KYLÄPARLAMENTTI TOIMINTAA

1. KYLÄPARLAMENTTI TOIMINTAA Esimerkkejä

2. Kyläparlamentti • Kylien yhteinen kanava kuntaan päin – mukana voi olla myös muita järjestöjä • Tärkeää tiedonvaihto ja vuorovaikutus • Kuuluuko asukkaiden ääni päätöksenteossa? • Saako kunta viestitettyä asukkaille riittävän perusteellisesti heitä koskevat päätökset ja niiden taustat päätöksiä valmisteltaessa ja niitä tehtäessä? • Osallisuuden lisääminen, lainsäädäntökin edellyttää: maankäyttö- ja rakennuslaki, kuntalaki, kuntarakennelaki, vanhuspalvelulaki, uudistuva sosiaalihuoltolaki • Vaihtoehtoina keskustelukumppanuus, suunnittelukumppanuus, kehittämiskumppanuus, palvelukumppanuus tai yhdistelmä

3. Alueelliset toimielimet Suomessa 1/5 Määrällinen kartoitus • 62 erilaista alueellista toimielintä • Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Kyläneuvosto 12 Kylien neuvottelukunta 11 Aluetoimikunta 9 Kyläparlamentti 4 Alueellinen yhteistyöryhmä 3 Aluelautakunta 3 Asukaslautakunta 3 Kuntatiimi 3 Aluejohtokunta 2 Kyläasiatyöryhmä 2 Alueraati 1 Asukastoimikunta 1 Kyläjohtokunta 1 Lähineuvosto 1 Saaristolautakunta 1 Saaristovaltuuskunta 1 Lähipalvelualueneuvosto 1 Lähipalvelulautakunta 1 Maaseudun yhteistyöryhmä 1 Kansalaistoiminnan teemaryhmä 31.5.2012

4. Alueelliset toimielimet Suomessa 2/5 Määrällinen kartoitus • Yhteensä 62 toimielintä: • Kaikenkokoisissa kunnissa • Savukoski 1.156 as. – Tampere 215.168 as. • 39% alle 10.000 asukkaan kunnissa, • 26% yli 50.000 asukkaan kaupungeissa • Kaikkialla Suomessa, eniten Oulun ja Lapin vaalipiireissä • Suhteellisen uusia: • 10 toimielintä on toiminut yli 10 vuotta • 17 on perustettu viimeisten kahden vuoden aikana • pisimpään toimineilla juuret vapaakuntakokeilussa • 24 on perustettu kuntaliitoksen yhteydessä Kansalaistoiminnan teemaryhmä 31.5.2012

5. Alueelliset toimielimet Suomessa 3/5 Määrällinen kartoitus Kansalaistoiminnan teemaryhmä 31.5.2012

6. Suomussalmen kyläparlamentti • Kyläparlamentti toiminut vuodesta 2001 – kyläyhdistyksiä 21 • Alkusysäys syntyi maakunnallisesta EU-rahoitteisesta kylien kehittämishankkeesta sekä koulutuksesta • Kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja aina eri kylissä; puheenjohtajana vuorollaan kunkin kylän pj – kunta kutsuu koolle, kutsu menee puheenjohtajalle ja sihteerille • Kyläparlamentti asettaa tavoitteet ja säännöt itse, mutta maaseutusihteeri valmistaa esityslistan • Kokouksissa kylien väki ja kunnan johtoryhmä sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajisto, Oulun yliopiston edustaja, maaseutusihteeri, tekninen johtaja, sivistysjohtaja ja elinkeinoasiamies

7. Suomussalmi… • Yksinkertainen toimintatapa ja siksi toimiva: tavoite on koota kylien edustajat yhteen käymään keskustelua kunnan päättäjien kanssa, ja tuoda kunnan valmistelu ja päätöksenteko lähemmäs kylien ja kuntalaisten arkea • Kokouksissa käydään läpi mitä toisaalta kyliin ja mitä toisaalta kuntaan kuuluu • Tarkoituksena on ensisijaisesti vaikuttaa kylien palveluihin ja erityisesti sote-palveluihin • Kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asenne on ratkaiseva - kunnan johto jalkautuu kylille myös muuten • Hyvä esimerkki käytännössä toimivasta keskustelevasta, suorasta demokratiasta • Resursseja alueella jaettava toiminta-avustus, virkamiesvalmistelu sekä korvaus matkoista sekä tarjoilusta

8. Siilinjärven kyläparlamentti • Leader-ryhmä Kalakukko ry koordinoi maaseutuohjelman tekemistä – valmistui 2009 • Ohjelmatyö oli vuorovaikutteinen prosessi, jossa olivat mukana kylät, yrittäjät ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt – työhön sisältyi teemakoulutuksia • Maaseutuohjelmassa maaseutualueiden kehittämisen tavoitteet ja periaatteet (mm. kaavoitus, rakentaminen, palvelut), kyläsuunnittelun aktivointi, kylien osallistumisen turvaaminen • Ohjelmatyön tuloksena käynnistettiin kyläparlamentti toiminta vuonna 2011 • Kyläparlamenttiin kuuluu kustakin kylästä kaksi edustajaa – kylät itse valitsevat (usein ainakin puheenjohtaja)

9. Siilinjärvi…. • Kyläparlamentin koolle kutsujana toimii maaseutupalveluyksikkö, joka laatii myös esityslistan ja tekee pöytäkirjan sekä kutsuu mukaan kunnan edustajat tai ulkopuoliset asiantuntijat – kokoukset perustuvat teemoihin, esim. kaavoitus, ”kylien bisnesskeissit” – luottamushenkilöt eivät ole kovin aktiivisia osallistumaan • Parlamentti kokoontuu 2 – 5 kertaa vuodessa • Kyläparlamentti seuraa maaseutuohjelman tavoitteiden toteutumista ja osallistuu ohjelman päivitykseen – tavoitteet toteutuneet hyvin • Kunta vastaa kokoustarjoilun kustannuksista

10. Leppävirran kyläneuvosto • Syntyi asukaslähtöisesti v. 2007 – Leppävirralla 20 kylää, joilla oli tarvetta tiivistää yhteistyötä • Kyläneuvoston lähtökohtana oli varmistaa, että kaikkien kylien ääni ja viestit saadaan vietyä kuntaan • Kyläneuvostoon kuuluu jokaisesta kylästä yksi edustaja, jonka kukin kylä valitsee (usein pj tai sihteeri) • Kyläneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin, toimikausi on 2 vuotta – tehtävät kiertävät vuorollaan jokaiseen kylään – pj ja sihteeri kuitenkin eri kylistä • Kyläneuvosto kutsuu kunnan viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, asiantuntijoita ja tiedotusvälineitä kokouksiin kulloisenkin teeman mukaan – kuntayhteistyö on sujuvaa

11. Leppävirta… • Kyläneuvosto teki aloitteen maaseutuohjelman laatimisesta vuonna 2009 ja samalla aktivoi kyliä tekemään kyläsuunnitelman • Maaseutuohjelma valmistui kunnan, kylien, MTK:n ja yrittäjien yhteistyönä 2011 – kylien tarpeet ohjelmaan kyläsuunnitelmien yhteenvedon pohjalta • Kyläneuvosto on mukana ohjelman päivitystyössä • Kyläneuvoston yhteyshenkilö kunnassa on sivistysjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta myöntää kylätoiminnan toiminta-avustukset 20 000 – 30 000 €/vuosi; kyläneuvostolle avustuksia tästä määrärahasta

12. Kyläparlamentti toiminnan käynnistäminen • Yhteinen sitoutuminen ja tahtotila niin kylissä kuin kunnassa • Ulkopuolinen tuki tarpeen (kyläasiamies, hanke, toimintaryhmä) • Koulutus suotavaa • Mahdollisesti kylä- tai maaseutuohjelman laatiminen koko kunnan alueelle • Toimintaperiaatteet kirjallisena (rekisteröityminen ei välttämätöntä): kokouskutsut, asioiden valmistelu, puheenjohtajuus, säännöllisyys • Puoluepoliittisen värittymisen estäminen

13. Järjestäytyminen • Vapaamuotoisuus etu, yhteiset säännöt tarvitaan • Yhdyshenkilö kuntaan päin, kunnan edustajien nimeäminen • Lehdistön hyödyntäminen tärkeää – tiedottamisen avoimuus • Kokouksen koolle kutsumisen periaatteet; puheenjohtajuus, sihteeri

14. Kokouskäytännöt ja kokousten sisällöt • Kokoukset säännöllisiä • Kokousten muistiot nettiin, julkisuus • Kunnan vastaantulo kustannuksissa suotavaa (kahvit, materiaalit, matkakorvaukset, budjetti) • Kokousten teemoittaminen, asiantuntijoiden hyödyntäminen • Kylien terveiset kuntaan – esim. kyläsuunnitelmia hyödyntäen • Kunnan ajankohtaisasioiden ja muiden tietojen esille tuominen esityslistassa • Tavoitteet ja tulokset tärkeitä • Kokousaikatauluista sopiminen

15. Mahdollisia ongelmakohtia • Kaikkien osapuolten sitoutuminen – ratkaisuna esim. koulutuksen järjestäminen ja aktiivinen viestintä • Toiminnan vetovastuu – yhteiset säännöt apuna • Näkemyserot – ainakin alkuvaiheessa puheenjohtajalta vaaditaan ”diplomaatin” kykyjä • Puoluepoliittisen värittymisen välttämisessä oltava tarkkana; luottamushenkilöiden mukana olo on kuitenkin vuorovaikutuksen ja tulosten kannalta välttämätöntä

16. Kunnan tuki tärkeää • Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vastuuttaminen • Osallisuuden ja vaikuttamisen nostaminen strategiaan • Avustustoiminnan selkeys – kriteerit • Aktiivisuuden ja hanketoiminnan tukeminen (esim. väliaikainen rahoitus) • Sitoutuminen

17. Kylätoimijoilta tekemisen demokratiaa • Aktiivisuus ja osallistuminen onnistumisen edellytys  tarvitaan kylätoimijoita laajasti mukaan, vastuu ei saa jäädä vain muutamien kannettavaksi • Vastuunottoa kyläsuunnittelusta, kehittämisestä, hanketoiminnasta, oman asuinalueen arkiturvallisuuteen liittyvistä asioista sekä palveluista ja harrastustoiminnasta • Kylien ja järjestöjen välistä yhteistyötä

18. Seija Korhonen Puh. 0400 835 055 Sähköposti: sieniseija@gmail.com