” SUURET KYSYMYKSET” JA MAKRONÄKÖKULMA HISTORIANTUTKIMUKSESSA

1. ”SUURET KYSYMYKSET” JA MAKRONÄKÖKULMAHISTORIANTUTKIMUKSESSA Yhteiskuntahistorian johdantokurssi syksy 2011; sosiaalihistorian osuuden luento 3 Matti Peltonen

2. 1. ”Suuret kysymykset” vuoden 1900 tienoilla (Euroopassa): • Modernin kapitalismin olemus [taustalla merkittäviä muutoksia talouselämässä edellisinä vuosikymmeninä]. • Eurooppalaisen sivilisaation erityisluonne muihin verrattuna [taustalla kolonialismin kriisiytyminen 1890-luvulla]. • Keskeisiä tekstejä: Werner Sombart: Der ModerneKapitalismus; Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin "henki”.

3. 2. ”Suuret kysymykset” palaavat 1960-luvun jälkeen • Laajat yleisesitykset talous- ja sosiaalihistoriassa saavat 1970- ja 1980- luvulla suuren suosion (FernandBraudel, Eric Hobsbawm, Perry Anderson) • Historiallisen sosiologian uusi kehitysvaihe (erit. Immanuel Wallerstein, mutta myös Norbert Eliaksen lopullinen ”löytäminen” tai Michel Foucault’n teokset, erityisesti Tarkkailla ja rangaista) teki laajat yleistykset jälleen kiinnostaviksi.

4. 3. Annales-historioitsijaFernandBraudel makrohistorioitsijana • KeskeisetteoksetThe Mediterranean and the Mediterranean World in the Age of Philip II . 2 vols. (1949, 1966, engl. 1972) • Civilization & Capitalism, 15th—18th Century. 3 vols (1979, engl. 1981-4) • Ilmiöiden hahmottaminen heterogeenisina ja hierarkkisina on keskeistä Braudelille • Kriittinen mutta keskusteleva ja avoin suhde yhteiskuntatieteisiin – ei mitään alistumista! • Kansallisvaltion rajat ylittävä tarkastelutapa yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

5. Ilmiöiden hierarkinen hahmottaminen Braudelin ajattelussa • A. Keskeiset käsitteet BraudelinVälimeri-teoksessa… • Ajan kolme nopeutta (pitkä kesto, konjunktuuri ja tapahtuma (lyhyt kesto). • lyhyt kesto, tapahtuma (event), subjektiivinen tai kokemuksellinen aika (”sanomalehtiuutisen aikataso”) • konjunktuuri, rakenne, toistuva riippuvuussuhde • pitkä kesto (la longuedurèe), lähes pysyvä riippuvuussuhde

6. … ja Materiaalinen sivilisaatio ja kapitalismi-kirjassa • Talouden kolme historiallista kerrostumaa käsitehistoriallisesti tarkasteltuna (oikos/antiikki ja keskiaika; commerce/1600-1700; der Moderne Kapitalismus/1900-luku); • Braudelilla talouden kolme samanaikaista kenttää 1) materiaalinen elämä (tai arki/jokapäiväinen elämä), 2) markkinatalous ja 3) kapitalismi. Käänsikö Braudel käsitteen historian heterogeeniseksi samanaikaisuudeksi? • Braudelin otteen voi tulkita talouden hahmottamisena historiallisena ja heterogeenisena ilmiönä, sen korostamista, että yhteiskunnassa toimii samanaikaisesti rinnakkain ja päällekkäin erilaisia talouden logiikoita. Poikkeaa kansantaloustieteen tavanomaisesta ajatuksesta, jossa talous homogeenista.

7. “Material life” • Arkielämän(jota Braudel nimittää myös materiaaliseksi sivilisaatioksi) näkeminen elämän rutiineina, traditioina, ikiaikaisina jatkuvuuksina, jotka toimivat pääasiassa markkinatalouden ulkopuolella, ilman vaihtoa; oli Braudelin määritelmä jokapäiväiselle elämälle erityisesti siltä kannalta, että se problematisoi markkinatalouden ja kapitalismin roolin ihmisten arjessa.

8. “Market economy” and “capitalism” • Braudelin toinen keskeinen idea oli markkinatalouden (yksinkertaiset vaihdon muodot puodinpitämisestä, kulkukaupasta ja markkinoista aina tavaramessuihin ja tavarapörsseihin asti) erottaminen markkinailmiöiden ylimmästä kerroksesta, kansainvälisten monialayritysten ylivertaisesta maailmasta, kapitalismista, joka muita paremmalla informaatiolla ja riskinjakamisella sekä valtion kanssa liittoutumalla hankki erityisen voimansa ja vaikutusvaltansa.

9. 4. Historiallinen sosiologi Immanuel Wallerstein • World system analysis, maailman-järjestelmätutkimus (The Modern World System, 1-4 (1974-2011 [sarjajatkuuvielä]). • FernandBraudelin ajatusten soveltamista • 1968 -tausta, riippuvuusteoria (metropoli-satelliitti teoria, A. G. Frank). • maailmanjärjestelmä ei ole koko maailman talous, vaan ainoastaan ”maailmantalous”.

10. Wallersteinin lähtökohtia: • 1. Modernisaatioteoria ei toimi: - ”There is no suchthing as society”. (Kansallisvaltio ja yhteiskunta eivät ole identtisiä käsitteitä). • 2. Metodisen individualismin (rakenteiden palauttaminen yksilön käyttäytymiseen) arvostelu: • usein perhe/kotitalous tarkastelun relevantimpi perusyksikkö kuin yksilö • 3. Etnistämisen tärkeä rooli uuden ajan historiassa (1500-)

11. Wallersteinin peruskäsitteet eli maailmanjärjestelmän osat ja niiden väliset suhteet: • A- ydin; hegemonia, jostaytimessätaistellaanerikeinoin • Alankomaat 1620-1672 • Iso-Britannia 1815-1873 • USA 1945-1968 tai 1989? • B- Periferia • C- Semiperiferia • [D- Ulkopuoliset alueet]

12. Dynaamiset voimat mallissa (tuotantovoimien kehityksen ja luokkataistelun lisäksi, joita Wallerstein ei kiistä mutta ei kauheasti korostakaan) • Ulkopuolisten alueiden liittyminen tai poistuminen maailmantaloudesta (esim. Afrikka) jokapäiväisten välttämättömyys-hyödykkeiden kaupan kautta (tavaraketjut); • Taistelu tai kilpailu hegemoniasta ytimeen kuuluvien ”keskusvaltojen” välillä.

13. Teoriasta esitetyn kritiikin keskeisiä kohtia • 1.Vaihdon merkityksen korostaminen tuotannon kustannuksella. • 2. Onko valtioiden keskinäinen kilpailu lopulta muutoksen/kehityksen ainoa moottori? • 3. Voiko vaihto olla ”epätasaista” (unequal)? • 4. Mitä Eurooppa oli ennen 1500-lukua? • 5. Kulttuurin roolin sivuuttaminen (työn alkuvaiheissa).