palvelut, kuten perhetyö ja kotipalvelu, perheneuvola, kohdennettu nuorisotyö, kohdennettu oppilashuolto, lapsiperheille suunnatut aikuispalvelut 0-6 V. 7-12 V. 13-20 V.

10. Julkisen sektorin järjestämiä palveluja Hyvinvointipalveluja ovat julkisen sektorin yksittäisille kotitalouksille maksuttomina tai alhaiseen hintaan järjestämiä/tuottamia yksilöllisiä palveluja. • Sosiaalipalvelut • Terveyspalvelut • Koulutuspalvelut (myös urheilu, viihde, kulttuuri, osin asuminen, julkinen liikenne ym)

11. Esimerkkejä keskimääräisistä palvelujen yksikkökustannuksista 2010-2011, euroa (Kuusikkoraportti, Tk:n kuntien tunnusluvut) Kunnallinen päiväkotihoito 11 500 lasta kohti/vuosi (2011) Yksityisen hoidon tuki 4 900 lasta kohti/vuosi (2011) Kotihoidon tuki 5 900 lasta kohti/vuosi (2011) Perusopetus (suomenk) 9 000 oppilas/vuosi (2011) Lukio (suomenk) 6 900 oppilas/vuosi (2011) Peruskoulusta ylioppilaaksi 9x 9000 + 3x 6 900 = noin 100 000 euroa Kirjasto (netto) 59 asukas/vuosi (2010) Liikunta ja ulkoilu (netto) 30 asukas/vuosi (2010)

12. Esimerkkejä keskimääräisistä palvelujen yksikkökustannuksista 2010-2011, euroa (Tp) Lapsiperheiden kotipalvelu 199 käyntikerta (2011) Perheneuvola 305 käyntikerta (2011) Terveysasemalääkärin vast.otto 100 käyntikerta (2011) (sis. puh.) Terveysneuvonta (neuvola) 72 käyntikerta (2011) Lasten terveyskeskuspäivystys 72 käyntikerta (2011) Koulu ja opiskelija terv. huolto 50 käyntikerta (2011)

13. Esimerkkejä keskimääräisistä palvelujen yksikkökustannuksista 2010-2011, euroa (Tp, Kuusikkoraportti) Lastensuojelun sosiaalityö (lava) 1 448 lasta kohti/vuosi (2011) Lastensuojelun sosiaalityö (lava) 148 kontakti (2011) Sijoitukset kodin ulkopuolelle n. 40 000 sijoitettua lasta kohti/vuosi (2011) Perhehoidon hoitovuorokausi 73 sijoitettua lasta kohti (2011) Laitoshoidon hoitovuorokausi km. 251 sijoitettua lasta kohti (2011) Ammat. perhekodin hoitovuorokausi 170 sijoitettua lasta kohti (2011)

14. Oikeusministeriön ohjeen (2007/2) mukaan huomioitavia kustannuksia elatusavun määräämisessä Yleiset kustannukset 1.1.2012 lukien (vastaa lapsen km. kulutusta) - 0-6-vuotias lapsi 250 euroa kuukaudessa - 7-12-vuotias lapsi 290 euroa kuukaudessa - 13-17-vuotias lapsi 390 euroa kuukaudessa Erityiset kustannukset • Lapsen osuus asumiskustannuksissa esim. 1 lapsi 23% • Päivähoitokulut • Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta aiheutuvat kustannukset • Koulutuskustannukset • Erityisestä harrastuksesta aiheutuvat kustannukset • Vakuutusmaksut • Erityiset terveydenhoitokustannukset

15. Englannissa (Lynne Friedli, Michael Parsonage) • selvitettiin, mitä lapsen käytöshäiriön hoitamatta jättäminen maksaa. • Tutkijat toteavat, että käyttäytymisen ongelmat (rikollisuus, koulupoissaolot, alkoholin, tupakan ja kannabiksen käyttö) laskivat ja psykososiaalisen toimintakyky (itsenäinen selviytyminen, läheisyyden kokemukset, sitoutuminen koulunkäyntiin) parani, kun mielenterveyskohenee. • Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia, jonka mukaan • keskeinen tekijä on positiiviset kokemukset, jotka johtavat myönteisiin tunteisiin ja käyttäytymiseen Syntyy positiivinen kehä.

16. Masennuksen ja ahdistuksen kohorttitutkimus Iso-Britanniassa kertoo: • Vuonna 1946, samalla viikolla syntyneitä on seurattu näihin päiviin asti: • jos henkilö on ollut nuorena näkyvästi masentunut tai ahdistunut, • 86%:lla seuratuista on mielenterveysongelmia myöhemmällä iällä . • Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia syntyy huomattavasti • Lisäksi kertoo siitä, että lapsena omaksutut emotionaaliset ja sosiaaliset taidot • pysyvät.

17. Kirjoittajat toteavat: • Kannattaa satsata lapsuuteen, sillä • Käytöshäiriö on yleisin diagnoosi Britanniassa 5-15 –v lapsilla ja nuorilla (5.8%). • Vielä suuremmalla joukolla ei ole diagnoosia, mutta samantyyppisiä pulmia. • Nämä pulmat ennustavat vaikeuksia myöhemmässä elämässä. • Vastaavia tuloksia myös muualla (Uusi Seelanti, Yhdysvallat)

18. On laskettu, että henkilö, jolla on joitakin epäsosiaalisia pulmia, • aiheuttaa n. 87 000 €:n kustannukset • Käytöshäiriödiagnoosin omaavat maksavat n. 260 000 € yhteiskunnalle. • Luvut on saatu vertailemalla sellaisiin henkilöihin, joilla ei ole em. pulmia

19. Kirjoittajat päätyvät siihen, että ennaltaehkäisy on taloudellisesti ja • inhimillisesti järkevintä. • Tällöin riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta toimintaa voidaan • kohdentaa. • Hyvät näytöt on saatu erilaisista vanhemmuuden tuen ohjelmista, • vrt. esim Ihmeelliset vuodet Suomessa

20. Helsingin lastensuojelun rakennemuutoksen toteuttaminen • Avohuollon vahvistaminen • keskittämällä uusien ilmoitusten vastaanotto ja • lastensuojelun tarpeen selvitysten teko • suunnitelmallinen, pitkäjänteinen sosiaalityö. • Lapsen läheisverkoston aseman vahvistaminen, jos • mietitään asumisen vaihtoehtoja. • Perhehoidon ensisijaisuus sijoitettaessa • kodin ulkopuolelle. • Tavoitteena kevyempi ja parempi palvelurakenne!

21. Kuka maksaa ja kenen taskusta? • Aina joku maksaa! • Ennalta ehkäisevä lasten suojelu on parasta lastensuojelua! • Mitä varhemmin päästään ottamaan koppeja lapsista ja perheistä • sitä taloudellisempaa toiminta on. • Palvelujen oikea kohdennus on myös tärkeätä: kaikille ei pidä tarjota • kaikkea.