190 likes | 329 Views
Päätösten yritysvaikutusten arvioinnista arkipäivää. Kehittämispäällikkö Janne Pesonen Kunta ja yrittäjät -seminaari 30.9.2008, Lahti. Kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueiden tärkeysjärjestys mittaristokyselyn mukaan. Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2008.
E N D
Päätösten yritysvaikutusten arvioinnista arkipäivää Kehittämispäällikkö Janne Pesonen Kunta ja yrittäjät -seminaari 30.9.2008, Lahti
Kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueiden tärkeysjärjestys mittaristokyselyn mukaan Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2008
PK-yritysten palvelujen myynti kunnille • Noin puolella palvelualan PK-yrityksistä ei ole lainkaan myyntiä kunnille, kolmanneksella liikevaihdosta alle 10 prosenttia tulee kunnilta • Noin 70 prosenttia yrittäjistä uskoo kunnille suuntautuvan myynnin pysyvän nykytasolla seuraavan 5 vuoden aikana, vain 20 prosenttia uskoo sen kasvavan • Merkittävin kunnille myynnin este on virkamiesten suhtautuminen, muut selkeästi erottuvat syyt ovat kuntien hankintaosaamisen taso ja hankintalain säädökset PK-Yritysbarometri, syksy 2008
Näkemyksiä palvelurakenneuudistuksesta • Kuntarakenteessa tapahtuneet muutokset luovat hyvät edellytykset palveluntuotannon tehostamiselle • Lähtökohtana kuntien järjestämisvastuun korostaminen • Tuotantomuoto ei itseisarvo; kuntapalvelut on tuotettava niiden organisaatioiden toimesta, jotka ne pystyvät kokonaistaloudellisimmin tuottamaan • Kunnat on sitoutettava palvelumarkkinoiden kehittämiseen ja niiden toimivuuden varmistamiseen (vastuu kunnilla) • Yksityisten palveluyritysten luottamusta markkinoiden toimivuuteen on vahvistettava
Tehokas uudistaminen edellyttää.. • Kunnan oman palveluntuotannon tuotteistamista ja todellisten tuotantokustannusten laskemista • Kunnan eri roolien erottamista toisistaan (esim. tilaaja-tuottaja –ajattelu) • Läpinäkyvää ja johdonmukaista hankintapolitiikkaa • Kuntien (ja yrittäjien) hankintaosaamisen sekä markkinatuntemuksen lisäämistä • Palvelusetelien nykyistä laajempaa käyttöönottoa
Palvelusetelit • Kilpailutuksen asiakaslähtöisyys varmistaa markkinoiden toimivuuden • Palvelumarkkina monipuolistuu ja kasvaa, kun yritystoiminnan edellytykset paranevat • Uusi palvelusetelilainsäädäntö tekee palvelusetelien käytön aiempaa monipuolisemmin mahdolliseksi - mm. mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sote-palveluissa - mahdollistaa palvelusetelien käytön myös oman kunnan ulkopuolella
Tilaaja-tuottaja -mallit • Valmisteilla ja jo käyttöönotettuina paljon ns. ”sisäisiä tilaaja-tuottaja –malleja” • Sisäisten mallien käyttöönotto selkeyttää organisaatioita ja lisää kustannusten läpinäkyvyyttä • Sisäiset mallit mahdollistavat vain osan mallin hyödyistä (ei esim. lainkaan markkinahyötyjä) • Riskinä näennäisuudistaminen ja hallinnon jäykkyys • Mitä tulevaisuudessa? • Kohti verkostomaisempaa palveluntuotantomallia (palveluklusterit) • Verkostokoordinaatiomalli on klassista tilaaja-tuottaja –asetelmaa selkeästi asiakaslähtöisempi (asiakkaat osa arvoverkostoa)
Näkemyksiä julkiseen keskusteluun • Julkinen vs. yksityinen (vaiko sittenkin vuorovaikutteisesti ja verkostoissa?) • Laadun käsitteen hankaluus (ei kai ulkoistaminen heikennä automaattisesti laatua?) • Yksityisen sektorin kyky vastata kysyntään (eikö markkinat kasvakaan kysynnän mukana?) • Kuka todella ”kerää rusinat pullasta”?
Yritysvaikutusten arvioinnista arkipäivää • Suomen Yrittäjien tavoitteena tehdä yritysvaikutusten arvioinnista päätöksenteon arkipäivää • Vaikutusarvioinnit politiikan tuloksellisuuden edellytyksenä • Toisaalta myös luottamusmiesten on hyvä tietää mitä vaikutuksia heidän tekemillään päätöksillä on • Vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi hyödyllisimmillään valmistelun varhaisissa vaiheissa • Kuntien virkamiesjohdon ja luottamuselinten tuki välttämätöntä vaikutusarvioinnin kehittämiseksi Vaikutusarvioinnit erinomainen työkalu strategioiden ja ohjelmien toteuttamiseen (määrittely ohjelmissa)
Missä yhteydessä arvioitava? • Kaikkia päätöksiä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida • Tärkeimpiä ne päätökset, joilla arvioidaan olevan suoria ja taloudellisesti merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin • Tärkeitä sisältöalueita esimerkiksi kaavoituspäätökset, infrastruktuuri, palvelurakenteen uudistaminen, hankinnat sekä kuntien harjoittama liiketoiminta
Yritysvaikutusten arviointityö käytännössä • Kussakin kunnassa tulee kehittää omia käytäntöjä ja toimintatapoja parhaiten tukeva tapa arvioida vaikutuksia (ei ohjaavaa tai velvoittavaa säädöspohjaa) • Yhden ehdottoman oikean arviointitavan määritteleminen siis hankalaa ja toisaalta myös turhaa • Yksinkertaisimmillaan arviointiprosessissa huomioidaan: • Yritykset joita asia koskee • Merkittävimmät odotettavissa olevat vaikutukset • Päätöksen vaihtoehdot, jos arvioidut vaikutukset kielteisiä • Haasteellisempia arvioitavia: • Epäsuorat vaikutukset • Euromääräiset vaikutukset
Case 1: Karstulan malli • On tehty päätös, että vaikutusarviointi tehdään kaikkien valtuuston päätettäviksi tulevien asioiden osalta • Kyseessä ns. Y4-yrittäjyysarviointityökalu • Arviointi tehdään numeerisesti asteikolla yhdestä kuuteen • Jos päätökset ovat kielteiset, on perusteltava erikseen, miksi päätös kuitenkin tehdään • Selvitetään myös miten kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää • Arvioinnin avulla kaikki päätöksentekoon osallistuvat henkilöt ymmärtävät tehtävän päätöksen vaikutukset yrittäjyyteen ja keskustelu erilaisista vaihtoehdoista on käyty läpi ennen päätöksen tekemistä
Case 1: Karstulan malli Numeerinen arviointi Arvioi seuraavalla asteikolla, minkälainen vaikutus päätöksellä on yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työntekoon: 1 hyvin negatiivinen 2 negatiivinen 3 hieman negatiivinen 4 hieman positiivinen 5 positiivinen 6 hyvin positiivinen Miksi päätöksellä on yllä mainittu vaikutus? Miten päätöstä voitaisiin muuttaa positiivisemmaksi?
Case 2: PYVA-pajat • Etelä-Pohjanmaalla kehitetään projektin avulla pajatoimintaan pohjautuvaa työkalua yritysvaikutusten arvioimiseksi • Joko kunnan päätöksiä valmistelevien virkamiesten työkaluna tai siten niin, että mukana on myös paikallinen elinkeinoelämä • Tavoitteena selventää lähtökohdat, tavoitteet, vastuunjaot, mahdolliset osaamisheikkoudet ja esimerkiksi se mihin päätöksiin arviointiprosessia sovelletaan
Case 2: PYVA-pajat • Yritysvaikutusten tunnistamisen parantaminen • Elinkeinotoimen asiantuntijaroolin kehittäminen • Asiakkuudessa ammattimaisempaan tekemiseen • KUNTA KOTINA: asukkuus, yrittäjäystävälliseksi kokeminen • Muut hallintokunnat > yritysvaikutusten tunnistaminen > yhteistyö elinkeinotoimen kanssa arvioinnissa • KUNTA INFRASTRUKTUURIN TUOTTAJANA: reagointi ja ennakointi • Tekninen toimi, johtoryhmä- ja hallitus/valtuustotaso • Yritysvaikutusten tunnistaminen > yhteistyö elinkeinotoimen kanssa arvioinnissa Yritys kunnassa • KUNTA KUMPPANINA: elinkeinopolitiikka ja hanketyö • Elinkeinotoimi, johtoryhmä- ja hallitus/valtuustotaso • Luontainen tiedonkulun solmukohta > Paikallinen yritystoiminnan tuntemus > eväitä proaktiiviseen ajatteluun + kyky toimia asiantuntijana kuntaorganisaatiossa (edellytys systemaattiselle yritysvaikutusarvioinnille) • KUNTA ASIAKKAANA • Kuntaorganisaatio kokonaisuudessaan (johtotaso) • Asiakkuus erilleen elinkeinopolitiikasta > ammattimaisempi asiakkuus > linjan selkeä tiedottaminen Imatran malliin > säästöt + parempi y-ilmapiiri + johdonmukaisuus + tasapuolisuus
Case 2: PYVA-pajat X kotina (kotina/ kumppanina/...) • Mitä päätöksiä X:ssä kuuluu tähän rooliin? • Kirjataan tähän • Missä toimielimessä/toimistossa tehdään ja valmistellaan tämän roolin päätöksiä? Ketkä ovat mukana? • Kirjataan tähän • Missä vaiheessa prosessia mahdollisia yritysvaikutuksia voitaisiin tunnistaa? Missä vaiheessa niitä voitaisiin arvioida tai ottaa mukaan päätöksentekoon? • Kirjataan tähän
Case 2: PYVA-pajat Miten yritysvaikutuksia pitäisi arvioida? Merkittävä yritysvaikutus Vähäinen yritysvaikutus Suora vaikutus Sivu- vaikutus (epäsuora)
Lopuksi • Kolme hyvää syytä suorittaa yritysvaikutusten arviointia: • Minimoidaan kielteisiä yritysvaikutuksia • Maksimoidaan myönteisten vaikutusten hyödyt • Syntyy myös yritysten kannalta johdonmukaista, pitkäjänteistä, läpinäkyvää päätöksentekoa