1 / 21

Verkostopilotti, AKO ja KOKO - ohjelmallisen kehittämisen malleja Kauhajoen seudulla Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma Kau

Verkostopilotti, AKO ja KOKO - ohjelmallisen kehittämisen malleja Kauhajoen seudulla Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma SEK Kauhajoki, 15.9.2009. Kauhajoen AKO:n toimialue: Kauhajoki, (Honkajoki), Isojoki, Karijoki, (Kurikka) ja Teuva. Kauhajoen seudun

chaz
Download Presentation

Verkostopilotti, AKO ja KOKO - ohjelmallisen kehittämisen malleja Kauhajoen seudulla Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma Kau

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Verkostopilotti, AKO ja KOKO - ohjelmallisen kehittämisen malleja Kauhajoen seudulla Ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma SEK Kauhajoki, 15.9.2009

  2. Kauhajoen AKO:n toimialue: Kauhajoki, (Honkajoki), Isojoki, Karijoki, (Kurikka) ja Teuva Kauhajoen seudun innovaatio-ympäristöjä Kehitysohjelmien tärkeä rooli! FP FoodPark Kauhajoki F I N L A N D TEAK Oy Teuva Logistia, Kauhajoki Nikkarikeskus Kurikka LC Logistics Center Oy

  3. Olemassaolevien vahvuuksien kehittäminen:Kauhajoen seutu/Suupohja Kehitysfokus KOKO Viennin kehittäminen, sopimusyhteistyön lisääminen (KOKO/OSKE?) Kasvis-, marja- ja juuresalan fraktiointi eli komponentti-osaaminen Logististen järjestelmien osaaminen (intralogistiikka) Globaalin tason vahvuudet Metalliteollisuuden kone- ja laitevalmistus maatalouden tarpeisiin Kodin huonekalujen valmistus Kuluttajalähtöinen muotoilu, testilabra, viennin kehittäminen (mm. Norja) Kansallisen tason vahvuudet Hotellien yms. majoituskohteiden projektikalustaminen Markkinointi, tuotteistus, yhteistyö Ruokaperunan viljely- ja jatkojalostus Puutalojen valmistus (elementti-teollisuus) Optisen kuituverkon livinglab -testipalvelut Lifestyle-osaaminen, muotoilualan yrittäjyyden aktivointi, yhteistyön lisääminen Asumisen muotoilu Yhteistyö LVM:n, oppilaitosten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa (KOKO) Sosiaalisen median osaaminen (Web 2.0) Koulutuksen lisääminen, aktiivinen verkottuminen osaamistahojen kanssa, tarkempi fokusointi, yhteistyö Seutuverkon kanssa Maakunnallisen tason vahvuudet Kaupan alan palvelut (Kauhajoki) 3

  4. Osallistuvaan, kummpanuuspohjaiseen ja yrityslähtöiseen suunnitteluun ja toteutukseen (bottom up), Riittävään yhteiseen näkemykseen; toteutetaan asioita, jotka tukevat jaettua visiota (strateginen kokonaisuus) Eri toimijoiden kumppanuuteen, seudulliseen kehittämisen palapeliin eli eri avaintoimijoiden yhteistyöhön. Toimijoilla on toisiaan täydentävät roolit ja työkalut (mm. kunnat, oppilaitokset, osaamisyksiköt, toimintaryhmä, yksityiset kehitysyhtiöt (mm. PHKK Oy ja LC Logistics Center Oy, FP FoodPark, seutuverkko) Vahvaan erikoistumisstrategiaan (kärjet) Vahvaan verkottumisstrategiaan (seudun sisäinen ja ulkoinen) Paikallisten vahvuuksien vahvistamiseen Uusien avauksien etsintään (kaksikätisyys) Kauhajoen seudun aluekeskusmalli pohjautuu: Pitkäjänteisen prosessin tärkeys!

  5. Toimialan / teemaryhmän kumppanuusmalli: • Bottom up – yrityslähtöisyys (80 %) kohtaa top down-ohjelma-ohjauksen (20 %) • Riittävästi jaettu yhteinen jaettu visio luo sitoutumista • Tehdään sitä, mitä toimialaryhmä on on toivonut • Ryhmän käytössä vedätys- / siemenrahoitus • Toimialaryhmän tekee yhdessä hankepriorisoinnin • ”Könttäkiintiö” vastinrahoitusta kunnilta • Toimialakoordinaattorin rooli on tärkeä • Uuden luomisessa laaja verkottuminen myös alueen ulkopuolelle verkottuminen (tarpeet, historia & yrityskulttuuri) Yrittäjät Oppilaitos (työvoima, osaaminen) Toimiala- Koordinaattori Kunta (infra) Kehittäjät (ohjelmat, rahoitus, neuvonta) Muut tahot (luovat yksilöt)

  6. ”Aluekehityksen hermoverkko” 4. Projektiverkko Logistiset järjestelmät-LC Logistics Center Oy Living Lab & ICT SSV Oy ja I-Tive Oy Huonekaluala/ SeAMK-muotoilu&SEK 2. Ydinverkko 1. SEK - Prosessinomistaja - Ohjaus- ja johtotaso 3. Kehitysteema/ koordinointi Elintarvikeala/ FP FoodPark Oy Hyvinvointiyrittäjyys & kaupunkikeskusta/SEK Oppiva alue/ Vaasan Yllopisto-Levòn Komponentit: Päähanke, osahanke, kilpailutus

  7. Kauhajoen seudun Verkostopilotti-ohjelma • Ohjelmassa on ollut neljä toimintalinjaa: • Alueen kärkitoimialojen kilpailukyvyn kehittäminen: (logistiset/ järjestelmät/materiaalinkäsittely, huonekaluala, elintarvikeala) • Alueen osaamisrakenteiden ja -pääoman kehittäminen • Hyvinvointipalvelujen ja seudullisen yhteistyön kehittäminen • Yrittäjyyden, imagon ja tietoverkkojen kehittäminen • Ollut kaudella 2001-06 osa kansallista aluekeskusohjelmaa 34 + 1 • Ollut seudullisen kehittämisen ”sateenvarjo-ohjelma” • Kaudella 2007-10 Kauhajoen seutu toimii varsinaisena AKOna

  8. Kauhajoen seudun AKO:n kehittämistavoitteet: • Ohjelma jakaantuu neljään eri strategiseen pääteemaan: • Uusien liiketoimintamallien ja liiketoiminnan kehittäminen: • Alueen luontaisissa kärkiklusterit • (Logistia, Habit, Bio-elintarvike) • Uudet nousevat alat (mm. ICT:n soveltaminen) • Osaamis- ja innovointiverkkojen luominen sekä osaamispääoman vahvistaminen • Aluekehityksen toimijaverkko ja ”Oppiva Suupohja” • Osaava työvoima • Vetovoimaisen toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen, mm. • Kärkiklusterit • Suupohja Living Lab-tietoyhteiskuntapilotti • Kauhajoen kaupunkikeskustan kehittäminen • Kansainvälisen yhteistyön ja verkottumisen edistäminen.

  9. Kauhajoen seudun AKO 2007-10 - strateginen kokonaisuus: Kansainväliset yhteistyöverkostot Logistia-klusteri: - Intralogistiikka - Tieto- ja materiaalivirtojen hallinta - Kasvuhakuiset yritykset Osaamisen vienti Habit-klusteri: - Huonekalu- ja sisustusala - Kasvuhakuiset yritykset Bio-eli: - Elintarvikejalostus - Ainesosatuotanto - Ravinto ja hyvinvointi - Kasvuhakuiset yritykset Aluekehitysverkko -Toimijaverkkojen kehittäminen -Osaamisen vahvistaminen - Eri toimialojen yhteistyö - Viestintä ja markkinointi -Kansainvälistymisen apu Innovaatio- toimintaan ja luovuuteen kannustava kulttuuri. Vetovoimainen asuin-, palvelu- ja yrittämisympäristö Luovien rajapintojen innovaatio- kehä Osaavan työvoiman riittävyys • Uusien avausten • kasvupilotit: • - Tutkimus- & kehitystoiminta • - Uusi liiketoiminta • Alue & ihmiset • Kasvuhakuiset yritykset Avoin sosiaalinen pääoma Kehittyvä tietoyhteiskunta Myönteinen imago Osaamisen tuonti Kansainvälinen toimintakulttuuri Globaali toimintaympäristö Kuva: Timo Vesiluoma 23.5.2006

  10. KOKO-ohjelman valmistelun taustaa Suupohjassa • Kauhajoen seudun Verkostopilotti ja AKO on valmisteltu ja toteutettu laajalla osallistavalla prosessilla. • Uuden KOKO-ohjelman laadinnassa haluttiin pysyttäytyä samaan hyväksi havaittuun toimintamalliin. • Ohjelman valmistelun aikana täsmennettiin alueen vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Toteutusvaiheessa niihin kohdistetaan strategisia kehittämispanostuksia. • Keskeistä valmisteluprosessissa oli myös eri toimijoiden välinen kumppanuus ja yhteistyön tiivistäminen, yhdessä oppiminen ja kommmunikointi • Kauhajoen seudun/Suupohjan KOKO-ohjelman valmistelussa aktivoitiin kuntien lisäksi mukaan eri teemoihin liittyviä sidos- ja kohderyhmiä (yrittäjät, järjestöt, aluehallinto, 3. sektori).

  11. Kauhajoen seudun/Suupohjan KOKO- ohjelma-alueen kunnat • Honkajoki (vain elintarvike) • Isojoki • Karijoki • Kauhajoki • Kurikka (vain kalusteet ja asuminen sekä elintarvike) • Teuva • Yhteistyötä Rannikko-Suupohjaan, mm. • Bioenergia (liittyy elintarvikealan sivuvirtoihin) • Peruna • Tietoverkkojen sisällöntuotanto ja hyödyntäminen

  12. KOKO-ohjelman valmistelu Suupohjassa jakaantui seuraaviin tasoihin: • Ohjelman omistavat kunnat käsittelivät valmiin ohjelman kunnanhallituksissaan. • Strategiafoorumi. Ohjelman sisällöstä keskusteleva elin, jossa on edustettuna mm. kuntien keskeinen johto ja aluekehitysviranomaiset/Strategiafoorumit. Kaksi kokoavaa ja keskustelevaa tilaisuutta • Koordinaatioryhmä. Käytännön valmistelutyötä ohjaava, kumppanuusperusteinen, operatiivinen ryhmä • Teemaryhmät. Tuovat substanssia ohjelman keskeisiin teemoihin. (Esim. toimialakohtaisesti logistiikka-metalli, sisustus-huonekalu jne. Lisäksi voi olla myös horisontaalisia teemaryhmiä kuten osaaminen ja ennakointi, tietoyhteiskunta ym. • Eri teemaryhmien tuotokset kootaan yhteen ohjelman valmistelun sihteerien toimesta ja käsitellään strategia- ja ohjausryhmässä. • Ohjelman hakijana on kuntien yhteinen kehittämisorganisaatio (SEK).

  13. Koordinaatio- ja teemaryhmät • Koordinaatioryhmä kokoontui kolme kertaa 5-6/2009 • Strategian aloitusfoorumi 7.4.2009, päätösfoorumi 16.6.2009 • Teemaryhmät, mm. • 1. Logistiset järjestelmät/metalli, • 2. Kaluste- ja asumisen konseptit, • 3. Bio-elintarvikeketjut ja -talous, • 4. Digitaalisuus ja tietoyhteiskunnan kokeilut • seutuverkko • 5. Oppiminen ja koulutusrakenteet • 6. Seudulliset palvelurakenteet/hyvinvointi,

  14. Miten työskennellään ? • Sama malli kuin VP:n suunnittelussa: • Teemaryhmällä puheenjohtaja ja sihteeri • Jokainen teemaryhmä saa ohjeellisen kysymyslomakkeen, joihin ohjelman laadinnassa toivotaan vastuksia (mm. toimintaympäristön analyysi) • Ryhmä voi myös itse löytävää uusia näkökulmia aiheeseen • Esitellään ko. teeman keskeiset visiot, tavoitteet, kehittämistoimenpiteet ja resurssit • Asiantuntijoiden käyttö mahdollista

  15. Teemaryhmien työssä huomioon • Toimintaympäristön analyysi • Nykytilan kuvaus • Tilastotieto • Workshop-työskentely • Kohderyhmähaastattelut • Johtopäätökset kehityskohteista • Nykytilan puutteet • Kehittämiskohteet • Keskusteluprosessi ryhmissä hyvin tärkeää • Huomioon erilainen kehitys seudun eri osissa

  16. Kauhajoen seudun KOKO-ohjelman visio: • Kauhajoen seutu/Suupohja on kärkialoillaan ja -yrityksillään kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen alue, joka luo hyvinvointia seudulle. • Elinkeinoelämä sekä kehitys- ja koulutustoiminta pystyvät aktiiviseen muutosten ennakointiin ja hyödyntävät digitaalitalouden mahdollisuuksia tehokkaasti. • Alueen osaamisperusta on uudistunut tehokkaan ja joustavan koulutustoiminnan ja aktiivisten verkostosuhteiden kautta.

  17. KOKO-ohjelmassa kehitettävät uudet mahdollisuudet: Suupohja 33 Kaikki kehitettävät vahvuudet liittyvät alueen olemassa oleviin vahvuuksiin • Asumisen-klusteri (liittyy kodin huonekalujen valmistukseen, asumisen muotoiluun ja puutalojen valmistukseen) • Ympäristötekniikka ja kierrätyslogistiikka (liittyy logistiikkaosaamiseen) • Uusiutuva energia (liittyy osittain mm. ”perunaklusteriin”) • Esim. biokaasu, • Digitaalinen liiketoimintaosaaminen (liittyy optisen kuituverkon living lab –testaukseen ja sosiaalisen median osaamiseen) 17

  18. Mitä? – kehitys- teemat KOKO-ohjelman toimenpidekokonaisuudetja strategiset painotukset Logistiset järjestelmät/metalli Teema 1 Kohdistettu kehittämipolitiikka Bio-elintarvikeala Teema 2 Living Business–kalusteet ja asuminen Teema 3 Kokeileva kehittämispolitiikka Digitaalisen osaamisen soveltaminen Teema 4 Elinkeinojen uudet avaukset ja seudulliset palvelurakenteet Yleinen kehittämispolitiikka Uudistuvat seutupalvelut & pilotit Teema 5 Uudistuvat liike- toimintakonseptit, palvelumallit & innovaatioympär. Strategisuus, koordinaatio, kumppanuus ja verkottuminen Uudistuva markkinointi & viestintä LL- Käytännön testiympäristöt ja käyttäjäkokeilut Ennakointi ja oppisen uudet mallit Kestävän kehityksen ratkaisut Kansainvälisyys Kuva: SEK/TV Miten? – strategiset periaatteet 8.6.2009

  19. Mitä? – kehitys- teemat Teema 5: Uusiutuvat palvelut ja pilotit Kokeileva kehittämispolitiikka Digitaalisen osaamisen soveltaminen Teema 4 Kokeileva/yleinen kehittämispolitiikka Teema 5 Uudistuvat palvelut & pilotit V6to- voimaksi- malli Ympäristön KK: - Energiapilotti -------------------------------------------- Sosiaalinen KK: - Hyvinvointipilotti Seutu- viestintä Koulutus- pilotti LL- konseptin jalkautus Kv- yhteistyö- malli Uudistuvat liike- toimintakonseptit, palvelumallit & innovaatioympär. Strategisuus, koordinaatio, kumppanuus ja verkottuminen Uudistuva markkinointi & viestintä LL- Käytännön testiympäristöt ja käyttäjäkokeilut Ennakointi ja oppisen uudet mallit Kestävän kehityksen ratkaisut Kansainvälisyys Kuva: SEK/TV Miten? – strategiset periaatteet 26.5.2009

  20. Muut maakunnalliset strategiat Maakunnallinen MAKO-ohjelma & totsu - Molemminpuolinen suunnitteluyhteistyö (KOKO & MAKO) - Substanssi rakentuu pitkälti seudullisista esityksistä - Mahdollistava kehys KOKO:n toteutukselle Maakunnallinen taso • Teema/klusterikohtaiset • strategiat • Logistiset järj., kalusteet ym. • Laajempi alue, voi ylittää • Maakuntarajan • Pohjautuvat paikalliseen • osaamiseen ja AKO:n • kehittämistyöhön • SEK:n EKP-strategia • Yritysneuvonta • Kärkialat = AKO • Maaseutuyrittäjyys • Seudullinen 2. asteen • koulutusstrategia (SAI) • Yritystoiminnan tarpeet • Tukee KOKO:n linjauksia Seudullinen taso • Seudullinen • (AKO) ja KOKO- • ohjelma (SEK) • Koordinointi ja • kokoava foorumi • Kehittämisstrategiat • Kumppanuus • Osallisuus • Osaamisen ja • kärkialojen kehittäminen • Uusia avauksia LEADER-ohjelma/ kehittämisyhdistys: - Molemminpuolinen suunnitteluyhteistyö - Seudullinen kumppani - Merkittävä rahoittaja - Ruohonjuuritaso kohteena - Hankekohtainen yhteistyö, mm. yritysryhmähankkeet - Huomioon LEADERin rajoitukset: vain alle 10 h yritykset, ei julkishallinnon hankkeita Työllisyysstrategia Mamu-strategia Kuntakohtaiset EKP-strategiat Mm. yritysilmastoon, infraan, hankintoihin, markkinointiin sekä kunnan erityispiirteisiin Paikallinen tai teemallinen taso Kuva: Timo Vesiluoma, Kauhajoen seudun AKO

  21. Kiitoksia mielenkiinnostanne! • Lisätietoja: • www.suupohja.fi • www.kauhajoenseutu.fi

More Related