Markku Soikkeli, erikoissuunnittelija, ehkäisevä päihdetyö Mitä tutkimustieto kertoo kannabiksen riskeistä ja haitoista

1. Markku Soikkeli, erikoissuunnittelija, ehkäisevä päihdetyöMitä tutkimustieto kertoo kannabiksen riskeistä ja haitoista – ja mitä ei Irti Huumeista ry, Kanta-Hämeen alueosasto Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna 6.3.2013

2. MIKSI KANNABIS ON NYT ESILLÄ • Nuorten päihdetilanne kaikkiaan on Suomessa vakaa ja joiltakin osin paranee, mutta kannabiksen käyttö on lähtenyt nousuun • Kotikasvatuksen yleistyminen lienee kasvun tärkein syy Markku Soikkeli

3. Tutkimustiedon käytöstä valistuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa • Valistuksen tulisi olla selkeää, tutkimustieto on usein moniselitteistä ja keskeneräistä • Uskottavuus edellyttää kunnioittavaa asennetta myös tutkimustiedon tuottamaan epävarmuuteen ja moniselitteisyyteen • Päihdekeskustelussa vedotaan tutkimustietoon vastakkaistenkin kantojen tueksi • Valistuksen kohdeyleisöissä on erityisesti kannabiskysymyksessä tutkimusta tuntevia ja väittelynhaluisia • Tutkimustiedon lukutaidosta on tullut yhä tärkeämpää. Markku Soikkeli

4. Miksei tutkimustieto kannabiksen riskeistä ja haitoista ole parempaa ? • Ei standardituotetta vrt. savuke, alkoholiannos (esim. THC-pitoisuus) • Käyttötekniikat ja -tavat vaihtelevat  käytetyn aineen määrää vaikea selvittää • ”puhtaat” kannabiksen käyttäjät harvassa  vaikutukset sekoittuvat muiden päihteiden vaikutuksiin (esim. alkoholi, tupakka) • Tilastollinen yhteys haittojen ja käytön välillä voidaan usein todeta, mutta tämä ei vielä kerro aiheuttamisesta • Käytöllä ja haitoilla samoja altistavia tekijöitä? • Koettu oire käytön syytekijänä? • Käyttöurat useimmiten lyhyitä ja osuvat nuoruuteen  tutkittavat silloin terveitä ja hyvinvoivia, pitkäaikaisista vaikutuksista ja vaikutuksista keski-ikäisiin ja vanhoihin vähän tietoa. Markku Soikkeli

5. Riskit ja haitat eivät ole samat kaikille • Päihteiden nuoruudenaikainen säännöllisen käytön haitat vs. kokeilu ja satunnainen käyttö tai käyttö aikuisena • Useimmat haitat liittyvät runsaaseen ja säännölliseen käyttöön, joka vielä osuu nuoruuteen. • Monien päihteiden yhteiskäyttö omine ongelmineen vs. pelkästään kannabis – ”puhtaita” kannabiksen käyttäjiä on vähän • Yksilöllinen alttius riippuvuuksille vaihtelee suuresti • Yksilöllinen alttius mielenterveyden häiriöille samoin • Raskaudenaikainen käyttö • Päihteiden ongelmakäytön ja muiden sosiaalisten ongelmien riskitekijät usein kasaantuvat samalle ihmiselle  Parempi puhua riskeistä kuin yleistävästi haitoista, vaikutuksista tai seurauksista. Markku Soikkeli

6. Nuorten kannabiskokeilutlisääntyvätLähde: Kouluterveyskysely 2010, Puusniekka 2010 Markku Soikkeli

7. Kannabis yleisin huumausaine, muiden kokeilu ja käyttö harvinaistaLähde: Vuoden 2010 huumekysely, THL Huumausaineita elämänsä aikana kokeilleet: • Kannabis 17 % 36 % 25–34 ikäluokassa • Amfetamiini 2,1 % 6,4% 25–34 ikäluokassa • Ekstaasi 1,7 % 5,9 % 25–34 ikäluokassa • Kokaiini 1,5 % 4,3 % 25–34 ikäluokassa • Opiaatit 1,0 % 2,9 % 25–34 ikäluokassa Lähde: Vuoden 2010 huumekysely, THL Markku Soikkeli

8. Kannabiksen kotikasvatus yleistyylisääntyy • Noin 40 000–60 000 suomalaista on joskus elämässään kasvattanut kannabista • Aktiivikasvattajia (= viimeksi kuluneen vuoden aikana kasvattaneet) jonkin verran alle 10 000 • Lopahtaako kannabiksen kasvatusinnostus kuten taannoinen kotiviinibuumi, vakiintuuko käyttö uudelle, korkeammalle tasolle vai onko alkanut käytön pitkäaikainen kasvu? Yhteiskuntapolitiikka 2/2011 Markku Soikkeli

9. Huomioita kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä • ”Käyttänyt huumausaineita” = melkein aina: kokeillut tai käyttänyt kannabista • ”Elinikäinen käyttö” useimmiten kokeilu tai lyhyt jakso elämässä • Viime vuosina myös viimeaikainen käyttö on lisääntynyt • 17 % käyttänyt koskaan • 4 % käyttänyt 12 kk:n aikana (= 23 % kokeilleista) • 1 % käyttänyt 1 kk:n aikana (= 6 % kokeilleista) • Huumausaineiden käyttäjiksi 17 %.n perusteella leimattuja yhdistää se, että useimmat heistä eivät käytä huumausaineita. • Huumausaineita vuoden sisällä käyttäneistä yli puolet käyttää alkoholia riskialttiisti  • Kannabis ei ole korvaamassa alkoholia vaan tulossa sen rinnalle – siksi sen ja alkoholin riskien vertailulla on vain rajallinen merkitys Markku Soikkeli

10. KKannabiksenkäyttöelinaikanakouluikäistenparissaSuomessajaEuroopassa, (%)Lähde: ESPAD 2011, THL Lähde: ESPAD 2011 Markku Soikkeli

11. Kannabiksenosuusmonipäihdeongelmissa • Sekakäyttö yleistä • ainakin kolme ongelmapäihdettä 57 %:lla huumeasiakkaalla • Kolmen ongelmallisemman päihteen joukossa • opiaatit 78 % • stimulantit 47 % • kannabis 44 % • rauhoittavat lääkkeet 40 % • alkoholi 30 % • Myös pelkkään kannabisriippuvuuteen haetaan apua, erityisesti nuoremmat Lähde: Päihdehuollon huumeasiakkaat 2011 Markku Soikkeli

12. Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijainen ongelmapäihde vuosina 2000–2011 Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijainen ongelmapäihde Lähde: THL Huumehoidon tietojärjestelmä Markku Soikkeli

13. Kannabis ja riippuvuus • Päihteiden joukossa addiktiopotentiaali keskivaiheilla • Useita riippuvuuden osatekijöitä tunnistettu, mm. siedon kasvu, vieroitusoireet • Käyttäjät eivät usein tunnista eivätkä tunnusta riippuvuuden mahdollisuutta (kulttuurinen ja ideologinen juttu) • ”Kannabisriippuvuus on alidiagosoitu ja alihoidettu sairaus” – EMCDDA 2008 • Kv. arvioita: kokeilijoista 5–10 %:lle kehittyy riippuvuus, varhain aloittaneista n. 16 %:lle • Rangaistuksen välttämiseen liittyvä selitys nuorten kannabiksen käyttäjien hoitoon hakeutumiselle ei uskottava, sillä • Hoitoon ohjauksia vähän (poliisi ja syyttäjä) • Hoitovuorokausia ei kertyisi pelkästä hoidon tarpeen arvioinnista (1 200–1 400 v. 2009–2010) c) Monipäihderiippuvaisten hoidettujen omat ilmoitukset Markku Soikkeli

14. Kannabis ja nuoruusiän kehityksen häiriöt • Pelkällä kokeilulla ei osoitettuja terveys- tai kehityshaittoja • Varhain aloitetulla säännöllisellä päihteiden käytöllä hyvin samanlaiset haitat aineesta riippumatta: alkoholi, kannabis • Nuoruuden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kehitystehtävät häiriintyvät tai viivästyvät • Päihderiippuvuuksien riski aikuisena syy-yhteydessä varhaiseen päihteiden säännöllisen käytön aloittamiseen • Nuoruudenaikainen säännöllinen kannabiksen käyttö syy-yhteydessä oppimisen, muistin ja keskittymisen ongelmiin, palautumisesta lopettamisen jälkeen ei tarkkaa tietoa • Krooninen käyttö yhteydessä heikkoon koulumenestykseen ja koulunkäynnin keskeyttämiseen, syy-yhteys ehkä kahdensuuntainen Markku Soikkeli

15. Kannabisja mielenterveyden häiriöt mielenterveys • Akuutit ahdistus- ja paniikkitilat eivät harvinaisia • Tilastollinen yhteys myöhempiin ja/ tai kroonisiin ahdistus- ja masennustiloihin olemassa, syy-yhteys epäselvä • Syy-yhteys akuutteihin psykooseihin olemassa • Useimmiten suuri annos ja/tai tottumaton käyttäjä, • Joskus krooninen käyttö • Henkilökohtainen alttius (”kannabis laukaisee skitsofrenian ennenaikaisesti”) • Ohimeneviä, vaativat usein tilapäistä hoitoa • Tilastollinen yhteys skitsofreniaan selvä, syy-yhteys ei. • Kilpailevat selitykset: • molemmilla samoja syytekijöitä • itselääkintä • kannabis aiheuttaa skitsofreniaa • haavoittuvuushypoteesi (melko vahva näyttö). • Pahentaa skitsofrenian oireita ja vaikeuttaa hoitoa Markku Soikkeli

16. Kannabis ja sikiövauriotja raskaus • Tutkimustieto epävarmaa, koska tupakoinnin, alkoholin ja muiden huumeiden vaikutuksia vaikea eliminoida, samoin epäsuotuisten kasvuolosuhteiden ja vanhemmuuden puutteiden • Polttaminen: ei häkä sikiölle ole hyväksi • Eläinkokeissa suuri määrä kannabista aiheuttaa kehityshäiriöitä ja epämuodostumia, ihmisillä ei osoitettu • Äidin kannabiksenpolton yhteydestä lasten syöpiin jonkin verran näyttöä • Yhteydestä alhaiseen syntymäpainoon näyttöä, samoin lieviin kehitys- ja käytöshäiriöihin. Nämä kuitenkin näyttävät korjautuvan viimeistään 60 kk:n ikään mennessä • Jonkin verran yhteyttä lapsuusajan käytös- ja kehityshäiriöihin, mutta syysuhteista ei selvyyttä Markku Soikkeli

17. Kannabis ja hengitysteiden sairaudetja hengityselinten sairaudet • Krooniset kannabiksen polttajat kokevat enemmän akuutteja oireita (mm. hengitystieinfektioita), mutta • pitkittäistutkimuksissa ei yhteydestä ole saatu näyttöä • Kannabissavussa on paljon samoja karsinogeeneja ja mutageeneja kuin tupakassa (mm. häkää ja tervaa) • Yhteydestä keuhkosyöpään ristiriitaista, enintään suuntaa antavaa näyttöä: tilastollista yhteyttä keuhkosyöpään ei ole osoitettu (mahdollinen näyttö häviää suuriin lukuihin) • Kroonisilla kannabiksen polttajilla tavataan keuhkosyöpää ennakoivia solumuutoksia • Tapa polttaa kannabista tupakkaan sekoitettuna altistaa käyttäjät tappavalle nikotiiniriippuvudelle, jonka henkiinjäämisprosentti on 50. • Haittojen vähentämis-neuvo: polttaminen on vaarallisin käyttötapa Markku Soikkeli

18. Kannabis ja syövät ja syövät • Yhteydestä keuhko- ja hengityselinten syöpiin edellä • Yhteydestä kivessyöpään on näyttöä, uskottava vaikutusmekanismi tunnetaan • Odottavan äidin kannabiksenpolton yhteydestä lapsen syöpiin jonkin verran näyttöä Markku Soikkeli

19. Kannabis ja sydän- ja verenkiertosairaudetja sydän- ja verisuonitaudit • Kasvattaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä • Kiihdyttää sydämen sykettä • Kasvattaa sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä sairastuneilla, pahentaa rasitusrintakipua • Vähän merkitystä terveille nuorille ja aikuisille • Riski sydän- ja verisuonisairauksista kärsiville Markku Soikkeli

20. Mitä kannabiksen kasvanut vahvuus merkitsee? • Keskimääräinen THC-pitoisuus kasvanut 1990-luvulla • Jalostus, viljelymenetelmät, synteettinen kannabis • Kuitenkin THC-pitoisuudet ovat aina vaihdelleet runsaasti • Lisää akuutteja ahdistus-, paniikki- ja psykoottisia oireita etenkin kokemattomilla käyttäjillä (voi myös merkitä, että useampi lopettaa alkuunsa) • Lisää riippuvuuden ja psykoottisten oireiden riskiä kokeneilla käyttäjillä, mikäli nämä eivät muuta käyttötapaansa • Suurten kerta-annosten vaikutukset eivät kuitenkaan ole toivottuja (nopea väsyminen, sekavuus ja nukahtaminen)  käyttötavan sääntely • Lisää onnettomuusriskejä  voimakkaampi päihtymys yllättäen • Voi vähentää hengitysteiden sairauksien sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä Markku Soikkeli

21. ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta” (Osmo A Wiio, R.I.P) ”Kannabiksesta on voitava puhua avoimesti” (R. Puusniekka, M. Soikkeli, HS vieraskynä 14.10.2010) Viestin tavoitteet: • Kiinnittää huomio kannabiksen käytön lisääntymiseen • pohtia muutoksen syitä, merkitystä ja seurauksia • Antaa yleisölle perustietoa kannabiksen terveysvaikutuksista • auttaa kentän toimijoita kohtaamaan uusi tilanne. Reaktioita: ”Emme kai halua rohkaista käyttämään kannabista”, ”Olette onnistuneet kokoamaan yhteen kaiken hihhulijärjestöjen kauhupropagandan” Kyyninen tulkinta (MS): Jos valistuksessa on mitään järkeä, tulee molemmille korville. Markku Soikkeli

22. Huumekeskustelun ongelma: tukintakehysten sekoittaminen • Huumausainepoliittinen tulkintakehys kaikkeen, mm. terveysvalistukseen, on keskustelun erityinen ongelma. • Riskeistä kertominen ei ole kieltolain puolustamista– ajanhan minä polkupyörälläkin • Tiedon tulkintakehykset on osattava pitää erillään: • Merkitys yksilölle (riskitiedotus, opetus, neuvonta) vs. merkitys kansanterveydelle: • Yksilön riski sairastua skitsofreniaan voi kasvaa 10– 40 %, väestötasolla se ei välttämättä näy. Yhden skitsofreniatapauksen estäminen vaatisi 3000–5000 suurkuluttajauran ja 5–6-kertaisen määrän aloittamisen ehkäisemistä. • Rikosoikeus ja lainvalvonta vs. yhteiskunnallinen keskustelu ja päihdepolitiikka • Kannabis ei (minusta) ole laitonta koska se on vaarallista eikä vaarallista koska se on laitonta – vaikka onkin sekä laitonta että vaarallista • ”Huumemyönteisyys ja -kielteisyys” vs. tosiasioihin nojautuminen, rationaalisuus ja eettisyys Markku Soikkeli

23. Lähteitä ja luettavaa • Huumetilanne Suomessa 2012. THL 2012 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-801-8 • A Cannabis Reader. EMCDDA 2008 http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs/cannabis • Hall, W. & Degenhart, L: Adversehealtheffects of non-medicalcannabisuse. The Lancet vol. 347, 2009 • Se toimii sittenkin. Kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Soikkeli, M. ym. Nuorisotutkimusseura 2011 & 2012 • Miten puhua huumeista. Soikkeli, M. Stakes 2002 & 2004 Markku Soikkeli