Epiduraalinen katetri potilaan hoidossa

1. Epiduraalinen katetri potilaan hoidossa Karelia 9/2014

2. Epiduraalinen kivun hoito • Katetri laitetaan paikallispuudutuksessa epiduraalitilaan (kovan aivokalvon päälle) kipualuetta vastaavalle nikamatasolle. (kipuärsykkeen kulku hermostossa estyy) • Infusoitavana lääkkeenä on yleensä mieto puudute (ropivakaiini) tai erityistilanteessa mietopuudute ja opiaatti (fentanyyli) tai opiaatti ja fysiologinen keittosuolaliuos • Lääke annostellaan perfusor ruiskupumpun kautta lääkärin määräämällä aloitusannoksella ml/h, infuusionopeutta lasketaan kivun vähentyessä ja nostetaan sallituissa rajoissa vasteen mukaan.                                                • Seurantalomake aina mukana hoidon vasteen ja vitaalielintoimintojen sekä haittavaikutusten huomioimiseksi.

10. Epiduraalinen kivun hoito • Epiduraalisen kivunhoidon aikana muiden kipulääkkeiden, etenkin opiaattien tarve on vähäisempää. • Jos potilaalla on epiduraalisessa lääkehoidossa mukana opioidi, ei opiaattia saa antaa potilaalle muuta kautta. • Epiduraalinen kivunhoito tehokas tapa hoitaa kipua ja ehkäistä perioperatiivisesti leikkaus- ja anestesiastressiä. • Annosruisku 50ml • Lääkeaineannos vaihdettava 12h välein

11. Naropin 2mg/5mg/7,5mg/10mg/ml inj. liuos • Käytetään aikuisille ja kaikenikäisille lapsille akuutin kivun hoitoon. • Puuduttaa kehonosia esimerkiksi leikkauksen jälkeen. • Naropin vaikuttaa injektioalueella estäen hermoja lähettämästä kivun, kuumuuden tai kylmän tuntoimpulsseja. • Voit silti tuntea painetta ja kosketuksen. Tällä tavoin kehon alueen hermot on puudutettu ja valmisteltu leikkausta varten. • Monissa tapauksissa tämä tarkoittaa, että myös alueen lihasten hermot ovat salpautuneet aiheuttaen tilapäistä heikkoutta ja toimintakyvyttömyyttä.

12. Vakavat haittavaikutukset johtu-vat yliannostuksesta • Ensimmäiset oireet Naropinin yliannostuksessa ovat tavallisesti kuulo- ja näköhäiriöt, suun ympäryksen tunnottomuus • Huimaus, heikotus tai pyörrytys • Pistely, tuntohäiriöt • Puhehäiriö, jolle on ominaista epäselvä ääntäminen, • Lihasten jäykkyys ja nykiminen, kouristukset • Matala verenpaine sekä sydämen harvalyöntisyys ja epäsäännöllinen syke, oireet voivat johtaa sydänpysähdykseen, hengitysvaikeuksiin ja vaikeisiin kouristuksiin.

13. Potilaan tarkkailu • Potilaita on tarkkailtava säännöllisesti. • Kivunhoidon toteutusta ja tarkkailua varten on oma seurantalomake käyttö- ja toimintaohjeineen. • Epiduraalisen kivunhoidon aikana potilas saa liikkua mikäli lihasvoima jaloissa, verenpaine ja pulssi ovat normaalit eikä huimausta tai pahoinvointia esiinny. • Mikäli epiduraalisessa lääkeseoksessa on puudutusaine, potilaan liikkumisen on turvallisuussyistä tapahduttava valvotusti.

14. Potilaan tarkkailu • Kivun määrä ja laatu • Infuusion nopeus ml/h • Hengitys fr/min, Verenpaine, pulssi • Sedaatioaste • Virtsamäärä / virtsauksen onnistuminen • Puutuminen • Kutina • Pahoinvointi • Aina ennen kestoepiduraaliboluksen antoa ja sen jälkeen: pvm/klo, kipu, infuusio ml/h, hengitys fr/min, sedaatio, puutuminen, pulssi ja fr/min. • Tarkkaile ja kirjaa tiheämmin, jos muutat infuusionopeutta tai annat muuta kipulääkettä: pvm/klo, infuusio ml/h, hengitys fr/min, sedaatio, puutuminen ja muuta huomioitavaa kohtaan annettu kipulääke.

15. Potilaan tarkkailu • ÄLÄ ANNA OPIAATTIA LISÄÄ ILMAN ERILLISTÄ MÄÄRÄYSTÄ, JOS INFUUSIOSSA ON MUKANA OPIAATTI. • TIHENNÄ TARKKAILUA, JOS POTILAAN VOINNISSSA ON ONGELMIA TAI OLET LISÄLÄÄKINNYT POTILASTA! • Suurenna infuusionopeutta tai anna tarvittavaa kipulääkettä tai kestoepiduraalibolus, jos kipu toistuvasti yli 3. • Pienennä infuusionopeutta, jos kipu toistuvasti 0 – 1.

16. Potilaan tarkkailu • Jos hengitysfrekvenssi alle 10/min tai sedaatio 3, keskeytä infuusio ja tarkista potilaan vitaalielintoiminnot. • Jatka infuusiota pienemmällä annoksella vasta potilaan täysin virkistyttyä ( lääkärinkonsultaatio). • KUTSU HETI ANESTESIALÄÄKÄRI, jos et saa potilasta hereille tai hengitysfrekvenssi on 8/min tai alle. • ANNA LISÄHAPPEA • naloksonia 0.1 mg iv. Toista tarvittaessa naloksoni annos 2 min välein. • Kutinan ja pahoinvoinnin hoidoksi voidaan antaa vain lääkärin määräämiä lääkkeitä.

17. Potilaan tarkkailu • Mikäli epiduraalisen kivunhoidon aikana annetaan tromboosiprofylaksia (esim. Fragmin/Klexane) kerran vrk:ssa, katetrin poisto tapahtuu >20 tuntia edellisestä profylaksia-annoksesta tai vähintään 4 tuntia ennen seuraavaa profylaksia annosta (vuotoriski). • Mikäli profylaksia suoritetaan pienemmällä annoksella kahdesti vrk:ssa, katetri voidaan poistaa vähintään 12 h kuluttua edellisestä annoksesta ja seuraavaan profylaksiaan pidetään taukoa vähintään 4 tuntia. • Marevan hoidon aikana on INR-arvon oltava katetrinpoistohetkellä alle 1.4. (kts. Sairaalakohtaiset ohjeet)

18. Potilaan tarkkailu • Katetrin poiston jälkeen on seurattava alaraajojen motoriikkaa ja mahdollista selkäkipua epiduraalihematomaa silmällä pitäen.

19. Epiduraalikatetrin hoito • Epiduraalinen lääkehoito vaatii tarkkaa aseptiikkaa. • Punktiokohta on peitetty leikkaussalissa vedenpitävällä haavataitoksella ja katetri kiinnitetään suoraan selänmyötäisesti haavasiteellä.

20. Epiduraalikatetrin hoito • Katetria voidaan käyttää useita vuorokausia, jopa viikon (tunneloitua katetria useita viikkoja – kroonisen kiputilan hoito). • Toimi aina aseptisesti käsitellessäsi punktiopaikkaa, letkuja, suodatinta, ruiskuja ja lääkkeitä. • Seuraa pistopaikassa mahdollisia infektionmerkkejä.

21. Punktiopaikan hoitaminen • Muista käsien pesu ja desinfektio ennen toimenpiteitä. • Katetrin kiinnitys ja punktiopaikan peitinsidos on tarkistettava päivittäin. • Katetrin paikka merkitään potilas asiakirjoihin ja tarkistetaan päivittäinKatetrin on pysyttävä paikallaan. Tarkista kohta senttimetrimerkeistä (laittovaiheen syvyys löytyy anestesialomakeesta/-tietojärjestelmästä). • Mikäli kiinnitys- ja sidosmateriaali kastuu, likaantuu tai irtoaa, on ne vaihdettava välittömästi. • Huom. Seurataan myös selkäydinnesteen mahdollisuutta

22. Punktiopaikan hoitaminen • Kiinnitys- ja sidosmateriaalin vaihdon yhteydessä punktiopaikan iho puhdistetaan ihodesinfektioaineella (Dilutus80%). • Irroitetaan kiinnitysside varoen, ettei katetri liuu ulos ( ei ommeltu) • Ihon kuivuttua punktiopaikka peitetään aseptisesti.

23. Filtteri • Katetrin ja perfusorinletkuston välissä oleva filtteri on vaihdetaan sairaanhoitopiirin ohjeen mukaan n. 2 vrk välein. • Vaihtotilanteessa huolehdi ettei katetrien ja letkuston päät kontaminoidu. • Vaihtotilanteessa suojaa katetrit ja letkut kertakäyttökorkein sekä käytä apunasi otto-instrumentteja.

24. Katetrin poistaminen • Muista käsien pesu ja desinfektio ennen toimenpidettä. • Käytä tehdaspuhtaita suojakäsineitä. • Marevan- ja tromboosiprofylaksian hoidon huomiointi. • Kiinnitys- ja peitinsidosten poistamisen jälkeen vedä katetri ulos tasaisesti, tarkista senttimetri-merkinnöistä, jotta olet poistanut koko katetrin vahingoittumana.   • Peitä punktiokohta steriilillä peitinsidoksella. • Seuraa alaraajojen motoriikkaa ja mahdollista selkäkipua katetrin poiston jälkeen.