LAPSEN ISÄSUHDE JA KOLMENKESKISYYDEN KOKEMUKSET

LAPSEN ISÄSUHDE JA KOLMENKESKISYYDEN KOKEMUKSET Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti

Hyvä avioliitto I (Wallerstein) 1. Ero omista vanhemmista ja uuden yhteyden luominen 2. Yhteisyys vs. itsenäisyys: avioliitto on enemmän kuin osiensa summa 3. Tyydyttävä seksuaalisuhde 4. Avioliitto turvallisuusvyöhykkeenä: kaikki tunteet voi ilmaista, mutta voi olla ilmaisemattakin

Hyvä avioliitto II 5. Suhteen laajentaminen koskemaan lapsia: silti parisuhde on ensisijainen 6. Suhteen pitäminen kiinnostavana – huumorin suuri merkitys 7. Kyky ja halu yhdistää puolisossa idealisoidut puolet realiteetteihin

Kahdenkeskisyys vs. kolmenkeskisyys • Kahdenkeskisillä (dyadisilla) suhteilla on taipumus muuttua komplementaarisiksi: toinen osapuoli tekee, toinen on tekemisen kohteena; toinen pakottaa ja toinen antaa periksi jne. • Kolmenkeskisyys ”pumppaa ilmaa” komplementaarisiin suhteisiin, helpottaa sisäisen mielikuvamaailman rakentumista ja ehkäisee vihamielis-riippuvaisten ja sado-masokististen suhteiden syntyä

Äitiyden ja isyyden toteutuminen • Kahden vanhemman perheessä isyys toteutuu osaksi äidin kautta ja äitiys isän kautta • Lapset saavat ensikosketuksen naiseuteen äidiltä, mutta osaksi myös siitä, miten isä suhtautuu äitiin ( joidenkin yh-äitien pojat suhtautuvat väheksyvästi naisiin) • Isyys välittyy lapsille isältä, mutta myös äidin suhtautumisen kautta (”on olemassa hyviä miehiä, mm. teidän lasten isä”)

Triadinen kyky • Triadisella kyvyllä tarkoitetaan vanhemman valmiutta nähdä lapsi kahden eri sukupuolta olevan aikuisen liiton hedelmänä • Kyky on erikoisen tärkeä, jos lapsella on vain yksi vanhempi • Oleellista ei olekaan, onko lähivanhempia yksi vai kaksi, vaan lapsen mahdollisuus käsitellä tilannettaan yhdessä aikuisen kanssa • Valtaosassa lapsella on kontakti etävanhempaan • Ellei kontaktia ole, psyykkisen työn välttämättömyys korostuu entisestään • Sen estäminen on emotionaalista kaltoinkohtelua

Isän merkitys tutkimusten valossa • 24:n pitkittäistutkimuksen meta-analyysi isän merkityksestä, joissa yhteensä 22 300 lasta ja nuorta • Isän myönteinen sitoutuminen ja läsnäolo vähensivät poikien käytösongelmia ja tyttöjen tunne-elämän ongelmia ja vaikuttivat positiivisesti lasten kognitiiviseen kehitykseen • Vähävaraisissa perheissä isän läsnäolo oli yhteydessä poikien vähäisempään rikollisuuteen

ISÄN JA LAPSEN SUHDE I • Äitiys ja isyys ovat laadullisesti erilaisia – vai ovatko? • Kaksi vanhempaa tarjoavat kaksi erilaista kognitiivista ja emotionaalista maailmaa ja tapaa olla vuorovaikutuksessa • ”Äiti repun täytti, isä suunnan näytti” • Hoivaisä? – hyvä juttu, mutta hyvän isän ei välttämättä tarvitse olla hoivaisä • Tärkeintä on, millaiseksi lapsen ja vanhemman välinen suhde muodostuu

ISÄN JA LAPSEN SUHDE II • Vauvavaihe: isällä ja lapsella on oma, keskinäinen kiintymyssuhde, joka on osin sidoksissa vanhempien parisuhteeseen (varhainen triadi, ”kolmio”) • Isät ovat taitavia leikkijöitä; leikki on fyysisempää ja vähemmän verbaalista kuin äideillä • Isä suojaa lasta tämän omalta aggressiolta • Isä helpottaa ja tukee lapsen sukupuoli-identiteetin kehittymistä

ISÄN JA LAPSEN SUHDE III • N. neljän vuoden ikäinen lapsi on ns. fallis-narsistisessa vaiheessa: pojat uhoavat ja ovat voittamattomia sankareita  painimatseja isin kanssa  isä antaa joskus selättää itsensä ja kehuu pojan voimia • Tytöt ovat ”hienoja naisia”: isän arvostus ja rakkaus ovat tärkeitä feminiinisen kehityksen kannalta • Kaikki lapset eivät toteuta näitä stereotypioita

OIDIPAALIVAIHE (4-5 vuoden iässä) • Nykykäsityksen mukaan lapsi tajuaa jo vauvaiässä olevansa äidin, isän ja itsensä muodostamassa kolmiossa • Kuitenkin varhaiset, kahdenkeskiset suhteet ”repeävät” kolmiosuhteeksi vasta ns. oidipaali-iässä kun lapsi tajuaa äidin ja isän välisen suhteen erikoislaadun • Äiti muuttuu naiseksi, isä mieheksi: vanhempien välinen suhde ”paljastuu” lapselle • Tästä seuraa kirvelevä pienuuden ja ulkopuolisuuden kokemus

MITEN OIDIPUKSESTA ETEENPÄIN? • Lapsi pyrkii iskemään kiilan vanhempien väliseen suhteeseen – joko konkreettisesti tai mielikuvissaan • Leikit ja sadut ovat avuksi • Lapsi siirtää tulevaisuuden nykyhetkeen ja on mielikuvissaan voittamaton sankari tai ainakin aikuinen • Pienuuden kokemus on valtava kehitystä eteenpäin vievä voima: rakentava ratkaisu on odottaa, oppia ja kypsyä eikä kuvitella olevansa heti valmis

Isä ja latenssilapsi • Ns. latenssi-iässä (n. 6-12v) lapset hakevat kontaktia erikoisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaan, tytöt äitiin ja pojat isään • Isä on usein idealisoitu • Isä on pojalle tärkeä samastumiskohde ja maskuliinisen kehityksen tuki; tytölle taas eräänlainen miehen mitta • Hyvän isän tyttö ei kelpuuta partnerikseen ketä tahansa; isän arvostama poika luottaa itseensä • Toimiva ja tekevä isä on tukena harrastuksissa • Isän tuki koulunkäynnille olisi myös tärkeä

Isä ja nuori • Isä putoaa jalustalta: maailman parhaasta isästä tulee pelle ja idiootti – toivottavasti vain joksikin aikaa • Nuori ottaa aggression avulla etäisyyttä molempiin vanhempiinsa; hän vaatii täydellistä riippumattomuutta ja rajatonta taloudellista tukea (kohtuuton kärjistys?) • Nuori odottaa sittenkin isän pysyvän aikuisena ja antavan nuorelleen kunnon vastuksen • Isä ei silti saa hylätä nuortaan

Isätön tyttö ja poika • Mikään kehitys ei muodostu puutoksen ympärille vaan sen ympärille, mitä on • Isän puuttumista voivat korvata enot, sedät, isoisät ym. • Silti lapsella tulisi olla mahdollisuus luoda omasta isästään psyykkisiä mielikuvia ja jakaa niitä läheisten aikuisten kanssa (koskee myös adoptiolapsia) • Joskus ei ole mitään tietoja; tätä surraan yhdessä ja annetaan fantasian lentää • Äidin ”triadinen kyky” on avainasemassa: lapsi on aina ainakin biologisesti kahden eri sukupuolta olevan aikuisen lapsi

Sijoitetun lapsen isäsuhde I • Tieteellistä tutkimusta on ällistyttävän vähän • Monien sijoitettujen lasten kokemukset miehistä ovat hajanaisia ja negatiivisia: sijaisisän tehtävänä on ennen kaikkea edustaa ”tavallisia” miehiä • Pelkästään sen seuraaminen, miten tavalliset miehet käyttäytyvät, puhuvat ja toimivat, on monelle lapselle uutta ja valtavan tärkeää • Miehen epäseksuaalinen lämpö, kiinnostus lapsen asioihin ja tuki kasvulle on korvaamattoman arvokasta • Lapsella on mahdollisuus samastua, kiinnostua miesten asioista ja harrastuksista

Sijoitetun lapsen isäsuhde II • Useimmilla sijoitetuilla lapsilla ei ole mitään käsitystä miehen ja naisen välisestä parisuhteesta • He saattavat valita aluksi jommankumman vanhemman • Valittu vanhempi voi olla kumpi vain; lapsi takertuu kuin hengen hädässä  rasite parisuhteelle • Sukupolvien välinen raja hahmottuu lapselle, kun hän seuraa sijaisvanhempien yhteiseloa

LAPSEN ISÄSUHDE JA KOLMENKESKISYYDEN KOKEMUKSET