AUKTORITEETTISUHTEET JA MORAALI

1. AUKTORITEETTISUHTEET JA MORAALI • KASVATUS JA MERKITYSNÄKÖKENTTÄ (Charles Taylor; Lauri Rauhala) • IDENTITEETIN, YHTEISKUNNAN MERKITYSNÄKÖKENTÄN JA ETIIKAN YHTEYS: kysymykset kuka olen, mihin kuulun saavat kaikupohjansa ja vastauksensa kunkin aikakauden moraalisista arvoista ja arvostuksista

2. AJAN HENKI JA ARVOJEN JÄRJESTYSYhteiskunnan perusilmiöt (Benner): • TALOUS • MORAALI • POLITIIKKA • ESTETIIKKA • USKONTO • KASVATUS

3. Itsenäisen Suomen merkityshorisontit • 1. tasavalta:Valkoisen Suomen uskonnollis-kansalliset arvot: koti, uskonto, isänmaa • 2. tasavalta: hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja tasa-arvoideologia • IT-Suomi: maailmanlaajuinen talous

4. SOSIOKULTTUURISET MUUTOKSET, AJAN HENKI JA KASVATUS • Produktiivisesta sosialisaatiosta konsumeristiseen sosialisaatioon (Baethge) • Uusi nuoriso ja koulun auran katoaminen (Ziehe)

5. Martin Baethge: Produktiivisesta sosialisaatiosta konsumeristiseen sosialisaatioon (Puuronen 1997, 140-141) • Työn ja koulutuksen yhteyden katkeaminen johtaa entistä suurempaan henkiseen riippuvuuteen koulutuksesta. • Nuoret kohtaavat työelämän normit ja hierarkiset rakenteet myöhään. • Koska psykologinen moratorio jatkuu koulutuksen pitenemisen myötä, nuoret suhtautuvat liian suvaitsevaisesti erehdyksiin ja normien rikkomiseen työelämässä. • Koska nuoret saavat vastuun omasta elannostaan myöhään, he ovat pitkään riippuvaisia vanhemmistaan.

6. Baethge • Koska nuoret saavat vastuun omasta elannostaan myöhään, he ovat pitkään riippuvaisia vanhemmistaan. • Nuoret voivat kokea olevansa hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä aikaisempaa vanhempina, koska he aloittavat yhteiskunnallisen uusintamisen myöhemmin kuin vanhempansa. • Vertaisryhmissä vietetty pitkä nuoruus mahdollistaa sen, että nuoret kehittävät aikaisempaa selvempiä ja omalaatuisempia elämäntyylejä. • Koska oppiminen on yksilöllinen prosessi, pidentynyt koulutus vahvistaa yksilöllisen identiteetin muotoutumista.

7. Thomas Ziehe (1991): “Uusi nuoriso” ja traditioiden murros • torjuva suhtautuminen auktoriteetteihin, erityisesti vanhemman sukupolven auktoriteettiin • torjuva suhtautuminen kuriin ja kontrolliin • torjuva suhtautuminen työhön, mikäli se on vain keino päämäärän (elintason) saavuttamiseksi • torjuva suhtautuminen työhön, mikäli se on pakkotahtista ja kurinalaista • torjuva suhtautuminen protestanttiseen työ- ja velvollisuusetiikkaan • -diffuusi suhtautuminen sukupuolirooleihin

8. “Uusi nuoriso” on teoreettinen konstruktio (ei kuvaa konkreettisia ihmisiä), jonka avulla on mahdollista tulkita ja ymmärtää nuorten elämää niiden muutosten taustaa vasten, joita modernisoituminen on yksilöiden tasolla aiheuttanut. • oman identiteetin tulkitseminen kokeiluprojektina • subjektiviteettiin liittyvien seikkojen korostaminen, yksilöllisen tyylin ja symbolien käyttö sekä tilanteiden emotionalisointi • kulutuksen kokeminen identiteetin muotoilua ja subjektiviteetin kehittymistä edistävänä, mielihyvää tuottavana toimintana. (Puuronen 1997, 148.)

9. Koulun auran katoaminen (Ziehe) • Koulu on menettänyt nuorten silmissä kiinnostavuutensa, sen kulttuurinen vetovoima on hävinnyt. • Koulun symbolinen tyhjeneminen: koulun sivistystehtävän ja sivistysmonopolin vähittäinen häviäminen • Sen yksitoikkoiset rutiinit paljastuvat oppilaille entistä selvemmin. • Koska koulu sinänsä ei jaksa kiinnostaa ja motivoida oppilaita, opettajien kyvyt ja persoonallisuus ovat joutuneet entistä kovemmalle koetukselle.