1 / 37

YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II

YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II. Soile Kulmala 16.11.2009. Luentoteemat. I Johdanto II Schäfer-Gordon malli III Säätely IV Kansainväliset kalastussopimukset. Kirjallisuus.

ashely-freeman
Download Presentation

YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. YE 4 Luonnonvarataloustieteenjatkokurssi 8opLuento 6: Kalastuksentaloustiede II SoileKulmala 16.11.2009

  2. Luentoteemat • I Johdanto • II Schäfer-Gordon malli • III Säätely • IV Kansainväliset kalastussopimukset

  3. Kirjallisuus • Grafton et al. Incentive-basedapproaches to sustainablefisheries. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 2006 • Branch et al. Fleetdynamics and fishermenbehavior: lessons for fisheriesmanagersCan. J. Fish. Aquat. Sci. 2006 • Kahn Fisheries Chapter 11 • Lindroos, M. Mertenkalakannathupenevat. MitäMissäMilloin 2008, 239-243. • Kilpailu vie kalatmeristä, Tiede 5/2005 http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=445&vl=2005

  4. Schäfer-Gordon malli • Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) • Vaihtoehdotjoitavertailemme: • Biologinenoptimimointi (MSY) • Taloudellinenoptimimointi • Vapaakalastusoikeus (open access)

  5. Biologia • Logistinen kalakanna kasvufunktio F(x) • Kasvun oletetaan riippuvan vain kalakannan kalakannan biomassasta x • Biomassa tarkoittaa kalakannan painoa. Esim: Norjan kevätkutuinen silli suurimmillaan 10 miljoonaa tonnia. • Muita kasvuun vaikuttavat tekijät esim. • Ikäjakauma • Ravinto • Kilpailu • Elinympäristö

  6. Logistinen kasvufunktio (1) • R: kasvuparametri, kyky lisääntyä • x: kalakanta • K: ekosysteemin kantokyky, luonnon tasapaino • F(x): kalakannan kasvuvauhti

  7. Logistinen kasvufunktio

  8. Maksimikasvun tuottava kalakanta • Maksimikasvu löytyy kohdasta, jossa kasvufunktion derivaatta kannan suhteen on nolla:

  9. Maksimikasvu • Maksimikasvu saadaan sitten sijoittamalla x=K/2 kasvufunktioon:

  10. Logistinenkasvufunkto R=1, K=10

  11. Tuotanto • Oletetaan että tuotantofunktio on lineaarinen kalastuspanoksen E ja kalakannan x suhteen: (4) • E: kalastuspanos, esim. alusten lukumäärä, kalastustunnit tai päivät • q: pyydystettävyyskerroin, kalastusvälineen teknologia • h: saalismäärä biomassana

  12. Kestävyys (sustainability) • Kestävyyden määritelmä: F(x) = h • Kestävyys tarkoittaa tässä siis sitä että pitkällä aikavälillä kalakannan taso pysyy muuttumattomana, kun tuotanto eli saalis = kasvu. Monesti puhutaan ns. steady state:sta. • Lasketaan seuraavaksi kestävä kalakanta hyödyntämällä tätä kestävyyden määritelmää:

  13. Kestäväkalakanta Kestäväkalakannankokokalastuspanoksenfunktiona Mitäsuurempikalastuspanos (E) sitäpienempikestäväkalakanta

  14. Kestäväkalakantakalastuspanoksenfunktiona R=1 K=10 q=0.5

  15. Kestävä saalis • Kestävä saalis saadaan puolestaan sijoittamalla kestävän kannan yhtälö: • tuotantoyhtälöön: Kestäväsaaliskalastuspanoksenfunktiona

  16. Millä kalastuspanoksen määrällä saadaan suurin kestävä saalis?

  17. Maximun sustainable yield (MSY) • Sijoitetaan äsken laskettu kalastuspanoksen määrä kestävän saaliin yhtälöön

  18. Kestäväsaaliskalastuspanoksenfunktiona R=1 K=10 q=0.5

  19. Kalakannan koko kun kalastetaan MSY verran

  20. Yhteenveto Kun ei huomioida hinta ja kustannusparametreja

  21. Talous Oletukset: • kalan hinta (per kg tai tonni) p on vakio (esim. maailmanmarkkinahinta johon kalastajat eivät voi vaikuttaa) • kalastuspanoksen yksikkökustannus c vakio (rajakustannus) • Seuraavaksi laskemme taloudellisesti optimaalisen kalastuspanoksen. Oletamme, että kalastusta hoitaa yksi kalastaja (ns. sole owner), esim. valtio joka omistaa kalakannan.

  22. Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos • Maksimoidaan kestäviä voittoja valitsemalla kalastuspanos E. FOC:

  23. Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos R=1 K=10 q=0.5 p=1 c=1

  24. Taloudellisesti optimaalinen kalakanta • Sijoitetaan optimi E kestävän kalakannan yhtälöön

  25. Taloudellisesti optimaalinen kalakanta R=1 K=10 q=0.5 p=1 c=1

  26. Taloudellisesti optimaalinen saalis • h*=qE*x*

  27. Taloudellisesti optimaalinen saalis

  28. Biologinenvstaloudellinenoptimi

  29. Biologinenvstaloudellinenoptimi

  30. Taloudellinen vs. biologinen optimi Vertailu MSY-kalastuspanokseen: • Ainoastaan silloin kun hinnat ja kustannukset ovat nollia (tai niitä ei huomioida) taloudellinen optimi on yhtä kuin MSY. • Muissa tapauksissa optimikalastuspanos on pienempi kuin MSY-kalastuspanos  Taloudellisesti optimaalinen kalakanta > biologisesti optimaalinen kalakanta

  31. Komparatiivinen statiikka • Optimaalinen E riippuu sekä biologisista että taloudellisista parametreista. Komparatiivinen statiikka: • dE/dR > 0 • dE/dK > 0 • dE/dc < 0 • dE/dp > 0 • dE/dq ?

  32. Vapaa kalastusoikeus • Oletetaan että kalakantaa ei säädellä ja kaikilla on vapaa pääsy kalastamaan. Tällöin positiiviset voitot houkuttelevat alalle uusia kalastusaluksia. • Alalle tulee yrityksiä niin kauan kunnes voitot menevät nollaan. Tässä taloudellisessa tasapainossa kenenkään ei kannata tulla alalle eikä kenenkään poistua.

  33. Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos

  34. Vapaa kalastusoikeus

  35. Laske openacces kalakanta (x) ja saalis (h)

  36. Taloudellinen optimi vs. open access • Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos on kaksinkertainen taloudelliseen verrattuna • Jos kalastuspanos määritellään kalastusaluksina, voimme päätellä että vapaa kalastusoikeus luo liikakapasiteettia. • Koska voitot ovat nollassa (pienempi kuin optimi), vapaa kalastusoikeus on aina taloudellisesti tehoton. Taloudellinen liikakalastus

  37. Yhteenveto

More Related