Kohti turvallista, tehokasta ja verkottunutta julkisen toiminnan sähköistä hallintaa

1. Kohti turvallista, tehokasta ja verkottunutta julkisen toiminnan sähköistä hallintaa Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 6.11.2008

2. VTV:n rooli • Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ollut  kriitikon roolissa. • Ylimpänä ulkoisena valtiontalouden tarkastajana ja arvioijana VTV:lle kuuluu strategisen informantin rooli suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen • VTV voi ‘’sertifioida strategista IT –johtamista’’ • VTV tukee johtamista tuomalla esiin riskejä (esim. muistio VIP –palvelukeskuksesta) • VTV laajassa kansainvälisessä yhteistyössä IT- tarkastuksessa ja arvioinnissa. Tuloksena kansainvälinen näkökulma onnistumisten edellytyksiin ja epäonnistumisten syihin

3. VTV:n näkökulma • VTV pitää hyvänä että tietoyhteiskuntaohjelma ylipäänsä aloitettiin ja IT:n kehittäminen on noussut keskeiseen asemaan. • VTV kannustaa innovatiivisuuteen, virheitä saa tehdä mutta niistä on otettava opiksi • Lakia, mukaan lukien hankintalainsäädäntö, olisi noudatettava • IT on keskiössä ajateltaessa julkisen palvelutuotannon tuottavuuden parantamista ja 2000 –luvun aktiivisen ja valistuneen kansalaisuuden toteuttamista

4. Lähtökohtia • IT ollut hajautettua ja liitetty osaksi paperiaikakauden prosesseja. Informaatiopalveluissa hallinto näyttäytyy hyvin hajanaisesti kansalaisille • Sähköinen asiointi toteutuu varsin rajoitetusti kansalaisten eniten käyttämissä julkisissa palveluissa • Suomi on pudonnut muiden pohjoismaiden vauhdista • Kunnianhimon, realismin ja johtamisen tasoa kokonaisuuksina on nostettava sekä parannettava projektienhallintaa. • Ryhdyttävä konkreettisesti rakentamaan 4 sukupolven julkisen toiminnan sähköistä hallintaa

5. Neljännen sukupolven verkottunut sähköinen hallinta • Julkisuuslain ja henkilötietolain taustalla olevien ideaalien toteuttaminen yhdistettynä valtion IT –strategian johtaviin periaatteisiin • Tuottavuus ja vaikuttavuus sekä joustava viranomaistoiminta • Komission julkisen talouden laatua koskeva kannanotto: sijoitettava taloudellista kasvua ja tuottavuutta luoviin toimiin • Julkisen toiminnan ja palvelutuotannon vaikuttavuus, integroidut ja asiakaslähtöiset ratkaisut • Pyritään luomaan luottamusta julkisen palvelun laatuun ja tuotannon tehokkuuteen

6. Neljännen sukupolven verkottunut sähköinen hallinta • Tietojohtaminen on keskiössä ja toimii viranomaisten välillä sekä suhteessa kansalaisiin • valtioneuvoston ja eduskunnan väliset tietovirrat • valtion- ja kuntahallinnon tietovirrat • Sisällönhallinta ja informaatio- ja toimintaprosessien määrittely rinnakkain tärkeä osa johtamista • Verkottunut hallinta, organisaatiot verkottuneet keskenään ja myös yksityisen sektorin kanssa

7. Neljännen sukupolven tunnuspiirteitä • Arkkitehtuurissa ja samalla viranomaisten toimivaltaperusteissa määrittyvät erikseen logiikalla front office, middle office – information office, back office • Valtion viranomaisten toimivalta irrotettu alueellisesta ajattelusta. Uudet monimutkaisemmat kuntatason palvelurakenteet helposti havaittavia verkon kautta • IT:n koko potentiaali hyödynnetään niin, että IT luo taloudellista ja hallinnollista kompetenssia. Rajapinnat ja niiden toimivuus tulee entistä tärkeämmäksi

8. Neljännen sukupolven piirteitä • Yhtenäinen portaali julkisen sektorin tietoon ja palveluihin (front office) • EU:n palveludirektiivin edellyttämä yhden luukun periaate • Laajennettuna laajaksi käyttöliittymäksi ja monikanavaiseksi palveluksi Sisältää pääsyn myös kuntatietoon ja palveluihin • Yhtenäiset sovellukset käyttäjän kannalta tärkeimpään viranomaisasiointiin mukaan lukien terveystieto ja terveydenhuollon palvelut sekä KELA

9. Neljännen sukupolven Middle Office – Information office • järjestää yhteiskäyttöiset tietovarannot • järjestää toimivat tunnistusratkaisut siten, että yksityisen sektorin toimivia ratkaisuja hyödynnetään myös julkishallinnossa • tunnistusratkaisuissa otettava huomioon käyttäjäasiakkaiden ja käyttäjäviranomaisten tarpeet • tietosuojan vaatimukset viedään osaksi metatietoja

10. Taustajärjestelmät – Back office • Yhtenäisemmät suunnittelun ja seurannan tietovarastot sekä tilastoaineistojen käytettävyys • Sovellustenhallinta • Loppuarkistointi ja sähköisen asianhallinnan työarkistot ovat saumattomasti yhteentoimivia. Asiakirjalla yksi elinkaari

11. Miksi IT –projektit epäonnistuvat • Tavoitteet liian epämääräiset tai niitä muutetaan projektien kestäessä • IT –ratkaisuja ei ole mietitty toiminnan kannalta eikä integroitu osaksi toiminnan kehittämistä • Liian vähäiset resurssit ja osaaminen toteutuksessa, liian sirpaloitu ja sektoroitu toimintatapa • Toimittajien kapseloitu liiketoimintamalli, toimittajan markkinat • Juridiikka ja IT pidetty erossa • lainsäädäntöä katsottava samalla • sopimukset tehtävä hyvin

12. Miksi IT –projektit epäonnistuvat • Projektinjohto ei ole riittävän tiukkaa ja ammattitaitoista • Useat kunnat ja valtion virastot liian pieniä hoitamaan laajoja IT –pohjaisia kehittämishankkeita

13. Mitä nyt tarvitaan • Tarvitaan konsernimaista it-johtamista ja valtiovarainministeriölle selkeä ohjaustoimivalta lainsäädännössä. • Eduskunnan kannanotto EK 11/2008 vp. - TrVM 1/2008 vp. • Valtioneuvoston tietojohtaminen järjestettävä ja vastuutettava • Konkretiaa ja tuloksellisuutta valtion ja julkishallinnon IT –johtamiseen: ei loputonta selvitysten ja strategioiden tuottamista.

14. Mitä nyt tarvitaan • Yhtenäinen julkIT -konsepti ja yleisarkkitehtuuri sekä tämän toteuttamiselle perusta lainsäädännöllä • JulkIT –konseptin alla • kuntayhteistyön edistäminen ja tukiu • kunta-valtio –rajapinta ja tietovirtamääritykset • yhteinen julkishallinto -palveluportaali • projektitoimistopalvelut kunnille • ValtIIT –strateginen johto • ValtIT –keskitetyt operatiiviset palvelut ja ratkaisut • projektitoimisto valtion viranomaisille. • Viranomaisten tietojohtamisen ja sen it-tuen tukipalvelut. • terveys-IT

15. Mitä nyt tarvitaan • Tietoturvallisuuslaki • Juhtan standardien standardinomaisuutta vahvistettava • Vahtille selvä juridinen perusta. • Tietosuojavaltuutetun resurssien vahvistaminen apulaistietosuojavaltuutetulla • VTV 161/2008 ja Lakivaliokunnan lausunto LaVL 15/2008 vp.

16. Miten –kysymys tulee tärkeäksi • Opitaan muista pohjoismaista • Työskennellään yhdessä selkeällä johtajuudella • Selkeät tavoitteet: tiedetään mitä halutaan ja osataan asettaa prioriteetit • Tehdään strategia ja sen perustaksi juridiset toimivaltuudet ja lainsäädännölliset muutokset • Määritellään strategian toteutus integroiduiksi hallinnon kehittämis- ja IT –hankkeiksi • => kokonaisvaltaista strategista johtamista

17. Miten onnistutaan • IT –järjestelmät ajatellaan hallintoprosessien näkökulmasta. Prosessit taas ajatellaan uudelleen IT:n antamien mahdollisuuksien kautta. Ei sähköistetä nykyistä hallintoa vaan rakennetaan kokonaan uutta verkottunutta viranomaista • Realistiset resurssit • Varmistetaan osaamisen siirtyminen hankkeista toiseen ja kehittämishankkeissa siten, että valtiolla / kunnalla on omaa osaamista • Ei pilkota arkkitehtuurin ja järjestelmien rakentamista liian pieniin ja hajautettuihin osiin: IT:tä ajatellaan julkishallinnon kokonaisuuden näkökulmasta

18. Miten onnistutaan • Ammattitaitoinen henkilöstö ja projektinjohto – ministeriöiden työkulttuuri ei tällä hetkellä suosi IT –projektijohdossa tarvittavaa työkulttuuria • Arkkitehtuuri- ja vaatimustenmäärittelyt tehdään kunnolla ja järkevästi • Tehdään kunnolliset projektisuunnitelmat • Tehdään kunnolliset investointi- ja kannattavuuslaskelmat ja IT –hankejohtaminen yhdistetään investointien johtamiseen ja talousjohtamiseen • Vältetään riippuvuutta yhdestä toimittajasta • Asetetaan realistiset mutta tavoitteelliset aikataulut