210 likes | 334 Views
Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta. Yliopistokirjastojen neuvoston kokous 11.11.2004 Turussa Merja Hyödynmaa, suunnittelija Tietokarttahanke. Tietokarttahankkeen ”miehistö”. Hankkeen ohjausryhmä:
E N D
Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta Yliopistokirjastojen neuvoston kokous 11.11.2004 Turussa Merja Hyödynmaa, suunnittelija Tietokarttahanke
Tietokarttahankkeen ”miehistö” • Hankkeen ohjausryhmä: Vuokko Palonen (pj.), Anneli Ahtola, Esa-Pekka Keskitalo, Sara von Ungern, Pentti Vattulainen, Raine Wilen + asiantuntijat Ari Rouvari, Irma Reijonen, Juha Hakala • Kirjastojen yhdyshenkilöt (33/33) • Kansalliskirjaston asiantuntijoita • Suunnittelija (1.11.2003-) Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Tietokartta • Tehdään yksi, yhteinen ja kaikille (yliopisto)kirjastoille sama tietokartta. • Tietokarttaan kuvaillaan aihealueittain (yliopisto)kirjastojen aineistotarjonta painetut kokoelmat, lisensoitu aineisto, digitoitu aineisto, valikoitu vapaa verkkoaineisto • Tutkimuslaitosten ja muiden kirjastojen aineistot mukaan myöhemmin (2006?). Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Tietokartan välineet • Kokoelmien kuvailuformaatti • perustuu Dublin Core Collection Description –sovellusprofiiliin • n. 35 kenttää, joista 4 pakollista • Kuvailujen tallennusalusta • ENCompassin www-lomake (tai ENCompassin oma tallennusalusta) tai erikseen suunniteltu www-lomake. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Tietokartan välineetjatkuu • Kuvailutietojen syöttö ei edellytä kirjastojen ostavan ENCompass-lisenssiä! • Kuvailujen säilytys- ja käyttöpaikka on ENCompass. • Tietokartan käyttöliittymä Nellin tai ENCompassin kautta. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Kokoelman käsite HUMANISTINEN KOKOELMA Kirjall.-tutkimus Kielitiede Filosofia TALOUSTIETEEN KOK. Norjan kieli ja kirjall. Etiikka Saksan k. Sana-kirjat Viestintä-tieteet Soveltava kielitiede YHTEISKUNTATIET. KOKOELMA Kokoelman käsite Tietokartassa 1.11.2004/Vuokko Palonen Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Kokoelma • Tietokartassa kokoelmatasoja valtakunnan taso, kirjaston taso ja osakokoelmien taso. • Kirjaston kokoelmat järjestetty tieteenalan / tiedonalueen, dokumenttityypin, käyttötavan, muodon, iän, kielen tai omistamisen perusteella. • Tietokartassa ollaan kiinnostuneita aihealueittaisista aineistoista, jotka saattavat olla kirjastossa virtuaalisia kokoelmia. Esim. Tritonian viestintätieteiden kokoelma Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Tietokartan aihealuejaottelu • Aihealuejaotteluksi YSA:n alanmukaiset ryhmät (1.11.04 ohjausryhmän kokous). • YSA:n etuja • Jatkuva päivitys ja ylläpito. • Uudet aiheet mukaan myös jatkossa. • Olemassa ruotsiksi (Allärs). • Käännettävissä englanniksi. • Alanmukaisten ryhmien numerot (= koodit) valmiina. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Kirjastojen tehtävät tietokartassa2005- • Kirjaston kokoelmien kartoitus • Kirjaston kokoelmien kuvailu (myös sisällönkuvailu) tietokarttaan • Kirjaston kokoelmatunnisteiden ylläpito • Kokoelmien arviointi (myöhemmin) • Kohtien 1-4 resursointi (kirjastojen itse hankkima oma hankerahoitus ja oma työpanos) Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
1. Kokoelmien kartoitus Kvantitatiivisia tietoja tarvitaan • kirjaston painopistealueiden / vahvuusalueiden selvittämiseen, • vertailuihin (muiden kirjastojen kokoelmiin tai aihepiirin julkaisujen kokonaisuuteen). • Kukin kirjasto tekee aihealueittaiset (koneelliset) kartoitukset kokoelmistaan. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Määrälliset kartoitukset Kirjasto • päättää ne organisatoriset kokonaisuudet, joiden aineistoja kartoittaa, • valitsee mitkä YSA:n alanmukaiset ryhmät (~ keskeiset aihealueet) ja missä järjestyksessä kartoittaa, • kartoittaa kunkin ryhmän nimekkeiden ikä- ja kielijakauman. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Kartoitusten ohjeet • Pilottitutkimusten perusteella kartoitusohjeet ja mallihaku. • Aiheenmukainen haku Access-ohjelmaa käyttäen (tuplat pois), hakutulosten lajittelu vuoden/kielen mukaan Excelissä. • Kartoitusten tuloksena nimekemäärien taulukkoja julkaisutyypeittäin (erikseen monografiat, artikkelit…). • Koulutusta yhdyshenkilöille 9.12.04! Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Tietokartan aihealueen kvantitatiivinen esitys / VPESIMERKKI. Kielitiede (YSA:n ryhmä 85 + asiasanoja) KOKOELMAN IKÄ (nimekkeitä) 2000- 1990-luku 1980-luku jne. KIELITIEDE Soveltava kielitiede 88 214 240 Saksan kieli 110 175 120 Sanakirjat 20 115 80 Pohjoismaiset kielet 140 243 KOKOELMAN KIELI (nimekkeitä) suomi englanti ruotsi saksa jne. KIELITIEDE Soveltava kielitiede 60 231 44 6 Saksan kieli 40 30 15 560 Sanakirjat Pohjoismaiset kielet Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
2. Kokoelmien kuvailu • Kirjasto kuvailee omat merkittävät kokoelmansa. • Kuvailu sillä kokoelmatasolla, joka parhaiten palvelee asiakasta. Esim. Humanistinen kokoelma / Kielitieteen kokoelma • Kokoelmien kuvailun minimitiedot(= formaatin pakolliset kentät) ovat kokoelman tunniste, nimi, tiivistelmä ja aihealue (koodi). • Kirjasto tallentaa kokoelmien kuvailut. • Kirjasto voi aloittaa myös erikoiskokoelmiensa kuvailusta. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Kokoelmien sisältö kuvaillaan • YSA:n alanmukaisin ryhmin (aihealuein) • Ryhmää vastaava koodi (koodit) tallennetaan kokoelman kuvailutietoihin. Esim. 85 (Kielitiede) • Asiasanoin • YSA ja Allärs • Erikoissanastot (Musa/Cilla…) ja kv. sanastot (MeSH, LCSH…) • Luokituksin • Fennican UDK(kirja-aineiston luokituskaavio) • Kv. luokitukset (UDC, NLM, DDC…) Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
3. Kokoelmatunnisteiden ylläpito • Kokoelmatunniste identifioi kuvailtavan kokoelman. Esim. FI-H-Fennica, FI-Vaz-02 ISIL-tunnus ~maakoodi (FI), erotinmerkki (-), kirjaston yhteisluettelotunnus (H, Vaz) Paikallinen kokoelman tunniste ~ kirjaimia (A-Z, a-z) ja/tai numeroita (0-9) • Kirjasto antaa paikallisen kokoelman tunnisteen ja ylläpitää omia kokoelmatunnisteitaan. Kokoelman identifikaatiotunnus ~ ISIL-tunnus (FI-H, FI-Vaz), erotinmerkki (-), paikallinen kokoelman tunniste (Fennica, 02) Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
4. Kokoelmien arviointi(myöhemmin) • Arviointimenetelmät päättämättä. • Kokoelmien arviointi mieluummin kuvailevaa kuin normatiivista (tiedossa olevat tosiasiat). • Arvioijan pitää tuntea kokoelmat, asiakkaat ja kirjaston tarkoitus. • Henkilökohtainen arvio yhdistettynä empiirisiin menetelmiin Kokoelman fyysinen tarkastelu, hyllyjen tutkiminen, kokoelman käyttö (lainaus, kaukolainaus, lukusalikäyttö), kokoelman vuotuinen kasvu jne. (Ks. Wilen, Raine http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/neuvosto/tietokartta2004-08-31.htm) Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
5. Resurssien tarve • Pilottitutkimuksista viitteellistä tietoa kartoituksiin kuluneesta ajasta. (1-4 aiheen kartoitukseen kului aikaa muutamasta tunnista yhteen työviikkoon.) • Hakujen suunnittelu vei aikaa, varsinaiset haut pyörivät taustalla. • Kirjastot etenevät tietokartassa omassa tahdissaan, omien mahdollisuuksiensa mukaan. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Haasteena vertailtavuus • Kirjastoissa käytössä erilaiset sisällönkuvailumenetelmät, myös samassa kirjastossa eri ajanjaksoina. • Tietyn aiheen nimekkeiden kartoitukseen tarvitaan erilaisia hakusanoja, luokannumeroita ja hakutapoja, myös samassa kirjastossa. • Nykyisten kokoelmien kartoitus teettää työtä! Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Tarjolla mahdollisuus JOS jokaiselle julkaisulle annettaisiin YSA:n alanmukaista ryhmää vastaava koodi, kun julkaisu kuvaillaan kirjastotietokantaan (esim. 899 _4 $a YSA:[koodi]), NIIN • kirjasto voisi seurata kunkin ”aihealueen kokoelmansa” määrällistä kehittymistä. (Kartoitus koodin perusteella.) • kunkin aihealueen määrälliset kartoitustiedot olisivat vertailukelpoisia kirjastojen kesken. (Sama koodi => sama aihealue.) • Tietokartan päivitys ja ylläpito helpottuisivat. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta
Räsymatto • Yliopistokirjastojen aineistotarjonta on kuin pärekori täynnä erivärisiä matonkuteita. • Matonkuteet pitää lajitella ja keriä keriksi, minkä jälkeen voidaan punnita kenen kerät ovat painavimmat. • Valmiin räsymaton kauneus on peräisin erivärisistä ja erimateriaalia olevista keristä. Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta