Miten globalisaatio muuttaa työn kysynnän näkymiä?

1. Miten globalisaatio muuttaa työn kysynnän näkymiä? Vesa Vihriälä 24.1.2007

2. G-analyysi vuonna 2004 • Kysymys: viekö globalisaatio työpaikat Kiinaan Suomesta ja muista kehittyneistä maista? • Yleinen analyysi: • Totta, kilpailu kiristyy hyödykemarkkinoilla; erityisesti teollisuustuotannossa • Työmarkkinoilla paine lähinnä matalan tuottavuuden, suoritustason työpaikkojen siirtymiseen alhaisten palkkojen maihin kehittyneistä maista • Lisäksi yleensä työn kysynnän palkkajoustavuus lisääntyy • Suomen haittoina • Pieni koko, syrjäinen sijainti => ei suurta markkinapotentiaalia • ”Teollisena” maana Suomi haavoittuvampi kuin monet muut • Osa Aasiaa erikoistuu juuri Suomen vahvuusalueille • Suomen etuina • (Pääosin) hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä (T&K, koulutus, verkottuminen) • Yhteiskunnan yleinen toimivuus ml. kunnollinen infrastruktuuri • Turvallisuus / korruption olemattomuus • Päätelmä: jos Suomi parantaa edelleen innovaatiojärjestelmäänsä, hyödyntää ulkomaisia mahdollisuuksia paremmin ja kykenee uudistuksiin hyödyke-, ja työ- ja rahoitusmarkkinoilla sekä julkisessa sektorissa, Suomen käy hyvin Vesa Vihriälä

3. Miksi uusi selvitys? • ”Kotimaiset” perusteet päivitykselle • Uutta tutkimusta tehty 2004 jälkeen • Kokemusta Suomen sopeutumisesta globalisaatioon lisää • Paikallaan arvioida 2004-hankkeen suositusten toteutumista • ”Eurooppalainen” peruste • Suomi EU-puheenjohtajamaa: syytä kontribuoida EU:ssa käytävään keskusteluun • Innovaatiopolitiikka Suomen yksi painopiste • ”Globalisaatio” suuri mörkö monissa EU-maissa Vesa Vihriälä

4. Uusi analyysi ei muuta perustulemia • Ns. kehittyvien maiden kasvu jatkuu vahvana ja niiden suhteellinen asema maailmantaloudessa (tuotannon sijaintipaikkana, investoinneissa, kulutuksessa) vahvistuu. • Kehittyneissä maissa matalan tuottavuuden työt eniten alttiita kilpailulle kehittyvistä maista • Vastaavasti kehittyneiden maiden suhteellinen etu perustuu edelleen korkeaan työn tuottavuuteen, jonka kasvu edellyttää erityisesti hyvin toimivaa innovaatiojärjestelmää • Globalisaatio on taloudellisesti myönteinen asia sekä kehittyville että kehittyneille maille. • Menestyminen edellyttää tehokkaan innovaatiojärjestelmän ohella taloudelta suurta sopeutumiskykyä Vesa Vihriälä

5. Tärkeitä lisänäkökohtia • Tuotanto osittuu eri maihin aikaisempaa hienojakoisemmin toimintotasolla (unbundling, fragmentation, vertical specialisation, slicing up of the value chain) • Kun lisäksi kehittyvien maiden osaaminen kasvaa nopeasti => • KV-kilpailu kohdistuu kaikille koulutustasoille, ei vain vähän koulutusta vaativaan työhön • Skilled vs. non-skilled jaottelun sijasta tärkeä rutiininomaisuus vs. ei-rutiininomaisuus; • myös vaativa päättely voi olla rutiininomaista • myös vähän koulutusta vaativa työ voi olla interaktiivisena ei-rutiininomaista • Muutokset nopeita ja suuria, kun eri puolilla sijaitsevan tuotannon ”koordinaatiokustannukset” alenevat jonkin kynnyksen alle • Energian kysynnän kasvu, yhä tärkeämmäksi muodostuva ilmastopolitiikka => energian hinta nousee pysyvästi Vesa Vihriälä

6. Suomi on pärjännyt hyvin viime vuosina • 2004 alkaen BKT ja työllisyys kasvaneet hyvin • Työpaikkojen siirto ja ulkoistaminen ulkomaille ollut vähäistä (1500-3500 työpaikkaa vuodessa) verrattuna työpaikkojen katoamiseen ja syntymiseen yhteensä • Myös lähitulevaisuutta koskevat ”siirtosuunnitelmat” maltillisia • Samanaikaisesti Suomi on jatkanut avautumistaan • Ulkomaankauppa • Työpaikkojen ”ristiinluonti” • Pääomavirrat ml. suorat sijoitukset • Maahanmuutto => Globalisaatiosta ilmeisestikin on myös käytännössä ollut enemmän hyötyä kuin haittaa Vesa Vihriälä

7. Suomalaisten yritysten ulkomaisen henkilökunnan määrä ja ulkomaalaisomisteisten yritysten henkilökunta Suomessa, tuhatta henkeä Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus Vesa Vihriälä

8. Hyvä menestys ei kuitenkaan tae kyvystä lisätä työllisyyttä ja tulotasoa hyvin jatkossa • Osin menestys suhdanneluonteista (kuinka paljon = ?) • Veronalennuksilla, alhaisilla koroilla tuettu kotimainen kysyntä • Vientimarkkinoiden kova veto • Tunnetut haasteet eivät ole kadonneet • Epäedullinen erikoistuminen laskevien hintojen tuotteisiin => vaihtosuhde heikkenee => tulot eivät kasva BKT:n suhteessa • Tuottavuus ensiluokkainen vain osassa teollisuutta; palvelualoilla keskinkertainen; kuitenkin palvelut suurin ja kasvava osa työllisyyttä • Suomi ei kovin hyvä asiakaslähtöisessä innovaatiotoiminnassa, jonka merkitys eri syistä kasvaa teknologiseen innovointiin nähden • Ja ikääntyminen Suomelle muita EU-maita nopeammin realisoituva ongelma Vesa Vihriälä

9. Vaihtosuhteella korjattu BKT:n kasvu vuosina 2000–2004, % Lähde: KTM Vesa Vihriälä

10. Mitkä asiat uuden analyysin valossa erityisen tärkeitä Suomelle? • Sijaintietujen muutosten nopeus ja suuruus => • Viime vuosien vähäinen offshoring ei tae jatkosta • Koulutusjärjestelmän reagointikyvylle entistäkin isompi haaste • Tuottavuuskilpailu => jatkuva tarve tuotannon uudistamiseen; toteutuu merkittävältä osin yritys- ja toimipaikkarakenteen uusiutumisen kautta • Teknologian eturintamassa kisa yhä kovempaa ja Suomen absoluuttiset resurssit pieniä => tarve erikoistua entisestään, mikä riskialtista • Suomi energiaintensiivinen talous => energian hinnan nousu iskee keskimääräistä kovemmin Vesa Vihriälä

11. Haasteita työmarkkinoille • Ulkomaille siirtymisen / automatisoinnin uhka kohdistuu edelleen voittopuolisesti matalan tuottavuuden tehtäviin • Lisäksi muutkin rutiininomaiset tehtävät kasvavasti globaalin kilpailun piirissä • Palvelusektorilla 15-20 % työpaikoista kilpailun kohteeksi • Korkea koulutustaso sinänsä ei yhtä vahva kilpailutekijä kuin ennen; tärkeämpää koulutuksen laatu ja sen osuvuus työelämän kulloisiakin tarpeita vastaavasti • Kilpailu ei kuitenkaan merkitse mitenkään automaattisesti työpaikkojen katoamista Suomesta • Tuotannon jatkuvan uudistamisen tarve => suuri tarve työvoiman tehokkaalle uudelleen kohdentamiselle => ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden tärkeys • Palkat voivat aiempaa vähemmän poiketa yksilöiden tuottavuudesta => Suomen palkanmuodostusmalli ei istu tähän hyvin; voidaanko joustavoittaa ilman makrokoordinaation menetystä? Vesa Vihriälä

12. Työpaikkojen siirrettävyys ja niiden koulutus-jakauma vuonna 2003 Vesa Vihriälä

13. Työllisyyden kasvu vuosina 1995–2003 Vesa Vihriälä

14. Lähtökohdat eivät huonot • Koulutustaso oppiastemielessä nuorilla hyvä • Työvoiman ammatillinen liikkuvuus lisääntynyt ja kv-keskitasoa tai enemmän • Myös alueellinen liikkuvuus lisääntynyt ja kv-keskitasoa tai enemmän ja toimii oikeansuuntaisesti • Työaikojen joustavuus huomattava • Irtisanomissuoja keskinkertainen; mutta mm. määräaikaisten suuri (3. eniten EU15 maiden joukossa) käyttö viittaa työnantajien haluun välttää pysyvien työsuhteiden riskejä Vesa Vihriälä

15. Henkilöiden keskimääräinen työpaikkojen lukumäärä kyselyhetkeen mennessä EU-maissa vuonna 2005 Vesa Vihriälä

16. Työllisten bruttoliikkuvuus toimialojen välillä suhteessa työvoimaan eräissä OECD-maissa vuonna 2003, % Vesa Vihriälä

17. Kuntien, seutukuntien ja maakuntien välinen muutto vuosina 1987–2005 Vesa Vihriälä

18. Pendelöivien osuus työllisistä vuosina 1960–2004 Vesa Vihriälä

19. Bruttomuutto eräissä OECD-maissa vuonna 2003 Vesa Vihriälä

20. Työttömyysaste ja työikäisten nettomuutto seutukuntien välillä vuonna 2003 Vesa Vihriälä

21. Kohennusta tarvitaan silti monilla osa-alueilla • Ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden pullonkauloja edelleen syytä pienentää hyvästä lähtötasosta huolimatta • Koulutusjärjestelmä avainasemassa sekä yleensä että erityisesti aikuiskoulutusjärjestelmä ammatillisen liikkuvuuden mahdollistajana • Alueellisessa liikkuvuudessa pääkysymykset • Nopeasti kasvavien alueiden asuntomarkkinoiden heikko tarjonta • Työttömien verraten vaatimaton muuttoalttius • Kannustinloukkuihin yhä syytä kiinnittää huomiota, vaikka ongelman yleisyys selvästi pienentynyt veronkevennysten myötä • Palkkarakenteiden suurempi joustavuus eduksi työllisyydelle => paikallisen sopimisen osuuden lisääntyminen palkanmuodostuksessa toivottavaa Vesa Vihriälä

22. Seutukuntien välinen 15–64-vuotiaiden bruttomuutto työmarkkinastatuksen* mukaan vuonna 2003 * Henkilön työmarkkinastatus vuoden alussa, ** prosenttia ao. väestöryhmän koosta Lähde: Tilastokeskus/Myrskylä. Vesa Vihriälä

23. Asuntohinnat ja väestömuutos seutukunnissa Vesa Vihriälä

24. Asuntohinnat ja nettotulot seutukunnissa Vesa Vihriälä