280 likes | 448 Views
2. Ympristtuen sitoumukset. Tn vuonna pttyviin sitoumuksiin (noin 50 000 kpl) kahden vuoden jatko.Ensi vuonna pttyviin sitoumuksiin (noin 500 kpl) yhden vuoden jatkoEi uusia sitoumuksia 2012 - 2013. 3. LFA-sitoumukset. Tn vuonna pttyvien sitoumusten tilalle (noin 49 000 kpl) uudet vi
E N D
1. 1 Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus
Heimo Hanhilahti
MMM, maatalousosasto
21.2.2012
2. 2 Ympäristötuen sitoumukset
Tänä vuonna päättyviin sitoumuksiin (noin 50 000 kpl) kahden vuoden jatko.
Ensi vuonna päättyviin sitoumuksiin (noin 500 kpl) yhden vuoden jatko
Ei uusia sitoumuksia 2012 - 2013
3. 3 LFA-sitoumukset Tänä vuonna päättyvien sitoumusten tilalle (noin 49 000 kpl) uudet viisivuotiset sitoumukset (muutosklausuuli 2014).
Ensi vuonna todennäköisesti vastaava menettely (noin 400 päättyvää sitoumusta).
4. 4 Lohkojonon purku Tukikelvotonta alaa noin 60 000 ha, tästä jonossa noin 20 000 ha (alunperin 65 000 ha)
2012 jonoa puretaan korkeintaan noin 18 300 ha.
todennäköisesti koko jono saadaan purettua
jos 18 300 ha ylittyy, niin tukikelpoisuutta ei anneta ryhmälle 6 Muut lohkot
5. 5 Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta
Suomen keskeisiä kantoja
Komission ehdotus hyvä pohja uudistukselle.
Tavoitteista samaa mieltä.
Perheviljelmiin perustuvan monipuolisen maataloustuotannon toimintaedellytykset tulee säilyttää kaikilla yhteisön alueilla.
Paljon lisätyötä hallinnolle - sisällölliset muutokset (mitä tuetaan ja kuinka paljon) ovat ehkä pienempiä.
Suomen keskeisiä kantoja
Komission ehdotus hyvä pohja uudistukselle.
Tavoitteista samaa mieltä.
Perheviljelmiin perustuvan monipuolisen maataloustuotannon toimintaedellytykset tulee säilyttää kaikilla yhteisön alueilla.
Paljon lisätyötä hallinnolle - sisällölliset muutokset (mitä tuetaan ja kuinka paljon) ovat ehkä pienempiä.
6. 6 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992
hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin
Agenda 2000
mm. teurastuspalkkio, laajaperäistämispalkkio
Mid-Term Review 2003
tuki irti tuotannosta
tilatuki, täydentävät ehdot...
Terveystarkastus 2008
Markkinasuuntautuneisuus (tuotantoon sidottuja tukia vähennettiin)
Kesannointivelvollisuus poistui
Modulaation nosto
Rooman sopimus 1957 (tavoitteina ruoan tuotannon turvaaminen, tuottavuus, tulotaso, markkinoiden vakaus ja kohtuulliset kuluttajahinnat).
1992 tavoitteena ylituotannon vähentäminen
Markkinasuuntautuneisuus ja tuen irrottaminen tuotannosta on lisääntynyt.
Rooman sopimus 1957 (tavoitteina ruoan tuotannon turvaaminen, tuottavuus, tulotaso, markkinoiden vakaus ja kohtuulliset kuluttajahinnat).
1992 tavoitteena ylituotannon vähentäminen
Markkinasuuntautuneisuus ja tuen irrottaminen tuotannosta on lisääntynyt.
7. 7 Uudistuksen tausta Jäsenmaiden edellissä reformeissa tekemät valinnat
dekoplaus, historiallinen/alueellinen tukimalli
Laajentumiset 2004 ja 2007
uusien jäsenmaidenyksinkertaistettu tukijärjestelmä (SAPS)
tukitasojen erot korostuivat jäsenmaiden välillä
Tukijärjestelmien yhtenäistäminen jäsenmaissa
Rahoituskehysehdotus 2014-2020
menojen jäädyttäminen vuoden 2013 tasolle Tilatuessa maat valitsivat joko historia-, alue- tai hybridimallin.
12 uutta jäsenmaata, isot erot tukitasoissa, velvollisuus siirtyä tilatukijärjestelmään.
Rahoituskehys
YMP:n osuus koko EU:n budjetista laskisi vuoteen 2020 mennessä 34 prosenttiin (nykyisin 40 %).
1,3 prosentin yleinen suorien tukien EU-budjettileikkaus pienentää Suomen suoria tukia noin 7 milj. euroa ja tukien tasaus palauttaa tästä noin 2,4 milj. euroa. Nettona siis Suomen suorat tuet pienenevät 4,6 milj. euroa eli noin 2 e/ha.
modulaatiorahojen siirto II-pilariin vie Suomelta suorista tuista reilut 30 milj. euroa eli noin 13 e/ha. Yhteenvetona siis Suomen suorissa tuissa modulaatio + yleisleikkuri + tukien tasaaminen = -15 e/ha.
Mahdollisuus siirtää rahaa pilarien välillä.
Tilatuessa maat valitsivat joko historia-, alue- tai hybridimallin.
12 uutta jäsenmaata, isot erot tukitasoissa, velvollisuus siirtyä tilatukijärjestelmään.
Rahoituskehys
YMP:n osuus koko EU:n budjetista laskisi vuoteen 2020 mennessä 34 prosenttiin (nykyisin 40 %).
1,3 prosentin yleinen suorien tukien EU-budjettileikkaus pienentää Suomen suoria tukia noin 7 milj. euroa ja tukien tasaus palauttaa tästä noin 2,4 milj. euroa. Nettona siis Suomen suorat tuet pienenevät 4,6 milj. euroa eli noin 2 e/ha.
modulaatiorahojen siirto II-pilariin vie Suomelta suorista tuista reilut 30 milj. euroa eli noin 13 e/ha. Yhteenvetona siis Suomen suorissa tuissa modulaatio + yleisleikkuri + tukien tasaaminen = -15 e/ha.
Mahdollisuus siirtää rahaa pilarien välillä.
8. 8 Komission esittämät tavoitteet Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos
Tasapainoinen alueellinen kehitys
... jotka toimeenpannaan 7 asetuksella
suorien tukien asetus,
markkinajärjestelyasetus,
maaseudun kehittämisasetus,
horisontaaliasetus (rahoitus, valvonta, täydentävät ehdot),
hintojen ja tukien vahvistamisasetus,
vuoden 2013 siirtymätoimia koskeva asetus ja
viinialaa koskevat mukautukset
Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen
viljelijöiden tulotason ylläpito, elintarvikeketjun toiminta, EU:n tuotannon kilpailukyky suhteessa 3. maihin, erityisten luonnonhaittojen korvaus
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos
julkishyödykkeiden saanti, vihreä kasvu, biotalous, innovaatiot, ilmastonmuutoksen lievittäminen ja siihen sopeutuminen
Tasapainoinen alueellinen kehitys
työllisyyden ylläpitäminen maaseudulla, elinkeinojen monipuolistaminen, paikallinen tuotanto
Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen
viljelijöiden tulotason ylläpito, elintarvikeketjun toiminta, EU:n tuotannon kilpailukyky suhteessa 3. maihin, erityisten luonnonhaittojen korvaus
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos
julkishyödykkeiden saanti, vihreä kasvu, biotalous, innovaatiot, ilmastonmuutoksen lievittäminen ja siihen sopeutuminen
Tasapainoinen alueellinen kehitys
työllisyyden ylläpitäminen maaseudulla, elinkeinojen monipuolistaminen, paikallinen tuotanto
9. 9 Komission keskeiset linjaukset Suorien tukien asteittainen tasoittaminen jäsenvaltioiden välillä
Siirtyminen kansalliseen tai alueelliseen tasatukeen kaikissa maissa
Suorien tukien tarkempi kohdentaminen; uusia tukimuotoja
Markkinatoimenpiteiden tehostaminen
Sokerin kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen 2015
Maaseudun kehittämistoimien kohdentaminen EU2020 -strategian tavoitteisiin ja tehostettu vaikuttavuuden seuranta; uusien riskienhallintavälineiden luominen Ei täydellistä tasatukea.
Jos ha-tuki on alle 90 % EU-keskiarvosta niin jäsenmaa saa tästä erosta 1/3 korotusta.
Malleja: minimi 150/200 €/ha, ostovoimapariteettiEi täydellistä tasatukea.
Jos ha-tuki on alle 90 % EU-keskiarvosta niin jäsenmaa saa tästä erosta 1/3 korotusta.
Malleja: minimi 150/200 €/ha, ostovoimapariteetti
10. 10 CAP-uudistuksen käsittely Laaja kuuleminen keväällä 2010 (konferenssi)
Komission tiedonanto 10/2010
Keskustelu tiedonannosta talvi-kevät 2011
Ei yhteisiä päätelmiä neuvostossa (UK, S, DK, EE, LAT, LIT vastaan)
Euroopan Parlamentti tuki komission tiedonannon yleislinjoja
Asetusehdotukset 10/2011
Käsittely neuvoston työryhmissä 11/2011 - 6/2012
Käsittely neuvostossa
Käsittely EP:ssa
Päätös yhdessä muun rahoituskehyspaketin kanssa loppuvuosi 2012/kevät 2013
EP on pitkälti komission kanssa samoilla linjoilla, mutta kritisoi uudistusta monimutkaiseksi, erityisesti:
Vihertäminen
Ohjelmien hyväksyminen
Yhteispäätösmenettely EP:n kanssa aiheuttaa viivettäEP on pitkälti komission kanssa samoilla linjoilla, mutta kritisoi uudistusta monimutkaiseksi, erityisesti:
Vihertäminen
Ohjelmien hyväksyminen
Yhteispäätösmenettely EP:n kanssa aiheuttaa viivettä
11. 11 Toimeenpano 2014 Poliittinen päätös neuvostossa ja parlamentissa 2012/2013
Komission toimeenpanoasetukset 2013 - 2014
Maaseudun kehittämisohjelmien laadinta ja hyväksyminen komissiossa
Kansalliset linjaukset ja niiden hyväksyttäminen komissiossa (esim. tuotantosidonnaisten tukien kohdentaminen1.8.2013)
Kansalliset lait ja asetukset
Tietojärjestelmät, ohjeet ja lomakkeet, koulutus
Tukihaku keväällä 2014
uudet valtiontukisäännöt 1.1.2014 lukien
141-ratkaisun vaikutus?
12. 12