E N D
1. MAATALOUSLINJANAJANKOHTAISKATSAUS
2. Maatalouden tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa – tuotanto moninkertaistettava
Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset
Ruoan reaalihinta on nouseva – markkinat haltuun
Vastuullinen tuotanto
Ilmastonmuutos vahvistaa kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä
Eläinten hyvinvointi
Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa
Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita
3. Edunvalvonnan ajankohtaiset haasteet Suomen maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa
Alkutuottajan aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa
Maatalouden tuotantokustannusten hallinta ja markkinoiden toimivuus tuotantopanosmarkkinoilla
Kuluttajien luottamuksen vahvistaminen suomalaisiin elintarvikkeisiin ja niiden kestävään tuotantotapaan
Maatalouden rahoituksen turvaaminen
4. Markkinat ja tulonmuodostus
5. Maataloustulon kehitys 1994–2010
6. Maatalouden yrittäjätulo 2000 – 2010e
7. Kannattavuuskerroin 2000 – 2010e
10. Reikäleivän kuluttajahinnan rakenne 2010
11. Broilerin rintafileen kuluttajahinnan rakenne 2010
16. Naudanliha maailmalla ja EU:ssa
Vuonna 2009 maailman naudanlihan tuotanto oli FAO:n arvion mukaan 65,4 milj. tonnia, eli prosentin edellisvuotta alempi. Tuotanto aleni kaikissa tärkeissä tuottajamaissa.
Vuodelle 2010 FAO ennustaa maailman kokonaistuotannon kasvavan 0,3 prosenttia. Maailmankauppa kasvanee prosentin.
Naudanlihan kulutus EU:ssa vuonna 2009 oli 8.4 milj. kg ja laski nelisen prosenttia. Hinnat nousi ja kysyntä siirtyi muuhun lihaan.
Vuoden 2009 EU:n naudanlihantuotannon määrä oli EU:n komission arvion mukaan noin 7,9 milj. tonnia. Tuotanto aleni pari prosenttia edelliseen vuoteen nähden.
EU naudanlihan alituotantoalue, Mercosur-sopimuksen vaikutus ?
Vuonna 2010 EU:n naudanlihantuotannon odotetaan EU:n komission mukaan pysyvän ennallaan. Viisi suurinta tuottajamaata vastaavat lähes 2/3 EU:n tuotannosta.
17. Naudanlihamarkkinat Suomessa
Vuoden 2010 kulutuksen arvioidaan nousevan 96 miljoonaan kiloon (+ 2 %) ja pysyvän tällä tasolla vuonna 2011. Kulutus oli tammi-syyskuussa edelleen 3 % suurempaa kuin vuosi sitten. Arvo-osien kysynnän vähennyttyä kulutusta on kasvattanut tuontinaudanliha (pääosin jauhelihaksi). Tuonnin osuus kulutuksesta on lähes 19 % (16 % vuonna 2009).
Vuoden 2010 Tammi-syyskuussa tuotannon vähennys oli enää 1 %. Teurastuksia on lisätty, mutta nautoja on edelleen runsaasti jonossa. Lehmien karsinta oli vähäistä. Miinus nuoren naudan teurastuksissa on kutistunut, kun ”nahan alla olevia varastoja” on purettu ja teuraspainot ovat kasvaneet.
Koko vuonna 2010 naudanlihan teurasmäärä voi nousta 1 % 82 miljoonaan kiloon tiloilla odottavan nautamäärän perusteella. Vuodelle 2011 on tulossa samansuuruinen lisäys ja tuotanto voi nousta 83 miljoonaan kiloon. Tänä vuonna vasikoita syntyy likimain sama määrä kuin vuosi sitten. Lehmämäärän pieni kasvu on jatkunut (+1 %), sillä tuoreimpien tietojen mukaan (syyskuu 2010) lypsylehmien määrä oli ennallaan ja emolehmiä oli 6 % enemmän kuin vuosi sitten (MMM/Tike Nautarekisteri). Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Tiloilta, tarvikekaupasta ja neuvonnasta kantautuneiden tietojen mukaan ala kärsii vakavasta kannattavuus- ja kassakriisistä !!!
18. Naudanlihan tuottajahinnat Suomessa Tuottajahinnat laskussa edelleen, tammi-syyskuu ja viikot 1-42/2010
Sonnin kokonaishinta, lähde : TIKE (kk-hinta)
Tammi-syyskuu 2010: 2,77 €/kg , - 3 % v:sta 2009.
Sonni O2, Suomi EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta Viikot 1-42: + 4 %
Lehmän kokonaishinta , lähde :TIKE (kk-hinta)
Tammi-syyskuu 2010: 1,61 €/kg, - 6 % v:sta 2009.
Lehmä P2 Suomi EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta Viikot 1-42: - 6 %
Hiehon kokonaishinta , lähde :TIKE (kk-hinta)
Tammi-syyskuu 2010: 2,25 €/kg, - 4 % v:sta 2009.
Hieho O3 Suomi EU-keskihintaan, lähde :EU-hintaseuranta Viikot 1-42: - 3 %
19. Lammastalous Suomessa
Vuonna 2010 lampaanlihan kokonaiskulutus ylittänee 3 milj. kg.
Kotimainen tuotanto kattaa siitä reilut 20 % eli rapiat 0,7 milj. kg.
Vuodelle 2011 odotetaan reilua tuotannon kasvua, osin karitsoille maksettavan laatuteuraspalkkion siivittämänä.
Keskiteuraspaino nousussa edelleen (karitsa 18 kg/ruho) ja sen nousu jatkuu.
Karitsanlihasta saatava hinta kohosi edelleen ja oli syyskuussa 3,14 €/kg teurastamotilaston mukaan.
Lammastaloudessa on nähtävillä selvää innostusta ja halua tuotannonalan kehittämiseen ja mahdollisuudet ovat hyvät !
Lampaiden teurastuksen pullonkaulat ja lammasrekisterin huono toimivuus haittaavat alan kehittymistä.
20. Yhteenveto sikamarkkinoista Tänä syksynä kohonneet viljan ja rehun hinnat aiheuttaneet sikamarkkinoille vakavan kustannus- ja kannattavuuskriisi
Lihasikatuotannossa lihan hinnan nostopaine n. 20 snt/kg, josta toteutunut noin puolet
Porsaan hinnassa ei muutosta, vaikka kustannuspaine 5-6 e/porsas.
Heikko kannattavuus on lisännyt tuotannosta luopumista, jonka perussyy kuitenkin heikoissa tukiratkaisuissa
Vähentynyt tuotanto kotimaassa on lisännyt selvästi tuontilihan määrää kuluttajamarkkinoilla (+22 %). Halpa tuonti lisää hintariskiä
Hyvinvointivaatimukset lisäävät paineita kustannusten nousulle. Uusin paine kohdistuu kastraatioon. Ainoa vaihtoehto kastraatiolle tällä hetkellä on rokotus, jonka ainekustannus on arvioilta 5 e/karju. Lisäksi toimenpide työläs ja riskialtis. Kesän sikamarkkina Keski-Euroopassa jäi vaisuksi. Hinta ei noussut Saksassa tukkoisten markkinoiden vuoksi. Kesän loputtua hinnat laskivat nopeasti rehukustannuksen noususta huolimatta.
Hinnan lasku on kuitenkin pysähtynyt ja viime viikkoina näkynyt nousun merkkejä.
Sikojen hyvinvointidirektiivin siirtymäaika päättyy 1.1. 2013. Monissa maissa, myös keskeisissä vanhoissa jäsenmaissa vaadittu siirtymäkauden jatkamista. Merkittävä osa eurooppalaisesta tuotannosta ei täytä direktiivin vaatimusta.
Rehuvalkuaismarkkina hyvin vaikea, Copa tehnyt esityksen eläinvalkuaisen sallimisesta.
23. Siipikarjalihamarkkinat edelleen kaksijakoiset 1.5.2010 astui voimaan broilerin tuorelihadirektiivi, joka kieltää pakastetun lihan käytön tuoreena myytävissä tuotteissa. Muutos oli Suomen broilermarkkinoiden kannalta keskeinen, koska meillä lähes kaikki liha myydään tuoreena, toisin kuin useissa EU –maissa, joissa pakasteilla on edelleen suuri merkitys
Teollisuus rajoitti tuotantoa syksystä 2009 lähtien pakkasvarastojen vähentämiseksi. Tämän vuoden toisella puoliskolla tuotantoa on lisätty varastotaseen tasoittuessa ja kulutuksen kasvaessa
Sekä broilerin että kalkkunan kulutus kasvaa tänä vuonna +5 %, broilerin tuotanto kasvaa +1 % ja kalkkunan vähenee -5,0 %
Broilerin hinta laski syksystä 2009 syyskuuhun 2010 XX %. Viimeisten viikkojen aikana hinta on vahvistunut xxx %
Rehujen kallistuminen vaikuttaa siipikarjasektorille voiimakkaasti, koska ostorehujen osuus on erittäin suuri.
24. Viljan tarjonta ja kysyntä 2010-2011 maailmanlaajuisesti
25. Viljamarkkinatilanne Viljanhinnan nopea nousu maailmalla kesäkuusta alkaen
Maailman viljavaranto alenee 2010/11 (ennuste)
Biopolttoaineiden kysynnän kasvu ? EU:n RES Direktiivi
Biodiesel, öljykasvien kysyntä nousussa
Bioetanoli, viljan sekä maissin kysyntää nostava
Spekulatiivinen kauppa vauhdittaa markkinoita
Lisääntynyt volatiliteetti
Tarjonta ja kysyntä pyrittävä pitämään tasapainossa
Öljy ja valkuaiskasvien tuotantoalan tavoitetaso vuonna 2011 noin 130.000 – 160.000 ha tasossa
Vehnä- ja kaura-ala voitaisiin kasvattaa
Ohran viljelyala pitäisi mitoittaa kotimaan kulutuksen mukaan
26. Tarjonta ja kysyntä tasapainoon oman alueen sisällä ? ensi askel
Selvittää kysyntä, teollisuus, kotieläintilat, muu käyttö
Kohtaako tarjonta kysynnän ? viljelläänkö oikeata lajia, lajiketta..
Markkinaseurannan parantaminen
Tehdä markkinointi suunnitelma
Aloittaa aktiivinen markkinaseuranta
Hintariskienhallinnan kohentaminen
Futuurit sekä muut johdannaiset
Yhteisostoa sekä myös myyntiä on parannettava
Suuremmat määrät samalla sopimuksella ? mahdollinen hinta hyöty
Kiinnostavampi asiakas
Meno- / paluukuorma suunnitelma
27. Avomaavihannesten markkinatilanne Avomaavihannesten kasvukausi oli haastava
Kesän kuivuus ja helteet haittasivat erityisesti kaalikasvien kasvua ja aiheutti sato- ja laatutappioita - Sadetuksella ei pystytty paikkaamaan kuivuuden aiheuttamia ongelmia
Hintataso viime vuotta parempi, satotasojen jäädessä pienemmäksi
Varastomäärät kaikilla vihanneksilla selvästi pienemmät edellisvuoteen verrattuna
Porkkana – 20 %
Sipuli -15 – 20 %
Keräkaali -15 – 20 %
28. Avomaavihannesten markkinatilanne Varastojen riittävyys varastokaudella 2009-2010:
sipulia kesäkuulle saakka
Keräkaalia maalis-huhtikuulle saakka
Porkkanaa maalis-huhtikuulle saakka
kiinankaalia tammikuun loppuun
Menekki ollut tasainen koko syksyn
29. Peruna Perunan kokonaissato jäi selvästi viimevuotista heikommaksi
Kuuma ja kuiva kesä verotti satotasoa, pinta-ala väheni 1 140 ha
Ruokaperunan varastot lokakuun puolivälissä olivat 24 milj. kg pienemmät (-11 %) kuin vuosi sitten
Viljelijähinta on noussut kesän 8 €/100 kg tasolta 15-20 €/100 kg tasolle
Perunan vienti Venäjälle on käynnistynyt heti loppukesästä ennätyksellisen voimakkaana
Heinäkuusta lokakuuhun Venäjälle on viety Eviran mukaan 14 milj. kg
Perunatärkkelysteollisuuden toimiva johto osti perunatärkkelys-liiketoiminnan BASF:lta syksyllä
Liiketoiminta on jaettu kahteen kokonaisuuteen:
Finnamyl-konserni viljelyttää tärkkelysperunan ja tuottaa natiivin perunatärkkelyksen Kokemäen ja Lapuan tehtailla
Chemigate modifioi perunatärkkelyksen ostajien haluamaan muotoon
Finnamyl on tarjonnut 52 % yhtiön osakkeista tärkkelysperunan sopimusviljelijöille
30. Sokerijuurikas Juurikasta viljeltiin 14 600 ha alalla 930 tilalla
Sokeria tuotetaan hiukan yli kiintiömäärän, 82-83 milj. kg
Sadosta tuli määrältään keskimäärin normaali kevään säävaikeuksista huolimatta
Tilakohtaiset satovaihtelut olivat normaalia suurempia
Sokerin maailmanmarkkinahinta on noussut syksyn aikana ennätyksellisen korkealle
Sokerin markkinajärjestelmää tultaneen uudistamaan CAP-uudistuksen yhteydessä vuodesta 2015 eteenpäin
18.11 annettu komission tiedonanto antanee viitteitä, mutta tarkemmin muutokset selviävät lakiesityksestä ensi kesänä
31. Ajankohtaista kasvinsuojelusta EU:n kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön puitedirektiivi: tavoitteena ks-aineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen ihmisille ja ympäristölle
Jäsenmaat laativat kansallisen toimintasuunnitelman, johon sisällytetään tarpeelliset toimet riskien vähentämiseksi
Toimintasuunnitelman laatiminen on käynnissä, keskeistä mm:
Ks-aineiden käyttäjien koulutus, ruiskutuskaluston testaus ym.
Ruiskutuskaluston testaus pakolliseksi koko EU:ssa. Testaus 5 vuoden välein ja v. 2020 alkaen kolmen vuoden välein
32. Luomumarkkinaa Kaupat ja teollisuus ovat viimein kesän ja syksyn aikana heränneet kehittämään luomu-alaa
Luomumaidon markkina hyvässä kasvussa, panostettu.
Luomuviljamarkkinoilla hyvä veto. Luomukaurasta pulaa ja hintoihin odotetaan edelleen nousua.
Luomulihasta olisi kysyntää, mutta tarjonta heikkoa. Näyttää siltä, että suuri osa lihasta hukataan tavanomaisiin tuotteisiin. Lisäksi tuotekehitys on ollut surkeaa.
33. Luomu - viljelytilastoa Luomutilojen määrä 2010 on 3 982 kpl. Määrä lisääntyi parilla kymmenellä edellisvuoteen verrattuna.
Luomutilojen osuus kaikista maatiloista 2010 on 6,2 %.
Luomuviljelty peltoala 2010 oli 175 125 ha (luomu+siirtymävaihe).
Suomen peltoalasta luomutuotannossa oli 7,5 % ja se on nousussa.
Luomuviljellyt tilat ovat keskimäärin suurempia kuin tavanomaisessa viljelyssä olevat.
Manner-Suomessa eniten luomupeltoa on Kainuussa, 12 prosenttia peltoalasta.
34. Maatalous- ja tukipolitiikka
35. Komission CAP-tiedonannon sisältö (1/3) Kolme laajaa politiikkavaihtoehtoa
Parannettu nykytilanne
Tasapainoisempi, suunnatumpi ja kestävämpi tuki
Markkina- ja tulotukien poistaminen
Komission tavoitteena on vaihtoehto 2
36. Komission tiedonannon sisältö (2/3) Yhteinen maatalouspolitiikka perustuu jatkossakin kahteen pilariin
I–pilarin tuki muodostuisi neljästä osasta:
Perustulotuki (yläraja suurille tiloille)
Vihreä tukiosa (jäsenmaille pakollinen, toimenpiteinä mainitaan pysyvä laidun, vihreä kasvipeitteisyys, viljelykierto, ekologinen kesannointi) vuositukena
Erityisestä luonnonhaitasta kärsivien alueiden lisätuki
Tuotantosidonnainen tuki erityisistä ongelmista kärsiville alueille (nykyinen 68 artikla)
Lisäksi pienten tilojen tuki (uudet jäsenmaat?)
Täydentäviä ehtoja yksinkertaistetaan, kuitenkin vesittämättä täydentävien ehtojen tarkoitusta
Tuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille (?)
Lisäksi halutaan parantaa markkinoiden toimivuutta, kasvattaa viljelijöiden osuutta elintarvikemarkkinoiden rahavirroista ja vahvistaa viljelijöiden neuvotteluasemaa ruokamarkkinoilla
37. Komission tiedonannon sisältö (3/3) II –pilarissa ei välttämättä suuria muutoksia
Maaseudun kehittämisohjelmiin perustuvat tuet
Parannetaan maatalouden kilpailukykyä innovaatioiden ja rakennemuutoksen kautta
Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä
Edistetään tasapainoista alueellista kehitystä kaikilla unionin alueilla
Jäsenmaille annettaisiin joustavuutta vastata omiin erityistarpeisiinsa
Ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatiot ohjaavat politiikkaa enemmän kuin koskaan ennen
Ympäristötoimenpiteiden tulisi olla nykyistä enemmän eri alueiden ja paikallisten olosuhteiden mukaan räätälöityjä
Nuoret viljelijät ja uudet aloittajat etusijalla
Uusia työkaluja riskienhallintaan (tuotanto- ja tuloriskejä)
38. Alustavaa tiedonannon arviointia (1/2) Tiedonannon sisältö on varsin yleisellä tasolla ja rahoitus jää edelleen täysin auki.
Tiedonannossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota maataloustuotannon kannattavuuden ja viljelijöiden tulojen turvaamiseen.
Komission uudistuksilla pikemminkin lisätään maatalouden kustannuksia kuin vahvistetaan eurooppalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksia.
Yhteisen maatalouspolitiikan vihertäminen sisällyttämällä suoran tuen ehtoihin uusia ympäristövaatimuksia ei ole hyväksyttävä
Suomessa ympäristöstä on huolehdittu maatalouden ympäristöohjelmilla, joihin lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet.
Komissio on ottanut huomioon Suomen näkemyksiä luonnonhaittakorvauksesta.
EU:n uudistuvalla yhteisellä maatalouspolitiikalla pystytään parhaimmillaankin ratkaisemaan vain osa Suomen maatalouden tarpeista. Uudistus ei siten poista tarvetta kansallisten järjestelmien säilyttämiselle.
Komissio korostaa, että ruoan tuotannolle on oltava edellytykset koko unionin alueella. MTK on tyytyväinen, että tähän liittyen komissio ehdottaa tuotantoon sidotun tuen jatkamista nykyiseen tapaan.
MTK pitää erityisen tärkeänä sitä, että komissio haluaa vahvistaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa.
Yhteiseen maatalouspolitiikkaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla maatalousmarkkinoiden toimivuutta parannetaan
39. Alustavaa tiedonannon arviointia (2/2) Positiivista
Oikeat politiikan tavoitteet
Maatalouden säilyttäminen kaikkialla
Art. 68 kaltaisen mekanismin säilyminen
Vahva kytkentä EU 2020 –strategiaan
Viljelijän aseman parantaminen ruokaketjussa
Uusia työkaluja markkinariskien hallintaan
Huomioitavaa
Uuden maatalouspolitiikan lopullinen sisältö riippuu pitkälti rahoituksesta ja rahoituksen riittävyydestä
40. Suomen maataloustuet vuosina 1995–2010 Tähän vaihdettu oikeat luvut vuosien 2008 ja 2009 kohdalle Kansallisissa tuissa. 2008: 555 milj. euroa (julkaisussa 560) ja 2009: 556 milj. euroa (julkaisussa 559) Tähän vaihdettu oikeat luvut vuosien 2008 ja 2009 kohdalle Kansallisissa tuissa. 2008: 555 milj. euroa (julkaisussa 560) ja 2009: 556 milj. euroa (julkaisussa 559)
41. TULOTUKIEN AIKAKEHYS
42. Maatalouden rakennetukien kohdentaminen 2011
43. Maatalouden rakennetuet
44. Maatalouden rakennetuet
45. Vuonna 2010 myönnetyt investointi- ja aloitustuet
46. Tuottaja- ja toimialaorganisaatiolaki Tuottajaorganisaatio on tuottajien perustama tuottajien yhteenliittymä (horisontaalinen)
Toimialaorganisaatio koostuu tuottajien ohella maataloustuotteen jalostuksen, jakelun ja kaupan alalla toimivista tahoista (vertikaalinen)
perustuu voimassa olevaan neuvoston markkinajärjestelyasetukseen
olisi voitu ottaa käyttöön aiemmin
osa nykyistä maatalouspolitiikkaa ja uudistuksessa sen rooli tulee entisestään korostumaan
Laki tulee eduskuntaan viimeistään 3.12
47. MAIDON KORKEAN TASON TYÖRYHMÄ JA KIINTIÖIDEN POISTUMISEN JÄLKEISET VÄLINEET Pääasiassa jäsenmaiden valtiosihteereistä koostunut ryhmä on kokoontunut 10 kertaa lokakuun 2009 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana.
KTT käsitteli kokouksissaan seuraavia kysymyksiä:
1. Maitoalan sopimussuhteet (HUOM! Sisältäen määrät)
2. Tuottajien neuvotteluvoima elintarvikeketjussa
3. Maitotuotteiden hintojen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa
4. Nykyisten markkinainstrumenttien sopivuus
5. Maitoalan futuurit
6. EU:n ulkopuolisten maiden järjestelmät maitoalalla
7. Tuoteinformaatio sekä maitotuotteiden merkintäasiat
8. Tuotantokustannukset ja innovaatio
? Komissio antaa joulukuussa ministerineuvoston mandaatilla lakiesitykset 3 ensimmäisestä kohdasta EU-tasolla. Lait yhteispäätösmenettelyllä voimaan vuonna 2011.
48. Vähittäiskaupalle valvoja Britanniassa Iso-Britannia on päättänyt kiristää valvontaansa maan vähittäiskauppojen suhteen. Kaupankäynnin toimintamalleja perään katsomaan nimitetään erityinen asiamies.
Päätöksen taustalla on toteamus siitä, että vähittäiskaupan asema on kasvanut liian vahvaksi tarjontaketjujen muihin osapuoliin verrattuna.
Asiamiehen toimisto perustetaan brittien reilun kaupan virastoon (Office of Fair Trading), joka toimii tiiviissä yhteistyössä kilpailuviraston kanssa.
Tehtävä on varmistaa, että kaupankäynnissä noudatetaan alkuvuodesta voimaan tulleita vähittäiskaupan toimintatapaohjeita.
Asiamies suorittaa tutkimuksia joko oman harkinnan mukaan tai ilmoitusten perusteella. Ilmoitukset saavat olla nimettömiä, jotta tavarantoimittajien ei tarvitsisi pelätä kostotoimenpiteitä kaupalta.
49. Vähittäiskaupan toimintatapaohje Kauppa ei saa hyödyntää tavarantoimittajan heikompaa asemaa tai taloudellista tilannetta.
Kauppa ei saa vaatia tavarantoimittajaa osallistumaan suoriin tai epäsuoriin markkinointikuluihin. Tavarantoimittajia ei saa myöskään pakottaa rahoittamaan esim. kuluttaja- tai markkinatutkimuksia tai kauppojen sisustamista.
Kauppa ei saa vaatia maksua tavarantoimittajalta siitä, että tavarantoimittajan tuotteita otetaan kaupan valikoimaan tai varastoon
Kauppa joutuu täysimääräisesti kompensoimaan tavarantoimittajan menetyksiä, jos ne johtuvat kauppiaan tekemistä virheellisistä ennusteista. Lisäksi tavarantoimittajille pitää kertoa mihin ennusteet perustuvat
Kauppa ei saa vaatia tavarantoimittajalta maksua siitä, että tuote pääsee paremmin esille kaupassa tai saa lisää hyllytilaa.
Kauppa ei voi vaatia, että tavarantoimittaja rahoittaisi pääosan menekinedistämisestä
Mikäli tavarantoimittaja osallistuu menekinedistämiskampanjaan esim. toimittamalla tuotteitaan alhaisempaan kampanjahintaan, kaupan pitää varmistaa, että tuotteita ei tilata enempää kuin mitä kampanjaan tarvitaan.
Kauppa ei voi poistaa tavarantoimittajia valikoimastaan ilman aitoja kaupallisia syitä.
50. KAUPPAPOLITIIKKA ON TÄRKEÄ OSA EU 2020 STRATEGIAA KOMISSION LASKELMIEN MUKAAN KAUPPAPOLITIIKAN KEINOIN SAAVUTETTAVISSA ENIMMILLÄÄN
1 % VERRAN NYKYISTÄ KORKEAMPI TALOUSKASVU EU-ALUEELLA
600 € KORKEAMPI KULUTUS HENKILÖÄ KOHDEN LASKETTUNA
36 MILJOONAA LISÄTYÖPAIKKAA
KAUPPA JA INVESTOINNIT OSANA ÄLYKÄSTÄ KASVUA
MAAILMAN JULKISTEN HANKINTOJEN MARKKINAT ON AVATTAVA EU:N YRITYKSILLE
KAUPPAPOLITIIKAN GLOBAALI LÄHESTYMISTAPA
TALOUDELLISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSET OSA GLOBALISAATIOTA
EHDOTUS KEHITYSMAATULLIETUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEKSI VUONNA 2011
KAUPPA JA KEHITYSTÄ KÄSITTELEVÄ TIEDONANTO VUONNA 2011
KESTÄVÄ KASVU EU:SSA JA SEN ULKOPUOLELLA
ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA NOUSEE ETUALALLE
KAUPANKÄYNNIN TULEE EDISTÄÄ VIHREÄÄ KASVUA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUVUT MUKAAN KAUPPASOPIMUKSIIN JA OSAKSI EU:N KILPAILUKYKYÄ
UUDELLEEN AVATUT NEUVOTTELUT MERCOSURIN KANSSA ONGELMALLISET EU:N MAATALOUDELLE
KAUPPAPOLITIIKKA ON OSA EU:N ULKOPOLITIIKKAA
51. EU JA KEHITYSMAAT EU ON MAAILMAN SUURIN KEHITYSAVUN RAHOITTAJA
EU:N JA SEN JÄSENMAIDEN OSUUS ON YLI PUOLET MAAILMAN KAIKESTA KEHITYSAVUSTA
49 MRD. EUROA VUONNA 2008
0.4 % JÄSENMAIDEN YHTEENLASKETUSTA BKT:N ARVOSTA
KÖYHYYDEN POISTAMINEN ON KESKEINEN TAVOITE
KAUPPA JA APU
YLEINEN KEHITYSMAATULLIETUUS –JÄRJESTELY (GSP)
KAUPPASUHTEET AKT-MAIDEN KANSSA
STRATEGINEN KUMPPANUUS AUTTAA KEHITYSMAITA HYÖTYMÄÄN KAUPANKÄYNNISTÄ
KAIKKI PAITSI ASEET –JÄRJESTELY (EBA) TÄYDENTÄÄ MARKKINOILLE PÄÄSYÄ
YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA
EU:N MAATALOUSPOLITIIKAN UUDISTAMISEN MYÖTÄ KAUPPAA VÄÄRISTÄVÄT TUET ON SUURIMMALTA OSIN POISTETTU MAATALOUDESTA
EU:LLA ON VALMIUS LUOPUA MAATALOUDEN VIENTITUISTA, JOS MYÖS MUUT MAAT LUOPUVAT NIIDEN KÄYTÖSTÄ
EU:LLA ON VALMIUS PÄÄTTÄÄ DOHAN KEHITYSKIERROS
EU ON KEHITYSMAIDEN SUURIN KAUPPAKUMPPANI MAATALOUSTUOTTEIDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TUONNISSA
EU:N PYRKIMYKSENÄ NOSTAA VIRALLINEN KEHITYSAPU 0.7 PROSENTTIIN BKT:STA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ