Yhteiskuntahistoriallinen historiantutkimus 1900-luvulla Luento 6/2013 Matti Peltonen

1. TALOUSHISTORIA SUOMESSA 1940- JA 1950-LUVULLA: ”METSÄSEKTORISELITYS” SUOMALAISENA MODERNISAATIOTEORIANA Yhteiskuntahistoriallinen historiantutkimus 1900-luvulla Luento 6/2013 Matti Peltonen

2. 1. Missä taloushistoriaa tutkittiin? • Helsingin yliopisto (valtiot. tdk. prof. Eino Jutikkala ja dos. Kustaa Hautala aloittivat) • HY:n humanistisessa tiedekunnassa eräitä merkittäviä väitöskirjoja (esim. Aulis J. Alanen ja Arvo M. Soininen) • Kauppakorkeakoulu (lehtori Vilho Annala, erityisesti lasiteollisuustutkimus) • Turussa (yliopiston kirjastonhoitaja) Saini Laurikkala (kulttuurihistorian nimikkeellä) ja myöhemmin tuleva prof. Pentti Virrankoski • Suomen Pankin taloudellinen tutkimuslaitos (ent. suhdannetutkimuslaitos) (Valter Lindberg, K.O. Alho ja Heimer Björkqvist). • Tilastokeskus (Valter Lindberg SNA-pioneerina)

3. 2. ”Metsäsektoriselitys” taloushistorian sodanjälkeisenä suosittuna mallina • Suomessa ei ollut luontevaa puhua ”teollisesta vallankumouksesta”, koska teollisuuden painoarvo kansantaloudessa jäi pitkään niin pieneksi; • Ruotsalaisen mallin mukaan alettiin kuitenkin kiinnittää huomiota sahateollisuuden ”läpimurtoon” 1800-luvun puolivälissä; • ”Metsäsektoriselityksen” keskeiset tekstit: • Eino Jutikkala: Suomen talonpoika kautta aikojen (1946) • Heikki Waris: Suomalaisen yhteiskunnan rakenne (1948) [lisäksi artikkeli Yliopistosta säätykierron väylänä, 1940] • K. O. Alho: Suomen nykyaikaisen tehdasteollisuuden synty (1949).

4. 2b.”Metsäsektoriselityksen” keskeiset elementit: • Yhteiskuntakehityksen kaksi vaihetta: staattinen ja dynaaminen, välissä ”nykyaikaistuminen”; • Liberalismin aatteet muutoksen käynnistäjinä; • Metsäteollisuus Suomen ”luonnollisimpana” teollisuudenalana; • Metsäteollisuuden uniikki kytkös talonpoikaiseen maatalouteen ja metsätulojen omistajien kesken tasaiseksi oletettu jakautuminen; • Metsätulot selittävät taloudellisen virkistymisen; • Kasvun hintana luokkaristiriitojen syveneminen maaseudulla (vuoden 1918 varjo).

5. 2c. jatkoa edelliseen kalvoon… • Uudessa tulkinnassa ero Ruotsista 1809 ei enää merkittävä vedenjakaja Suomen historiassa; • Suomi esitettiin nyt osana ”länttä” (liberalismin sidos); • Uusi malli muistutti kovasti muotiin tulossa olevaa modernisaatioteoriaa; • Sovittelevampi kuin samanaikaiset Pentti Renvallin ”Nuijasotateoriat” ”takametsien miesten” primitiivireaktiosta analogiana ”vaaran vuosiksi” kutsutusta ilmiöstä 1940-luvulla.

6. 2d. Mallin ongelmia: • Perustui yksipuolisiin ja puutteellisiin tilastotietoihin (vienti- ja teollisuustilasto); • Malli ei ottanut huomioon, että varhainen 1840-luvulla alkanut teollistuminen meilläkin perustui tekstiili- ja metalliteollisuuteen ja silloin aloitettuihin liberalisointitoimiin; • Uusi tutkimus 1980- ja 1990-luvulla kumosi monia mallin perusväittämiä (esim. metsä-tulojen merkitys maatalouden uuden-aikaistumiselle olikin vähäinen); • Metsätulot eivät myöskään olleet kovin merkittäviä tuloerojen ja sosiaalisen kuilun syvenemisen selittäjiä 1800-luvun lopun maaseudulla.

7. 2e. Miksi ”metsäsektoriselitys” on ollut kuitenkin niin vastustamattomon? • Levisi laajalti akateemisen nuorison pariin oppikirjoina luettujen arvovaltaisten esitysten kautta; • Oli kattava ja johdonmukainen esitys, selitti paljon suomalaisia ongelmia ja erikoispiirteitä ja oli ”miellyttävä” (Suomi osana Länttä); • On ollut vaikeata kehittää kilpailevaa mallia, joka olisi yhtä tiivis ja helposti omaksuttavissa; • Heikko teoreettisen ajattelun taso?

8. 3. Kvantifioinnin tasoja suomalaisessa sodanjälkeisessä tutkimuksessa (kolme esimerkkiä) • Kvantitatiiviset tiedot sirotellaan tekstin sekaan, eikä tehdä taulukkoja eikä kuvioita • Esimerkki Saini Laurikkala: Varsinais-Suomen talonpoikain asumukset ja kotitalousvälineet 1700-luvulla (1947) • Alkeellinen kvantifiointi: tekstin joukkoon tehdään yksinkertaisia asetelmia • Esimerkki: K. O. Alhon tutkimus (1949). • Pisimmälle sodanjälkeisistä tutkijoista meni sosiologi ja kriminologi Veli Verkko, joka käytti henkikirjojen tietoja monipuolisesti rikollisuuden historian tutkimuksessa ja tulkitsi vertailemalla heimo- ja kansanluonteiden eroja tilastoissa ilmenneiden erojen kautta (Lähimmäisen ja oma henki, 1949).