Johdatus viestintään, 3. luento: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa

1. Johdatus viestintään, 3. luento:viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa Leif Åberg syksy 2002

2. 1 peruskäsitteet 18. 09. 2 viestintä on prosessi 25.09. 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 02.10. 4 viestintä on yhteisyyttä 09.10. 5 keskinäisviestintä 16.10. 6 organisaatioviestintä 23.10. välitentti 30.10. 7 joukkoviestintä 06.11. 8 verkkoviestintä 13.11. ei luentoa 20.11. 9 viestinnän tulevaisuus 27.11. 10 kooste 04.12. lopputentti 11.12. rästitentti 09.01.2003 Luentojen jaksotus

3. Semiotiikka • tutkii symboleja ja merkityksiä • useita koulukuntia, kaksi pääjuurta • (eurooppalainen) strukturalismi • korostaa merkkijärjestelmän rakennetta • deSaussure • Tarto, mm Lotman • Pariisin strukturalistinen koulukunta • (amerikkalainen) pragmatismi • korostaa myös merkkien vaikutusta • Peirce

4. Eräitä peruskäsitteitä • semioosi eli merkityksenanto • polyseemisyys eli monitulkintaisuus • kanoninen kertomus • syntagma ja paradigma • metafora ja metonyymi

5. Semioosi eli merkityksen antaminen • Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object) • Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant) • Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

6. Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce) MERKKI TULKITSIN KOHDE

7. Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen,indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

8. Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen,indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

9. Ikoni, indeksi ja symboli • ikoni: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet • indeksi: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari • symboli: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu

10. Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen,indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

11. Reema, lause ja argumentti • reema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki • lause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä • argumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt

12. Merkityksenannon osat (Peirce) "koira, dog, hund" MERKKI ikoninen,indeksinen tai symbolinen suhde reema, lause tai argumentti TULKITSIN KOHDE Barthes: denotatiivinen, konnotatiivinen tai myyttinen (symbolinen) tulkinta

13. Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes) • Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä • Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista • Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus

14. Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi • Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli • ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin • assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä • jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen

15. Juri Lotmanin (1973) autokommunikaatiomalli • Kaksi kommunikaatiotapaa: • klassinen lähettäjä-vastaanottaja -malli • autokommunikaatiomalli, jossa lähettäjä lähettää tietoa itselleen • tämä tuottaa myyttistä informaatiota • esimerkkejä: omaelämäkerran tai päiväkirjan lukeminen, sisäinen monologi, meditaatiokaavat, mantrat • myös strategiset suunnitelmat ja perusviestit !(Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987)

16. Autokommunikaatio prosessina Paluu sanomaan 1uudessa kontekstissa Minä,lähettäjä Sanoman 1tuottaminen Minä,vastaan-ottaja Sanoma 2 Sanoman 1koodi muuttuu

17. Lineaarisessa mielessä: strategia lähetetään, ”valutetaan” organisaation ala-tasoille tavoitteena suunnitel-man toimeenpano Autokommunika-tiivisessa mielessä: laatijat osoittavat itselleen, että ollaan oikealla asialla, kontrolloidusti tavoitteena päämäärä-tietoisuus, oikean imagon viestiminen, uskon valaminen Esimerkki autokommunikaatiosta: työyhteisön strategia

18. Kanoninen kertomus • Fisher • narratiivinen semiotiikka • Greimas • kanoninen kielioppi • Propp • aktanttiteoria tarkemmin katso http://www.valt.helsinki.fi/STAFF/ABERG/LSEM004/

19. ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons) nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava maailma on kertomusten sarja Walter Fisher: narratiivinen paradigma

20. Tarinan koherenssi, koossapysyminen: argumentatiivinen: rakenteellisesti ehyt sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun Tarinan uskottavuus: tarinaan liittyvät syyt tarinan arvot

21. I Tekstien kolme rakennetasoa: syvärakenteetankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin kerronnalliset raken-teet: mistä puhutaan diskursiiviset raken-teet: miten puhutaan II Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen:merkitykset Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet

22. Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet Tekstien tutkimuksen fokus: syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantii-kan taso:merkityk-set • kolme rakennetasoa: • syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin • kerronnalliset rakenteet: mistä puhutaan • diskursiiviset rakenteet: miten puhutaan Syvärakenteet Kerronnallisetrakenteet Diskursiiviset rakenteet

23. Syntaksin taso: merkkien väliset suhteet Semantiikan taso:merkitykset Syvärakenteet Perussyntaksi Perussemantiikka Kerronnallisetrakenteet Kerronnallinen syntaksi Kerronnallinensemantiikka Diskursiiviset rakenteet Diskursiivinen syntaksi Tematisaatio jakuvallistaminen

24. Perussyntaksilogiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi - polarisaatio ja binaarioppositiot - semioottinen neliö

25. Semioottinen neliö (Greimas) käsite vastakäsite vastakkaissuhde S 1 S 2 ristiriitasuhteet täydentyväsuhde täydentyväsuhde - S 2 - S 1 vastakkaissuhde vastakäsitteenpuuttuminen ei-käsite

26. Kerronnallinen syntaksi - kerronnallinen kielioppi - aktanttimalli - modaliteetit - kerronnallisen kulun teoria

27. Greimas’in aktanttimalli lähettäjä objekti vastaan-ottaja auttaja subjekti vastustaja

28. Proppin aktanttiteoria • tehtävän antaja • etsitty • sankari • valesankari • roisto • auttaja • ylempi voima

29. Modaliteetit • perusmodaliteetit: oleminen ja tekeminen • muut:tahtominen, tietäminen, voiminen, täytyminen, uskominen

30. Kanonisen kertomuksen skeemat: sopimusosa asettamisosa toimintaosa tunnustusosa Juoni testien sarjana: kvalifioiva testi ratkaiseva testi glorifioiva testi Kerronnallisen kulun teoria

31. Diskurssiinpano- toimijan asettaminen: kuka - tilan asettaminen: missä - ajan asettaminen: milloin - aspektin eli näkökulman asettaminen

32. Perussemantiikka- yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot, ”universaaliarvot”- esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema,luonto ja kulttuuri

33. Kerronnallinen semantiikka- ideologisointi - yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

34. Tematisaatio - kertomuksen teemat: mistä kyse Kuvallistaminen- valitut kielikuvat ja metaforat - referentiaalinen ikonointi

35. Sovellus: Kehyskertomuksen rakentaminenKun kehyskertomusta suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita: Merkkien väliset suhteet Merkitykset Miten merkityksen-antoa hahmotetaan Binaarioppositiotja semioottinen neliö Taustalla olevatuniversaalit arvot Mistä puhutaan Aktantit, modaliteetit, kerronnan kulku Ideologisointi,tämän tarinan arvot Miten puhutaan Kuka, missä, milloinNäkökulma Teemat,metaforat javiittaukset Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

36. Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat tavanomainen Paradigmaattiset valinnat

37. Metaforat ja metonyymit • metaforinen ilmaisu • siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen paradigmaan • uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla • uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen • esimerkkejä: • Marlboro-mies • Benetton • puhunnassa vaikkapa ”kolmekymmentä kiloa sitten”

38. Metaforat ja metonyymit • metonyyminen ilmaisu • syntagman osa tuottaa koko syntagman • osa edustaa kokonaisuutta • esimerkkejä • savukemainoksessa tupakoijan käsi • viljatähkä muropaketin kyljessä • McDonald’sin kaaret

39. Esimerkkejä merkityksenannosta • luennolla tarkasteltavat mainokset • alitajuinen eli sublimaalinen vaikuttaminen: ärsykkeet ylittävät ärsytyskynnyksen mutta eivät tietoisesti erotuskynnystäesimerkkejä: hiljainen, tunnelmaa luova musiikki, kuvien nopea ristiinleikkaus, takistoskooppi