Lapsen ja nuoren itsetunnon tukeminen

1. Lapsen ja nuoren itsetunnon tukeminen Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri, Väestöliiton asiantuntijalääkäri, tietokirjailija OPO-päivät Grand Marina, 4.2.2011 Helsinki

2. Lapsen kohtaaminen Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset? Empatia ja myötätunto

3. Itsetunnon rakennustyö on jatkuvaa • Anna mahdollisuuksia, tietoa ja usko lapseen ja nuoreen. • Ole mallina: Ole itse itsesi paras ystävä!

4. Päivähoidon, koulun ja muiden aikuisten merkitys • Opettajan antama huomio • Koululuokan sosiaalinen tuki • Onnistumisen elämykset • Ystävyyssuhteiden tuoma ilo …ovat lasta kannattelevia tekijöitä EL Liisa Pietilä, SLL 40/2005:4021-25

5. Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka tapauksessa suuntaan tai toiseen. • Mieti, mitä tarkoittaa: • ”pysy aikuisena”? Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon

6. Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon

7. RIITTÄVÄN HYVÄ * MIELIKUVA * ITSETUNTO ITSEARVOSTUS

8. Voiko itsetuntoa vahvistaa? • Ennaltaehkäisy + MERKKISET TEOT !

9. Mitä lapsi / nuori tarvitsee • Kuulluksi, nähdyksi tulemista ´ Aitoja kohtaamisia. Välittävää, innostuvaa aikuista / aikuisia. • Kehitysportaiden tuntemusta Aivot kehittyvät hitaasti , ymmärrys myös. Mitä voi vaatia? Missä täytyy suojata? • Kehityksen / itsetunnon tukea Tekoja. Oikeaa toimintaa. Turvallisuutta. Iloisuutta. Itse koettu kasvatus ei aina parasta. Pysyvyyttä. Ennakoivuutta.

10. Mitä lapsi / nuori tarvitsee • Kuulluksi, nähdyksi tulemista JARRUTA, HILJENNÄ • Kehitysportaiden tuntemusta TUTUSTU, OPISKELE • Kehityksen, itsetunnon tukea TOIMI NYT

11. Lapset ovat kodin ilmapiirin mittareita Jokävelemään opettelevalapsi tietää, mitä vanhempien parisuhteeseen kuuluu. Tunteiden hallinta ja itsetunto Koti-ilmapiiri Iloisia tekoja! Läsnäoloa

12. MENESTYS KUNNIOITUS Aikuisten malli! NEUTRAALI KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO Kunnioitus tarttuu – syrjäytyminen ja menestys ovat usein mallioppimisen tulosta HALVEKSUNTA SYRJÄYTYMINEN

13. KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa Myönteiseen keskittyminen Kiittämällä kasvattaminen Respektipisteitä, tarravihkoja Onnistumisen esiin nostamista Lapsen kokemusta arvostavaa puhetta Lapsi ei voi valita kasvuympäristöään – saako hän kokemuksia arvostavasta kanssakäymisestä, milloin, mistä? NEUTRAALI KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO Kielteiseen keskittyminen Moittiminen, iva, pelko Rankaisu, ankaruus, kuritus Epäonnistumisen esiin nostamista Vähättelevää, mitätöivää puhetta HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta

14. MENESTYS KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa NEUTRAALI KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta Älä jää halveksunnan ilmapiiriin.Hakeudu arvostaviin ihmissuhteisiin! SYRJÄYTYMINEN

15. Keskustelu itsensä kanssa • Ihmiset keskustelevat mielessään jatkuvasti itsensä kanssa. Kommentoivat ja suunnittelevat tekemisiään tai vatvovat menneitä tapahtumia. • Se voi olla kannustavaa tai halveksivaa. • Omat pohdinnat vaikuttavat, eli se pään sisäinen puhe. Itse olet eniten itsesi kanssa. • Se alkaa rakentua lapsuudessa. Myös pitkä ihmissuhde vaikuttaa. Mitä puhetta lapsuuden kotona jäi pääsi sisään?

16. Ihmiset saattavat moittia itseään jatkuvasti. Tai he antavat itselleen kannustusta, yllyttävät tekoihin tai rauhoittavat itseään. Opettele kuulemaan sisäinen keskustelusi ja ohjaamaan sitä! Kiitä myös itseäsi aina, kun olet toiminut oikein.

17. Mielen näyttämön näyttelijät • -HEI, AIKA MONESTA • MAANANTAISTA ON • SELVITTY! • ONNISTUMINEN ON • MAHDOLLISTA! TAHDON SELVITÄ! TAHDON KOETTAA! MÄ EN PYSTY! MÄ EN OSAA! MÄ EN EHDI! MÄ KUOLEN! TUNNE TAHTO JÄRKI OHJAAJA Åsa Nilssonne: Kuka ohjaa elämääsi

18. Tunne on sinussa, mutta olet eri asia kuin tunteesi Hankalat ajatukset aktivoivat tunteita. Tunteet nostavat kehossa reaktion. Pelko, pettymys tai syyllisyys ovat usein signaaleja, jotka auttavat meitä toimimaan oikein. Kielteiset ajatukset ja tunteet voivat myös riistäytyä hallinnasta tai lukkiutua päälle ja vallata mielen ja kehon.

19. Pään sisäinen puhe Tyhmä! Mä oon idiootti! Miksen mä ikinä opi… Eihän tästä tule yhtään mitään… Ei kannata yrittää, en mä koskaan onnistu… Parasta etten mokaa enempää...

20. Aggressio on MUUTOSVOIMA • Aggressio ei ole väkivaltaa. • Se on voima, pelkkä tunne, ei vielä teko. • Sen voiman tarkoitus on johtaa terveeseen itsetuntoon ja itsenäistymiseen. • Ilman lapsuuden uhmaa ja murrosiän kuohuntaa nuori ei itsenäistyisi van-hemmistaan ja kodistaan

21. Opiskelun tyhjyys / tyhmyys uuvuttaa • Mikä on suunta, missio, syy miksi opiskelet? • Mikä estää sinua elämästä arvojesi mukaista elämää? • Mitä haluat elämältä?

22. Et voi olla onnellinen, jos asiat joihin uskot, ovat erilaisia kuin asiat, joita teet FreyaMadelineStark

23. Arvot ja asenteet • Ei kannata vähätellä / mitätöidä lasten ja nuorten tavoitteita, arvoja ja pystyvyyskokemuksia. • Haluaminen ja yrittäminen on tärkeää. • Ei pidä tehdä kaikkea liian helpoksi lapsen tai nuoren puolesta. • Käy arvokeskustelua: Mikä on tärkeää? Mikä on kaikkein tärkeintä elämässä? Minkä asian takia olisit valmis hiukan kärsimäänkin? Miksi tsempata?

24. Mistä elämään voi saada motivaatiota ja mielekkyyttä? Välitön tarvetyydytys: nautinto, hyvä olo • Lyhyen tähtäimen tavoitteet ja tämän hetken jutut • Onko kivaa vai tyhmää? Arvojen mukainen elämä: tunnistaa arvonsa • Elämällä on kompasseja ja suuntaviittoja • Arvoja toteuttaakseen ihminen on valmis sietämään pettymyksiä, jopa kärsimään

25. Keskitytään siihen, mitä jo on, ei siihen mitä ei ole Kiitollisuus jopa siitä, että asiat eivät ole huonommin. Optimistisuus, toiveikkuus. Kiitollisuudesta puhuminen ääneen, sen hämmästely ja ihastelu, mitä elämä tarjoaa. Jos lasta kiittää, hän toistaa tekonsa. KIITOLLISUUS - Minulla on! Osaamattomuuteen, puutteisiin keskittyminen. Nähdään kaikki se, mitä ei ole. Vertaaminen muihin jotka osaavat, joilla on taito. Lasten annetaan luokitella ja arvottaa toisiaan, ihmisiä. Harmittelu, katkeruus, mustasukkaisuus, kateus. Jos lasta moittii, hän kokee olevansa huono(mpi) KATEUS - Minulla ei ole, ei kai sinullakaan! Kiitollisuus lisää tyytyväisyyttä, terveyttä, hyvinvointia

26. Terveyden uusi määritelmä? “Health is what it takes to make life worth living” Bengt Lindström: The Hitchhiker’s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010

27. 1. Näkemys omasta merkityksestä 5. Mielikuva sukupuoliroolista 2. Käsitys omasta kehosta 6. Käsitys seksuaalisuudesta 3. Oman reviirin rajat 7. Käsitys aggressiosta ITSETUNNON KAHDEKSIKKO 4. Käsitys ympäristön turvallisuudesta 8. Mielikuva omasta elämänkaaresta

28. Neljä pöydänjalkaa KUMPPANUUS YKSITYISYYS YHTEISÖLLISYYS VANHEMMUUS

29. Neljä pöydänjalkaa Yksilön elämän tasapaino Yksityisyys Vanhemmuus Elämän hallinta? Yhteisöllisyys Kumppanuus

30. Olenko tärkeä ja tarpeellinen? Minä osana yhteisöä ja yhteiskuntaa Olenko mukana Huomataanko minut Yhteisöllisyys

31. Kykyä viihtyä itsensä kanssa Psyykkinen ja fyysinen terveys. Itsearvostus, positiivinen minäkäsitys YKSITYISYYS

32. Tuntuu ettei ole yksin KUMPPANUUS YSTÄVYYS / Hyvä ystävä sinun itsesi takia. Sielunveli, luotettu, joskus joku rakastettukin.

33. Nuorellekin välttämätön VANHEMPI - LAPSI-SUHDE Toimiiko vanhemmuus, pärjäätkö siinä? Vanhemmuuden on muututtava koko ajan. Kokeeko lapsi sinut turvallisena? Myös nuori tarvitsee vahaa vanhemmuutta!

34. Tue, älä tuomitse • Jos nuori tuntee, ettei hän ole sellainen, kuin pitää, hän tulee epätoivoiseksi. • Epätoivoinen nuori tekee epätoivoisia tekoja. • Toivottomuus, huono itsetunto ja unelmien puute tavallisimmat syyt riskikäyttäytymiseen • Etsi pärjäämistä, arvoja, myönteistä asennetta, toivoa

35. Positiivinen Minäkuva • Olen hyvä! • Minua kannattaa suojata! • Minun kannattaa tsempata!

36. Kaikkien aikuisten vastuulla jokainen lapsi ja nuori

37. Ammattilaisille, Nuorille, vanhemmille, Poikien puhelin ym.

38. TIETOFINLANDIA -ehdokas!

39. Arvostavaa, asiallista, hauskaa ja herkkää tietoa pojille 13-18 v

40. Terveystietoa yläkouluun

42. UUTUUS

43. Kaikkien aikuisten vastuulla jokainen lapsi ja nuori.