Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 11 HB 5, 6, 7

1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 11HB 5, 6, 7 12.5.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

2. Saksan pankkijärjestelmästä – historiallisia taustoja • 1900-luvun mittaan erittäin huonoja kokemuksia inflaatiosta • Ensimmäinen maailmansota: tosiasiassa setelirahoitus • Rahamäärät kasvoivat 50-60 % vuodessa • Sodan jälkeen sotakorvaukset: • Mahdoton tilanne: maksettava dollareina, vienti hankala muiden maiden protektionismin vuoksi • ”The EconomicConsequences of Peace” (Keynes) • Valuuttaa saatavilla lähinnä Saksan markoilla ostamalla • Lisää setelirahoitusta • 1923 hinnat kaksimiljardiakertaistuivat • Stabilisaatio marraskuusta 1923 alkaen • Siirtyminen vaihtokauppaan ja jossain määrin ulkomaan valuuttaan • Toinen voimakas inflaatio toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen • 1948 vanha markka käytännössä arvoton, hyödykerahatalous (savukkeet) • Bank DeutscherLänder 1948 • Länsiliittoutuneiden (UK, USA) perustama keskuspankki, toimi vuoteen 1951 länsivaltojen kontrollissa • Uusi markka • Hinnat ja palkat konvertoitiin eri kurssilla kuin talletukset => rahoitusvarallisuus laski voimakkaasti => lisää traumaattisia kokemuksia • Kokemusten vuoksi Bundesbankille (1957) suuri itsenäisyys • Koostui hyvin itsenäisistä osavaltiokeskuspankeista, joiden pääjohtajat päättivät rahapolitiikasta äänestämällä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3. Historiallisia taustoja • Lisäksi: vähäisemmät paineet kuin muissa maissa edistää kasvua ja työllisyyttä löysällä rahapolitiikalla • Kotitalouksien (=äänestäjien) varoista pankkitalletuksissa paljon suurempi osuus kuin muissa maissa – luultavasti merkittävämpi tekijä nykyään kuin isovaarinaikainen hyperinflaatio? • Saksan markasta tuli Euroopan luotetuin valuutta • Esim. 1990-luvulla Itä-Euroopan valuuttoja kiinnitettiin D-markkaan • ERM oli pitkälti yritys lainata Saksan rahapolitiikan uskottavuutta muihin silloisiin EU-maihin kiinteillä valuuttakursseilla • Esim. Suomessa 1990-luvulla tavallisimpia valuuttoja pankkien valuutta-antolainauksessa • Epävirallinen rinnakkaisvaluutta monissa Itä-Euroopan maissa • EMU oli osin yritys saada koko EU ”saksalaisen” rahapolitiikan ja sen maineen piiriin • EKP Frankfurt am Mainissa – tuskin sattumaa • Bundesbankin hallintorakenteesta ja menettelytavoista Eurojärjestelmän esikuva • Raha-aggregaattien kasvu yhtenä rahapolitiikan päätöksenteon taustamuuttujana • Rahapolitiikan toimeenpano pankeille myönnettävillä lyhytaikaisilla lainoilla • Itsenäisten keskuspankkien pääjohtajilla äänienemmistö kokouksessa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4. Bundesbank nykyään • Pääkonttorin lisäksi yhdeksän aluekonttoria (Hauptverwaltung), joilla vielä omia sivukonttoreita • Ent. Landeszentralbank (V:een 2002) HB!?! • Operaatiot hajautuneita • Liikepankit oman Hauptverwaltungin asiakkaita • Ennen kriisiä noin puolet koko Euroalueen lyhytaikaisesta pankeille annettavasta keskuspankkiluototuksesta Bundesbankista • Nyt paljon vähemmän • Lähes 10 000 työntekijää • Tekee myös pankkivalvontaa, joskaan ei yksin • Etenkin Hauptverwaltungit • N. 3600 valvottavaa • Myös setelihuolto Hauptverwaltungien kautta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6. Pankkityypit • Universaalipankit vs. erikoistuneet luottolaitokset • Universaalipankkeja liikepankit, Landesbankit, säästöpankit, osuuspankit • Juridisesti universaalipankkeja, käytännössä erikoistuneita johonkin asiakasryhmään. • Universaalipankkitoimilupa oikeuttaa tarjoamaan hyvin monenlaisia rahoituspalveluita, mm. sijoituspalveluita • Monet säästö- ja osuuspankit hyvin pieniä • Erityisluottolaitoksia • Hypothekenbank - osakeyhtiö (mortgagebank) • Bausparkasse – osakeyhtiöitä, osavaltioiden omistamia tai osuustoiminnallisia (building association) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7. Liikepankit • Groβbanken • Suurimmat liikepankit • Juontavat juurensa 1870-luvulle • Saksan yhdistyminen • Investointipankkitoiminta ja suurimpien yritysten rahoituspalvelut • Erittäin vähän kotitalousasiakkaita => talletuskannalla mitattuna eivät kovin merkittävä osa rahoitussektoria • Pienempiä liikepankkeja, jotka alueellisesti tärkeitä • Ulkomaisten liikepankkien sivukonttoreita lähinnä Frankfurtissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8. Muita pankkeja • Landesbanken • Useimmat lakisääteisesti perustettuja (nyk. eivät enää kaikki) • Ennen: joka osavaltiolla oma, julkinen takaus veloille • Nyt: usealla osavaltiolla voi olla yhteinen, ei enää julkista takausta • Gropp & al (2010,ECB WP): julkisen takauksen poistaminen vähensi landesbankien riskinottoa • Osavaltion säästöpankkien keskuspankki • Alueellisia maksuliikennekeskuksia: välittävät maksuja • Sparkassen • Osa julkisia, osa yksityisiä, osittain eri lainsäädäntö • Paikallisia vähittäispankkeja • Alkujaan perustettu tyydyttämään vähittäisasiakkaiden tarpeita • Alueellisia säästöpankkien vakuusrahastoja • Kreditgenossenschaften (osuuspankit) • Osuuskuntia • Paikallisia vähittäispankkeja • Alueellisia keskusosuuspankkeja, jotka myöntävät lainoja jäsenpankkien keräämistä talletuksista K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9. Muita luottolaitoksia • Hypoteekkipankit ja Bausparkasset lisänneet suosiotaan • Mutta: Saksassa omistusasuminen edelleenkin harvinaisempaa kuin muualla Länsi-Euroopassa => asuntoluottopankkitoiminta pienempää • Miksi niukasti omistusasumista? • Saksan eläkejärjestelmässä rahastointi hyvin vähäistä • Valtion ylläpitämä ”pay as yougo” -järjestelmä • Osakemarkkinoiden rooli suhteellisen vähäinen • Pankkikeskeinen järjestelmä • Kotitalouksilla melko vähän osakesijoituksia, paljon talletuksia • Hausbank-perinne • Yrityksellä on yksi pääpankki, jonka kanssa tiiviit suhteet • Merkitys suuryrityksille vähentynyt, PK-sektorissa yhä keskeinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10. Muuta Saksan pankkisektorille tyypillistä • Pankkien merkitys koko rahoitussektorissa selvästi korostuneempi kuin muualla • Vakuutusyhtiöiden, osakepörssin ja yritysjoukkolainojen markkina absoluuttisesti suurempi esim. Ranskassa • Muun kuin rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita huomattavan vähän • Helmik 2014 kanta vain 122 mrd € (Suomessakin 31 mrd €) • Euroalueen suurin pankkisektori taseiden loppusummalla mitattuna • Helmikuussa 2014 rahalaitosten taseiden loppusumma 7513 mrd €, 25 % euroalueen pankkitaseiden yhteissummasta; • Noin kolmasosa pankkien yleisötalletuksista euroalueella • Hajautunut markkina • Baselin komitean (2013) mukaan vain Bundesbank ”GSIFI” (=Maailmanlaajuisesti systeemisesti merkittävä finanssi-instituutio) - ranskalaisia pankkeja samalla listalla 4 • Lähes kolmasosa kaikista euroalueella toimiluvan saaneista pankeista saksalaisia • Viiden suurimman pankin markkinaosuus (taseilla mitaten 2012) vain hiukan yli 30 % (EU:n alhaisin luku) • Suomi: lähes 80 % • Melko vähän vaihtuvakorkoisia lainoja • Kiinteäkorkoiset tavallisia • Kotitalouksien säästämisaste ollut 2000-luvulla jatkuvasti EU-maiden korkein tai ainakin korkeimpien joukossa (Eurostat) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11. Pankkivalvonta • Pankkiunioni! • BundesanstaltfürFinanzdienstleistungsaufsicht (BaFin) • Pankit, arvopaperimarkkinat, vakuutus • Vuodesta 2002, jolloin pankki- ja arvopaperivalvonta yhdistettiin • Pankkien toimilupa-asiat • Valvontatoimenpiteet yms sulkemista myöten • Mutta: Bundesbank aktiivisesti mukana pankkivalvonnassa • Tekee suurimman osan valvontakäynneistä, poikkeuksellisesti BaFinin kanssa • Pankkien säännöllinen raportointi, valvottavien tilan arviointi raporttien perusteella • Paljon säätelyvaltuuksia • Tausta: Bundesbankin tiiviit kontaktit pankkeihin => hyvä tuntemus; lisäksi pankit olleet Bundesbankin velallisia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12. Ranskan rahoitusjärjestelmästä • Myös melko pankkikeskeinen talous • Rahalaitosten taseiden loppusumma 7958 mrd € helmik 2014, Euroalueen toiseksi suurin • Pankkikeskeisyys vähentynyt 1980-luvulta alkaen • Ei kuitenkaan yhtä pankkikeskeinen kuin Saksa: arvopaperimarkkinat tärkeämmät • Pariisin pörssin osakevaihto 1011 mrd euroa v. 2010; Frankfurt 492 mrd • Helmik2014 julkisesti noteerattujen osakkeiden markkina-arvo 1617 mrd, Saksa 1439 mrd. (EKP) • Helmik 2014 yritykset (pl rahoitusala), liikkeessä 383 mrd euron edestä velkapapereita, Saksa 122 mrd € (EKP) • Ranskan keskuspankin vakuuspolitiikka takavuosina: paljon yritysten joukkolainoja vakuuksina • Enemmän kiinteäkorkoisia ja vähemmän vaihtuvakorkoisia pankkilainoja kuin Suomessa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13. Ranskan pankkijärjestelmästä • Vuoteen 1984 saakka lainsäädäntö suosi rahoituslaitosten erikoistumista • Aiemmin oli suuri valtio-omistus • 1984 valtio omisti yli puolet OY-muotoisesta pankkisektorista (pl. Osuuspankit) • Laajat kansallistamiset heti toisen maailmansodan jälkeen • Suurimmat liikepankit merkittäviä rahoituspalveluiden tarjoajia myös vähittäisasiakkaiden tapauksessa • Sekkien käyttö maksuvälineinä erittäin tavallista, joskin vähenemässä • Eniten 1990-luvun lopulla • Julkisen vallan toiminnan seurausta? • Säädöksiä, ettei sekkien käytöstä saa periä maksua • Keskuspankki hoitaa sekkien prosessointia ilmaiseksi • V. 2006 61 sekkiä / asukas, EU:n korkein luku • Banque de France teki selvityksen: • V 2009 n. 20 % maksuista, osuus hieman laskussa • 91 % luonnollisista henkilöistä (pl lapset) omistaa sekkivihon • Yksityishenkilöt saavat keskimäärin yhden sekin kuukaudessa • Ollut paljon keskittyneempi kuin Saksan pankkijärjestelmä, joskin ero kaventunut • Viiden suurimman osuus 44 % markkinasta v. 2012 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14. Pankkityyppejä • Banque • Liikepankki • Banquemutualiste / coopérative • Osuuspankit • Nykyään ei lainsäädännöllisiä esteitä tarjota samoja palveluita kuin liikepankitkin • Caisse de créditmunicipal • Kunnallisia • Panttilainaamotoiminnan monopoli • Yli puolet pankeista nykyään osakeyhtiöitä, loput enimmäkseen osuuskuntia • Lisäksi melko hiljattain perustettu postipankki • Valtio omistaa postilaitoksen kautta • Siirrettiin postin rahoituspalvelut erilliseen yhtiöön K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15. Banque de France • Ollut perustamisestaan (1800) saakka yhtenäinen instituutio – haarakonttorit pelkkiä haarakonttoreita • Eurojärjestelmän vanhin jäsen • Osakeyhtiö, jonka osakepääomasta 100 % valtiolla • Laajat tehtävät • Valtion kassanhoitaja • Vrt Suomen Valtiokonttori • Kuluttajansuojatehtäviä • Velkaneuvonta • Ei ole paljonkaan ulkoistanut setelihuoltoa • Epätavallisen suuri rooli maksuliikenteessä • Henkilökunnaltaan suurimpia Euroalueella K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16. Rahoitusvalvonta • Pankkiunioni! • Hiljattain toteutettu rahoitusvalvonnan uusiminen • Tammikuu 2010: L’autorité de contrôleprudentiel • Fuusioitiin neljä aiemmin erillistä valvontaviranomaista • Samantapaisia itsenäisyyssäädöksiä kuin usein keskuspankeilla • Määräaikaisia, erottamattomia johtokunnan jäseniä ym • Keskuspankin yhteydessä • Erikseen L’autorité des marchésfinanciers • Säätelyelin • Luotiin myös fuusioimalla erilliset säätelyelimet (laki v. 2003) • Toimiluvat • Sanktiovaltuuksia • Toimivat yhteistyössä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17. Italian pankkijärjestelmästä • 1930-luvulla pankkijärjestelmä jaettiin lainsäädännöllä kahtia • Vrt Yhdysvaltojen Glass-Steagall Act • Liikepankkien toiminta rajattiin suhteellisen lyhytaikaisiin lainoihin ja talletuksiin • Erilliset investointipankit saivat pitempien rahoitussopimusten hoidon • Muodostui erittäin hajautunut pankkijärjestelmä • Pikemminkin pankkipohjainen järjestelmä • Pikemminkin siten, että muu rahoitussektori pieni kuin siten, että pankkisektori suuri • Rahalaitosten taseiden yhteissumma 4064 mrd € helmik 2014; hiukan yli puolet Ranskan vastaavasta • Velkainen valtio => suuri obligaatiomarkkina • Vähentänyt pankkitalletusten tarjontaa? • Liberalisointia 1980-luvulta alkaen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18. Italian pankkijärjestelmästä • Melko hajautunut; viisi suurinta 34 % markkinasta 2009 • Keskittyneisyys hiukan kasvanut fuusioiden seurauksena • Etenkin osuuspankkisektori • Suurempia fuusioita 2006 ja 2007 • Sivukonttoriverkostojen kasvu 1990-luvulta alkaen • Syy: rajoittavien säädösten kumoaminen • Suuri ero etelän ja pohjoisen välillä • Pankkivalvojana Banca d’Italia • Myös paljon valtion kassanhoitoon kuuluvia tehtäviä, jotka Suomessa valtiokonttorilla • Keskuspankkirahoituksen suhteellinen merkitys korostunut viime vuosina, ulkomaisten tallettajien merkitys rahoituksen lähteenä vähentynyt K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19. Pohjoismaiden pankkijärjestelmästä • Myös pankkikeskeisiä järjestelmiä • Tanska hiukan vähemmän kuin muut • Erikoisuus: keskuspankit vanhempia kuin liike- ym. pankit • Tiukka rahoitusmarkkinoiden säätely 1980-luvulle saakka, mitä seurasi luotonannon voimakas kasvu, mitä seurasivat rahoituskriisit 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa • Ei Tanska • Selvisivät melko vähällä vuosien 2007-? turbulenssista • Ehkä paras esimerkki kansainvälisestä integraatiosta • Pohjoismaisia konserneja • Muualla Euroopassa paljon harvinaisempaa • Laajeneminen Baltiaan K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20. Ruotsin pankkijärjestelmästä • Riksbanken maailman vanhin keskuspankki (1668) • Hintavakaustavoite • Politiikkakorkona repo-korko, jolla kontrolloidaan lyhyitä rahamarkkinakorkoja • Yleispankkeja • Samalla toimiluvalla saa harjoittaa hyvin monenlaista toimintaa • Neljä suurinta pankkia dominoi • Ei samantaista paikallisten säästö- ja osuuspankkien verkostoa kuin Suomessa • Tukholma Pohjois-Euroopan finanssikeskuksena • Keskeinen syy: suurimmat ruotsalaiset yritykset olleet jo pitkään maan kokoon nähden suhteettoman suuria => Ruotsissa suhteettoman paljon pääkonttoritoimintoja • Hyvä paikka olla asiakkaan lähellä tarjoamassa tukkurahoituspalveluita • Keskitetty rahoitusvalvoja Finansinspektionen • Ruotsi ei pankkiunionissa • Pankeilla yllättävän paljon lyhytaikaista rahoitusta ulkomailta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21. Tanskan pankkijärjestelmästä • Suunnilleen yhtä keskittynyt kuin Ruotsin markkina, mutta lisäksi pieniä paikallispankkeja • Tanskassakin rahoitusvalvonta keskitetty (Finanstilsynet) • Kiinnitysluottopankkitoiminta tärkeää jo pitkään • Rahoittavat joukkovelkakirjaemissioilla asuntoluottoja • Pääsääntöisesti korko kiinteä pitkäksi ajaksi • Tanskassa omistusasuminen tavallista, asunnot tilavia ja asuntolainojen koko suuri • Kotitalouksien bruttovelka yli 300 % tuloista, Suomessa hiukan yli 100% • Asunnon keskipinta-ala Tanskassa 113 m2, Suomessa 77 m2 • Sen sijaan yritysjoukkovelkakirjojen markkina samaa luokkaa kuin muissa pohjoismaissa K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22. Norjan pankkijärjestelmästä • Paha pankkikriisi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa • Hiukan ennen Suomea ja Ruotsia • Pankit kansallistettiin korvauksetta, sittemmin vähitellen yksityistetty • Mm. Kreditkassenin myynti Nordealle • Norjassakin keskitetty rahoitusvalvonta (Kredittilsynet) • Suurimmat liikepankit pienempiä kuin Ruotsissa ja Tanskassa • Säästöpankkisektori vahva • Pankkisektori usein likviditeettiylijäämäinen • Ylimääräisille keskuspankkitalletuksille maksettava korko usein tärkeämpi kuin keskuspankin antolainauskorko K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

23. ETA-alueen sisämarkkinat • ETA= Euroopan talousalue; EU+Norja, Islanti ja Liechtenstein • Työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus 1993 alkaen • ”Single passport” • Yhdessä ETA-maassa myönnetty pankki- tai muu rahoitusalan toimilupa oikeuttaa toimintaan kaikkialla yhteismarkkina-alueella • Pelkkä ilmoitusmenettely • Financial Services Action Plan (FSAP) 1999 • Viideksi vuodeksi • Tavoite syventää integraatiota, mm: • Yhdenmukaistaa lainsäädäntöä • Helpottaa kansainvälisiä fuusioita • Kuluttajansuojan parantaminen maidenvälisessä vähittäispankkitoiminnassa • Yhdenmukaistaa pörssiyhtiöiden tilinpäätöksiä ja muuta tiedottamista • Jälkikäteisarvioinnin mukaan toimi hyvin • Valkoinen paperi: politiikkatavoitteet vuosille 2005-2010 • Integraation edistäminen • Sääntelyn kehittäminen • Valvonnan ”konvergoituminen” • Kilpailun lisääminen • EU:n vaikutusvallan lisääminen globaalin integraation osalta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

24. ETA-alueen sisämarkkinat • Ollut rahoitusyritysten kotimaavalvonta • Olennainen ero: tytäryritys vai sivukonttori? • Tytäryritys = erillinen pankki, valvotaan siellä, missä rekisteröit • Pankkiunioni muuttaa tilannetta • Eurooppayhtiöasetus • Yritys voi vaihtaa juridista kotimaataan => mahdollistaisi eri kansallisuuksia olevien yritysten fuusiot • Ensimmäisenä yritettiin soveltaa pankkeihin, vieläkin yrityksen asteella • Talletussuoja yhä kansallinen, pankkiunioni voi muuttaa tilanteen. • Määräytyy pankin kotimaan, ei asiakkaan kotimaan mukaan. • Huom! Erillinen tytäryhtiöpankki EI ole emoyhtiön kotimaan talletussuojan piirissä! • Järjestelmissä kansallisia eroja, joita tosin karsitaan. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

25. ETA-alueen sisämarkkinat • Kansainväliset pankkifuusiot • 1990-luvulla odotettiin paljon EU-maiden välisiä pankkifuusioita • Holdingyhtiötason fuusioita • Pankkitoimintojen fuusiointia samaan juridiseen yksikköön • Eurooppayhtiöasetus • Tällaisia fuusioita tapahtunut selvästi vähemmän kuin odotettiin • Finanssikriisin aikana kehityksen suunta jopa kääntyi • Poikkeus: entinen itäblokki / uudet EU-maat, jossain määrin Pohjola • Itävalta, Ruotsi ”emämaina” • Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa usein suurin osa pankkisektorista ulkomaalaisten omistuksessa • Esim. Virossa ulkomaalaisomistus lähes 100 % K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

26. ETA-alueen sisämarkkinat • Miksi niin vähän yleiseurooppalaisia pankkikonserneja? • Yritysostolla laajeneminen toiseen kehittyneeseen maahan alentaa ostavan pankin osakekurssia (Waheed & Mathur, JBF 1995) • Ei selkeää näyttöä skaalaeduista kansainvälistymisessä • Asymmetrinen informaatio? • Pankin arvokkain omaisuus = asiakkaita koskeva tietotaito • Olemassaoloa ei voi todistaa ulkopuoliselle • Luottokannan laatu selviää ostajalle vasta vuosien viiveellä • Kahden eri maissa sijaitsevan pankin yhdistyminen yritysoston kautta todennäköisempää, jos • Yhteinen kieli • Lyhyt etäisyys • Samantapainen oikeusjärjestys • Sen sijaan molempien maiden EU-jäsenyys PIENENSI fuusioiden lukumäärää! (Buch & DeLong, JBF 2007) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

27. ETA-alueen sisämarkkinat • Miksi molempien maiden EU-jäsenyys vähentäisi yritysostoja pankkialalla? • Integraatio vähentänyt toiseen jäsenmaahan laajentumisen ongelmia, mutta toisaalta vähentänyt saavutettavia hyötyjä? • Suurasiakkaiden rahoituspalveluja voi aiempaa helpommin tarjota yhdestä toimipisteestä • Säädösten yhdenmukaistaminen => vähemmän mahdollisuuksia sääntelyarbitraasiin • Suhdannevaihteluiden harmonisoituminen => vähemmän mahdollisuutta vähentää riskiä hajauttamalla K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

28. EU:n rahoitusvalvonta ja finanssikriisi, osa I : De Larosièren raportti • Työryhmä, ei yksittäinen hlö, suosituksia • Raportti kevättalvella 2009 • Toteutettiin lähes sellaisenaan • Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) • Hallintoneuvostossa kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, EKP:n pääjohtaja, uusien EU-tason valvontaviranomaisten edustajat, kansallisten valvojien edustajat • Läheinen yhteys eurojärjestelmään • Riskien seuranta, arviointi ja analysointi • Riskivaroitukset, politiikkasuositukset • Näkökulma kansainvälinen • Aloittanut toimintansa 2011 alusta • EU-tason valvontavirastot • Erikseen: pankit, arvopaperimarkkinat, vakuutusyhtiöt • Eivät syrjäytä kansallisia valvojia K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

29. EU:n rahoitusvalvonta ja finanssikriisi – osa II : Pankkiunioni • Kesäkuu 2012: poliittinen tahtotila: ”Valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys” katkaistava: • Periaatteita • Yhteinen sääntökirja – on jo pitkälti olemassa • SSM EKP:hen – tulossa, osittain jo miehitetty • Pankkisektorin itsensä rahoittama resoluutiojärjestelmä tulossa • Yhteinen talletussuoja???? • Ainakin järjestelmiä harmonisoidaan entistä enemmän • Järjestelmät fuusioidaan? Niille tulee jotain yhteisvastuuta? • Yhteinen pankkivalvonta • Euromaat ja halukkaat muut jäsenvaltiot mukana • Kansalliseen valvontaan jää: • Pienet pankit, arvopaperivälittäjät, vakuutusyhtiöt • Isäntävaltion rooli erittäin rajallinen isojen pankkien valvonnassa • EKP ja kansalliset valvojat toimivat ”yhtenä mekanismina” • Neljä EKP:n osastoa • 1 & 2 valvovat suoraan niitä pankkeja, 3 koordinoi pienten pankkien valvontaa, neljäs tekee ”horisontaalista valvontaa” ja ”erityisasiantuntemuksen” asioita • 128 pankkia EKP:n suoraan valvontaan, voi ottaa suoraan valvontaansa minkä tahansa pankin omalla päätöksellään • Kansallisille valvojille delegoitaneen tehtäviä • Ei kuitenkaan kuluttajansuoja-asioita, rahanpesun ehkäisyä tms • AQR, pitkälti ulkoistettu K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

30. SEPA • Single Euro Payments Area • Ei ole maksujärjestelmä • Alkujaan hallitusten aloite • EuropeanPaymentsCouncil • Pankkien yhteistyöelin, perustettiin reaktiona vähittäismaksuasetukseen • Ei voi virallisesti päättää juuri mistään • Yhteiset standardit, nopeus • Elektronisten maksujen edistäminen • Mahdollisimman automaattinen maksujen käsittely • SEPA:lla standardoitu ja yleiseurooppalaistettu: • Tilisiirtoja • Maksukortteja • Suoraveloituksia • Suomessa täysin kotimaisetkin vähittäistilisiirrot Step2:een • Siis kulkevat Frankfurtin kautta • Täysin nettouttava systeemi; jokaisella pankilla päivittäin yksi saapuva tai yksi lähtevä maksu keskuspankkirahalla. • Ei ole SEPA-sekkiä • Jatkuu esim. Ranskassa puhtaan kansallisena järjestelmänä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900