KUUSI Kuntien uusiutuvat

1. KUUSIKuntien uusiutuvat Ilmastonmuutoksen viestintäkampanja Kuntaliitto Varsinais-Suomen Energiatoimisto 2003

2. KUUSI-malli kuntien tukena • KUUSI-malli on tehty Kuntaliiton koordinoimassa neuvontaverkosto-hankkeessa, jota rahoitti Ilmastonmuutoksen viestintäkampanja • Hankkeen tavoitteena on kuntien toimista johtuvien päästöjen vähentäminen mm. uusiutuviin energialähteisiin siirtymällä • KUUSI-mallissa kehitetyn taulukon avulla kunnat voivat harkita yksittäisten kohteiden soveltuvuutta uusiutuviin siirtymiseksi

3. KUUSI-mallin tausta • KUUSI-mallia voidaan käyttää Enthuse –matriisin jatkeena • Mallin tarkoituksena on herättää kiinnostus käytössä olevia mahdollisuuksia kohtaan. • Taulukko on tarkoitettu kuntien teknisten vastaavien käyttöön • Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä voidaan käyttää hyväksi kuntatason Uusiutuvien energialähteiden katselmuksissa

4. Mallin käyttö • Taulukosta ruksataan kohdetta vastaava ruutu, pisteet luetaan taulukon reunoilta ja lasketaan yhteen • Yhteen pystysarakkeeseen vain yksi rasti • Pisteiden laskun lisäksi taulukon avulla voidaan verrata eri energialähteiden soveltuvuutta • Taulukkoa voidaan täyttää eri kohtien perusteluja hyödyntäen

5. Lämmitys-muoto Lämmitys-laitteiston ikä ja kunto Maalämpö (sähkö-lämmitys-kohde) Aurinko- lämpö Vuosittainen energian-kulutus Verkon laajenta-mismah-dollisuudet Lämpöyrittä-jyys 5 Kevytöljy-lämmitys tai vesikiertoinen sähkölämmitys yli 20 vuotta, ei korjattu Vesistö vieressä Rakennus sijaitsee Jyväskylän eteläpuolella, avoin etelään yli 2 GWh tai yli 200 000 litraa POK yli 5 isoa rakennusta Lämpöyrittäjyyttä kunnassa, runsaasti bioenergiaa ympäristössä 5 4 Raskasöljy-lämmitys yli 15 vuotta, ei korjattu Vaihtuva pohjavesi (pystykaivo) Helppo poraus/ kaivuu Kuten edellä, jonkin verran rakennus- tai puuvarjostusta yli 1 GWh tai yli 100 000 litraa POK 1-5 isoa rakennusta Lämpöyrittäjä-halukuutta, bioenergiaa lähiympäristössä 4 3 Kivihiili yli 10 vuotta, tai korjauksesta yli 10 vuotta Savipitoinen, riittävä maa-alue (vaakaputket) Rakennuksen pisin sivu on etelää kohti yli 0,5 GWh tai yli 50 000 litraa POK yli 5 omakotitaloa Ei lämpöyrittäjää, biomateriaalia on lähiympäristössä tai alueella 3 2 Kaukolämpö yli 5 vuotta Ei pohjavettä, kuiva maaperä Rakennus itään/länteen ja/tai merkittävä rakennus- tai puuvarjostus yli 0,4 GWh tai yli 40 000 litraa POK 1-5 omakotitaloa Ei lämpöyrittäjää, esim. pelletti kuitenkin kilpailukykyinen 2 1 muu yli 3 vuotta Putkiston sijoitus vaikeaa Keräin- ja/tai varaajasijoitus vaikea/kallis yli 0,1 GWh tai yli 10 000 litraa POK laajennusten aikataulu 5-10 vuotta Ei lämpöyrittäjää, bioenergian saatavuus melko huono 1 0 Hake- tai pellettilämmitys alle 3 vuotta Ei porakaivo- tai vaakaputkisto- mahdollisuutta Rakennus sijaitsee Rovaniemen pohjoispuolella, täysin varjossa alle 0,02 GWh tai alle 2000 litraa POK ei laajentamis- mahdolli-suuksia Kunnasta tai lähiympäristöstä ei löydy biopolttoaineita/ lämpöyrittäjiä 0

6. KUUSI-mallin pisteytys Pisteiden lasku: 35-20: Uusiutuvien käyttöä kohteessa kannattaa ehdottomasti harkita. 19-10: Uusiutuvien käyttöä kohteessa kannattaa harkita, etenkin jos on paikallista polttoainetta tai lämpöyrittäjyyttä. 9-0: Uusiutuvien käyttö kohteessa ei ole taloudellisesti kannattavaa.

7. KUUSI-mallin perustelut 1/2 Lämmitysmuoto:Jaottelun perusteena polttoaineen uusiutuvuus ja hinta. Kaukolämmön polttoaineen valinta mietittävä erikseen. Suoran sähkölämmityksen tueksi voisi harkita esim. ilmalämpöpumppua ja suurissa kohteissa jopa vesikiertoisen järjestelmän tekemistä. Lämmityslaitteiston ikä ja kunto: Vanhan laitteiston uusimisessa voidaan harkita uusiutuviin siirtymistä. Pistemäärä kertoo todennäköisen uusimistarpeen. Aurinko- tai maalämpö:Etelä-Suomessa aurinkolämpöä voidaan käyttää hyödyksi maaliskuusta lokakuuhun. Pohjois-Suomessa aurinkolämpö on käyttökelpoinen kohteissa, joissa lämpimän veden tarve on suurta kesäaikaan, esim. maauimalat, vierasvenesatamat. Maalämpö suurissa kohteissa on kustannustehokkain vesistöä hyödynnettäessä. Rakennuksen sijoittelu merkittävä tekijä.

8. KUUSI-mallin perustelut 2/2 Vuosittainen energiankulutus:Suuri energiantarve (4-5 p.) on helpointa kattaa hake-energialla, yksittäisissä kohteissa voidaan lisälämmönlähteeksi esim. uudehkon öljylämmityksen rinnalle rakentaa aurinko- tai maalämpö. Pienemmät energiantarpeet voidaan hakelämmityksen lisäksi kattaa pellettilämmityksellä. Verkon laajentamismahdollisuudet:Verkkoa laajentamalla saadaan hakelämmitys ja lämpöyrittäjyys kannattavammaksi. Lämpöyrittäjyys: Valitsemalla hakelämmitys tuetaan paikallisten polttoaineiden käyttöä ja paikallista yrittäjyyttä.