Vapaan sivistystyön visio 2015

1. Vapaan sivistystyön visio 2015 Visiotyön tulokset ja strategiaprosessin kulku Lokakuu 2005 Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö VSY Net Effect Oy

2. Sisältö • Vapaan sivistystyön Visio 2015 • Toiminta-ajatus • Visioprosessin kulku • Vapaa sivistystyö: Lyhyt katsaus menneeseen ja tulevaan • Skenaariot apuna tulevaisuuden ennakoinnissa • Strategisen kehittämistyön painopistealueet • Prosessiin osallistuneet henkilöt

3. Visio 2015 Vuonna 2015: Vapaa sivistystyö on arvostettu suunnannäyttäjä maailmaan, jossa jokaisen omaehtoinen oppiminen, ihmisenä kasvaminen ja täysipainoinen kansalaisuus toteutuvat. • Vapaa sivistystyö: ”yleissivistävä aikuiskoulutus; omaehtoisuus; aikuissivistystyö; kansalaisyhteiskunnassa tapahtuva sivistystyö, ei pelkät instituutiot; yhteisölliset menetelmät ja toimintatavat; asiakaslähtöisyys; alhaalta ylös; vapautumisen prosessi; merkitysten omaehtoinen määrittely” • Arvostettu: ”kumppaneiden, asiakkaiden ja yhteiskunnan arvostama; asiantuntijuus ja laatu (myös hinta-laatu); opitun tunnustaminen; resursointi; sivistystyön merkitystä pidetään arvokkaana; haluttu yhteistyökumppani; arvostettu omalla alallaan & arvostettu yhteiskunnassa” • Suunnannäyttäjä: ”uusien työmuotojen kehittäjä; innovatiivisuus; ennakoiva ote asioihin; edelläkävijä; kriittisyys; vastavirta; emansipaatio; suunnanmuuttaja” • Omaehtoinen oppiminen: ”oppija asettaa itse tavoitteensa; ja oppii asettamaan omat tavoitteensa; vapaus – oppii valitsemaan; opiskelijakeskeisyys ja vapaavalintaisuus menetelmissä; monimuotoisuus; moniarvoisuus; itseohjautuvuus; ei perustu ylhäältä annettuihin opetussuunnitelmiin; opiskelu omaan tahtiin” • Ihmisenä kasvaminen: ”omien rajojen ylittäminen; vastuun tunnistaminen; oman potentiaalin löytäminen; sosiaaliset kyvyt ja kommunikaatio; arvotietoinen; yhdessä eläminen; yhteisöllisyys; suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus; itsensä tunteminen; itsehillintä; luovuus” • Täysipainoinen kansalaisuus: ”välittäminen; osallistuminen; vastuullisuus; aloitteellisuus; aktiivisuus; aktiivinen kansalaisuus; kansalaishyveet; yhteiskunnallinen yleissivistys; kulttuurin tuntemus”

4. Toiminta-ajatus Rakennamme elinikäistä oppimista, sivistystä ja hyvää elämää – yksilöllisesti yhdessä. • Rakentaminen: Tavoitteellisuus, oppijan oma tahto, synnyttäminen vuorovaikutteisesti • Elinikäinen oppiminen: Moniulotteisuus, koko elämän laajuinen, vaihtuvat elämäntilanteet, ennakoimattomuus • Sivistys: Ihmisyys, ihmiseksi tuleminen, ihmisiksi eläminen, minuus ja identiteetti, tietoisuus omasta kulttuurista, suvaitsevaisuus, sydämen sivistys • Hyvä elämä: Yhteisön hyvinvointi, oikeus onnellisuuden omakohtaiseen kokemiseen, tietämys hyvästä elämästä, elämän mielekkyys

5. Visiotyössä käytetyistä käsitteistä Visio. Vapaan sivistystyön visio on useista oppilaitoksista ja niiden piirissä toimivien ihmisten verkoston tahdonilmaisu tulevaisuudesta. • Visio määrittelee verkoston tavoitetilan pitkällä aikajänteellä. Vision tehtävänä on vahvistaa yhteistä tavoitteenasettelua ja kentän toimijoiden yhteistä identiteettiä. Toiminta-ajatus(eli missio) kuvaa vapaan sivistystyön perustehtävää ja toiminnan yleisiä päämääriä. • Toiminta-ajatus vastaa kysymykseen, miksi olemme olemassa. Skenaarioilla luodaan ennakkokuvia mahdollisista toimintaympäristöistä tulevaisuudessa. Ne piirtävät esiin erilaisia kehityssuuntia, joihin maailma saattaa tulevaisuudessa kulkea. • Skenaariot tarjoavat yhtäältä sisällöllisiä lähtökohtia visioiden ja strategioiden kehittämiselle, toisaalta puitteita niiden arviointiin. • Skenaariot kuvaavat historiallisia kehitysprosesseja, nykyhetken muutosvoimia ja epäjatkuvuuksia sekä näistä johdettavissa olevia mahdollisia tulevia tapahtumakulkuja.

6. Vapaa sivistystyö:Lyhyt katsaus menneeseen ja tulevaan

7. Tulkinta vapaan sivistystyön kentän kehityksestä I Koulutus-, kasvatus- ja sivistyskentän monimuotoistuminen; instituutioiden ja laitosten määrällinen kasvu Kansalaisten kasvanut osaaminen, korkeampi kouluttautumisaste, suuri liikkuvuus Kansalaisten osaamisvajeet, alhainen kouluttautumisaste, vähäinen liikkuvuus Vakiintuneet koulutusta tarjoavat, kasvatusta harjoittavat ja sivistystä tarjoavat instituutiot ja laitokset

8. Tulkinta vapaan sivistystyön kentän kehityksestä II • Lama, säästöt, joustot, keskittäminen • Asiakaskeskeisyys ja laatu • Suunnittelukeskeinen aikuiskoulutuspolitiikka • Osaksi koulutusjärjestelmää • Sivistystyön institutionalisoituminen • ”Irti viihteellisyydestä” • Tasa-arvon tavoite • Myös tutkintotavoitteisia opintoja • Markkinaperusteinen aikuiskoulutuspolitiikka • Maksullinen palvelutoiminta alkaa • Koulutuksen hyöty, valmistuminen, kelpoistuminen korostuvat ”Uusien mahdollisuuk-sien kausi” • Myötäilevä sivistyspolitiikka • Taloudellinen kasvu ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen • ”Opisto joka kuntaan” • Opistot kulttuuritoiminnan organisoijina (kuorot, teatterit) ”Kyseenalaistamisen aika” • EU –tason painopisteet tukemaan vapaan sivistystyön perusteita • Vsop-ohjelma • PAT • Tuntimäärät ja opiskelijoiden määrät vakiintuneita • Verkostoituminen • Projektimaailma • Sosiaalisen nousu • Virkojen väheneminen ja täyttämättä jättäminen • Tuntimäärä aleni, opiskelijamäärät pysyivät • Tehokkuuden kasvu • Menoperustaisuus suoriteperusteisuudeksi • Kurssimaksut nousivat • Tietoyhteiskuntavalmiudet • 1993 kansalaisopistolaki • 1994 opintokeskuslaki • Opetushallitus arvioi vaikuttavuutta, itsearviointivelvoite • Vst:n yhteinen laki 1998 • Vapaan sivistystyön visio 1999 ”Osaksi koulutusmarkkinoita” palvelu ”Kohti kansanyliopistoa” koulutus • Nettobudjetointi, tulosjohtaminen • 1984 laki kansanopistojen valtionavusta (uusi) • Opetustuntien määrä kasvaa • Kurssimuotoisuus, lyhytkurssit • Järjestöpohja heikkenee ”Kulta-aika” kasvatus • Opetussisältöjen rakenne vakiintui • 1975 opintokeskuslaki: järjestötyö, moniarvoisuus • Ammatillisen aikuiskoulutuksen ekspansio alkaa • Aikuiskasvatus ammatillistuu • Nimelliset maksut / ei maksuja • 1962 laki kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta 1981-1990 2000-2010 1961-1970 1971-1980 1991-2000

9. Skenaariot apuna tulevaisuuden ennakoinnissa

10. Skenaariot tulevaisuuden ennakoinnin apuna Skenaarioiden käyttö voi auttaa: • Katsomaan tulevaisuuteen ”etukäteen” • Tunnistamaan ja ennakoimaan ja muutoksia • Ymmärtämään toimintaympäristön kehitysmekanismeja • Arvioimaan nykyisten strategioiden toimivuutta • Luomaan vaihtoehtoisia strategioita • Kehittämään strategista näkemystä • Näkemään nykyisiä ja tulevia maailmoja uusien lasien läpi • Kyseenalaistamaan vallitsevia uskomuksia • Tunnistamaan nykyisten strategioiden taustaoletuksia Harjoittamaan yhteistä strategista keskustelua • Luomaan yhteistä kieltä oppimista varten • Avaamaan “neutraalia” pohjaa keskustella vaikeista aiheista • Rakentamaan yhteistä tahtoa

11. Skenaariot eivät ole ennusteita • ENNUSTEET SKENAARIOT • Vakiintunut maailmankuva Vaihtoehtoisia maailmankuvia • ja yksi tulevaisuus - tunnetut ja tulevaisuuksia - uudet muutos- • muuttujat ja riippuvuus- voimat, kehitysprosessit ja • suhteet riippuvuussuhteet • Painopiste yksittäisten tai Painopiste kokonaisuuksien • erillisten trendien analysoimi- ja rakenteellisten epäjatkuvuuksien • sessa ja kvantitatiivisessa analysoimisessa ja kvalitatiivisessa • kuvauksessa kuvauksessa • Vahvistaa vakiintuneita ajattelu- Kehittää uutta ajattelua ja • ja toimintamalleja - kätkee uusia toimintaa - paljastaa uusia riskejä • riskejä ja optioita ja optioita

12. Skenaarioiden lyhyt esittely: “Entä jos maailma vuonna 2015 olisi tällainen?” Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste erityisesti ”työllisyydessä” Skenaario 1 ”Suomen ja koko EU –alueen suotuisa taloudellinen kehitys; Suomen kilpailukyky paranee ja työttömyys hieman laskee. Työelämässä ja muuallakin yhteiskunnassa korostuu paine tuottavuuden jatkuvaan kasvattamiseen. Talousarvot ja mittaaminen korostuvat. Yhteiskunnassa näkyvät entistä selvemmin myös eriarvoisuus, syrjäytyminen ja polarisaatio. Individualismi kukoistaa. Koulutus on monelle hyödyke tai väline, jota kulutetaan.” Skenaario 2 ”Suomen kansantalouden ja koko EU –alueen hidas taloudellinen kehitys. Suomen kansainvälinen kilpailukyky heikkenee, työttömyys lisääntyy ja väestö ikääntyy sekä keskittyy alueellisesti entisestään. Talousarvojen ylikorostunut rooli kuitenkin heikkenee ja ruohonjuuritasolla yhteisvastuullisuus kasvaa. Syntyy ”uusi talkoomaailma”, jossa solidaarisuus kohdistuu erityisesti lähiympäristöön. Erityisesti tekemällä oppiminen on kunniassa.” Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste Oppiva kansalainen – kansalaisyhteiskunnan renessanssi Kuluttava kansalainen - individualistinen yhteiskunta Kansalaisyhteiskunta ja kansalainen Skenaario 4 ”Suomen kansantalous kehittyy tasaisesti ja positiivisesti. Alueellinen keskittyminen jatkuu, mutta sosiaalinen koheesio kutakuinkin säilyy.Arvoina korostuvat moniarvoisuus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. Samalla kasvaa globaali yhteisöllisyys. Oppiminen on monelle itsetarkoitus ja kokonaisvaltainen itsensä kehittäminen on usealle itsestäänselvyys.” Skenaario 3 ”Suomen ja koko EU –alueen suotuisa taloudellinen kehitys. Alueellinen keskittyminen kuitenkin jatkuu ja sosiaalinen koheesio heikkenee. Arvoina korostuvat individualismi, elämyksellisyys ja kulutuskyky. Koulutus, kulttuuri ja sivistys ovat tärkeitä, mutta yhä useammalle välineitä imagon rakentamiseen – kukin kulutuskykynsä mukaan.” Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste erityisesti ”sivistyksessä”

13. Skenaario 1 Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste erityisesti ”työllisyydessä” YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Suomen ja koko EU –alueen suotuisa taloudellinen kehitys; Suomen kilpailukyky paranee ja työttömyys hieman laskee. Väestön ikääntyessä maahanmuuttajien määrä kasvaa selvästi, mutta he sijoittuvat pääasiassa ns. ”maahanmuuttoaloille”. Alueelliset kasvukeskukset eli suuret ja keskisuuret kaupungit pärjäävät suunnaten muuttoliikettä. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluja on karsittu selvästi ja ulkoistettu; usealla sektorilla on siirrytty maksupalveluihin. ARVOT: Työelämässä ja muuallakin yhteiskunnassa korostuu paine tuottavuuden jatkuvaan kasvattamiseen. Talousarvot ja mittaaminen korostuvat. Yhteiskunnassa näkyvät entistä selvemmin myös eriarvoisuus, syrjäytyminen ja polarisaatio. Individualismi kukoistaa - hyvän elämän ja onnellisuuden kriteerit muuttuvat – erityisesti nuoremman sukupolven arvot eivät kohtaa kansallista ”sivistystraditiota”, vaan vapaa-aikaa käytetään muuhun toimintaan. Yksilön asema ”oman onnensa seppänä” korostuu. Erilaiset elämykselliset haasteet kiinnostavat. Toisaalta tiukkeneva työelämä vie työikäisten energiaa vielä entistäkin enemmän. KOULUTUKSEN JA SIVISTYSTYÖN ASEMA: Koulutus on monelle hyödyke tai väline, jota kulutetaan. Tutkinnollisuus korostuu – samalla myös ammatillisen koulutuksen arvostus kasvaa tekijöiden puutteesta. Lisäksi koulutuksesta muodostuu myös ”sanktio” niille, jotka eivät pysy yleisessä kehityksessä mukana. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste ovat sekä EU-tasolla että kansallisesti erityisesti työllisyydessä, jotta työvoimaa kehitetään työelämän kysyntää vastaavaksi. Sivistys määritellään entistä enemmän instrumentaalisesti, esimerkiksi sen perusteella, mitä innovaatioita ja konkreettista hyötyä siitä on. Vapaan sivistystyön palveluista muodostuu entistä enemmän erillisiä maksupalveluja. Koulutuskuntayhtymät ovat erilaisten oppilaitosten omistajia ja oppilaitoskentällä osakeyhtiöpohjaiset ratkaisut yleistyvät. Kuluttava kansalainen - individualistinen yhteiskunta

14. Skenaario 2 Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste erityisesti ”työllisyydessä” YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Suomen kansantalouden ja koko EU –alueen hidas taloudellinen kehitys. Suomen kansainvälinen kilpailukyky heikkenee, työttömyys lisääntyy ja väestö ikääntyy. Palvelutuotannon uudelleen järjestelyt ovat kunta- ja seututasolla osin hallitsemattomia, mikä yhdistettynä kasvavaan alueelliseen eriarvoistumiseen luo yhteiskunnallisia ja poliittisia jännitteitä. Alueellinen keskittyminen jatkuu hiljentäen maaseutupitäjiä. Vähentynyt EU –hankerahoitus kohdistuu erityisongelmien kanssa kamppaileville alueille, joiden uskotaan kuitenkin vielä nousevan. Kansalaistoimintaan kuitenkin kanavoidaan resursseja. ARVOT: Toisin kuin 90-luvulla talouden ongelmat kanavoituvat kansalaisaktiivisuudeksi. Talousarvojen ylikorostuneen roolin väheneminen, ruohonjuuritasolla yhteisvastuullisuuden kasvu, ”talkoomaailma”, jossa solidaarisuus kohdistuu erityisesti lähiympäristöön. Kyläyhdistykset ja kaupunginosayhdistykset kukoistavat. Yksilön vastuu osana yhteisöä korostuu. Kaikenlainen paikallinen kansalaistoiminta on kasvussa, ja erilaisilla järjestöillä on nopeasti kasvava rooli monien palvelujen tuottajina. Elämän sisältöä haetaan työelämän ulkopuolelta. KOULUTUKSEN JA SIVISTYSTYÖN ASEMA: Ruohonjuuritason toiminnan kukoistus. Erityisesti tekemällä oppiminen kunniassa, lisäksi kasvava kiinnostus ”omaan tuotantoon”. Yksilön omaehtoinen kehittäminen korostuu. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste ovat sekä EU-tasolla että kansallisesti työllisyydessä, jotta heikon taloudellisen kehityksen luomaan työttömyyteen kyettäisiin aikaansaamaan helpotusta. Samoin koulutuspolitiikassa pyritään tukemaan alueellista tasa-arvoa. Koulutus ei kuitenkaan takaa työtä. Kuntien heikko taloudellinen asema pakottaa keskittämään resursseja tärkeimpiin kohteisiin, mikä muuttaa myös oppilaitosten asemaa mm. kunnallisen omistuksen suhteen. Vapaa sivistystyötä ei nähdä niinkään osana peruspalveluja. Oppiva kansalainen - kansalaisyhteiskunnan renessanssi

15. Skenaario 3 Kuluttava kansalainen - individualistinen yhteiskunta YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Suomen kansantalouden suotuisa kehitys. Alueellinen keskittyminen kuitenkin jatkuu, samoin eriarvoisuuden kasvu. Väestö ikääntyy. Sosiaalinen koheesio heikkenee, mikä lisää myös erilaisia yhteiskunnallisia jännitteitä. Palvelurakenne muuttuu – erilaisten ostosetelien rooli ja määrä kasvaa. ARVOT: Arvoina korostuvat individualismi, elämyksellisyys ja kulutuskyky. Yhteiskunnassa näkyvät kuitenkin entistä selvemmin myös eriarvoisuus, syrjäytyminen ja polarisaatio. KOULUTUKSEN JA SIVISTYSTYÖN ASEMA: Elämäntavat tuotteistuvat. Koulutus, kulttuuri ja sivistys ovat yhä useammalle välineitä imagon rakentamiseen – kukin kulutuskykynsä mukaan. Kulttuurin ja erilaisen kulttuuritarjonnan merkitys erityisesti korostuu. Koulutuksen kentällä tuotteistaminen, markkinointi ja brändäys ovat edellytyksiä menestykselle. Oppimista ja harrastamista halutaan tehdä erityisesti ”minä ja minun kaverit” -periaatteella – entistä vähemmän uusiin ihmisiin tutustumisen vuoksi. Monimuotoinen ja runsas koulutuksen, oppimisen, sivistyksen ja kulttuurin kenttä on houkutteleva myös uusille innovatiivisille, teknologiaa hyvin hyödyntäville, toimijoille (kansainväliset toimijat, erilaiset konsultit, koulutusalan yritykset ja järjestöt), mikä samalla lisää huomiota julkisesti tuotettujen palvelujen kilpailuja vääristäviin vaikutuksiin. Opetus ja sivistystyö säilyvät pääasiassa osina peruspalveluja, mikä pitää myös kunnat oppilaitosten omistajina. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste on laajasti ottaen sivistyksessä, jolla pyritään mm. ehkäisemään kasvavaa yhteiskunnallista polarisaatiota ja lisäämään tasa-arvoa. Kulttuurisetelit ja muut vastaavat yleistyvät. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste erityisesti ”sivistyksessä”

16. Skenaario 4 Oppiva kansalainen - kansalaisyhteiskunnan renessanssi YHTEISKUNNALLINEN KEHITYS: Suomen kansantalous kehittyy tasaisesti ja positiivisesti. Alueellinen keskittyminen jatkuu, mutta myös paluumuuttoa pienemmille paikkakunnille esiintyy entistä enemmän. Sosiaalinen koheesio kutakuinkin säilyy. Väestön ikääntyessä maahanmuuttajia tulee Suomeen tasaisesti ja heidän integroitumisensa yhteiskuntaan onnistuu kohtuullisesti. ARVOT: Arvoina korostuvat moniarvoisuus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. Samalla kasvaa globaali yhteisöllisyys ja erilainen ”maailma kylässä” – järjestötoiminta. Erilaiset virtuaaliyhteisöt yleistyvät niin ikään - teknologialla ylipäätänsä on iso rooli kansalaisyhteiskunnan kasvussa ja aktivoitumisessa. Silti myös ihmisten kiinnostus tavata uusia ihmisiä säilyy. Myös erilaiset vaihtoehtoliikkeet kasvattavat suosiotaan. Perinteinen järjestötoiminta taistelee asemistaan. KOULUTUKSEN ASEMA: Oppiminen on monelle itsetarkoitus ja itsensä kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen on usealle itsestäänselvyys. Erilaiset virtuaaliset ja avoimet oppimisympäristöt lisääntyvät. Opetus ja sivistystyö säilyvät pääasiassa osina kuntien peruspalveluja. Kasvava koulutuksen, oppimisen ja sivistyksen kenttä on houkutteleva myös uusille toimijoille, erityisesti yhdistyskentästä ja kansalaisyhteiskunnasta kumpuaville toimijoille. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste ovat laajasti ymmärrettynä sivistyksessä. Aikuiskoulutuspolitiikalla on myös oma roolinsa sosiaalisen koheesion säilyttämisessä. Aikuiskoulutuspolitiikan lähtökohdat ja painopiste erityisesti ”sivistyksessä”

17. Kehittämisen painopistealueet

18. Kehittämisen painopistealueet vision saavuttamiseksi Keskustelussa tunnistettiin viisi keskeistä kehittämisaluetta, joiden osalta on tiivistettävä yhteistä kehittämistyötä vision saavuttamiseksi: I - ”Identiteetti” II - ”Opetus” III - ”Kumppanuudet” IV - ”Asiakkaat” V - ”Yhteiset prosessit”

19. I – Identiteetti

20. II – Opetus

21. III – Kumppanuudet

22. IV – Asiakkaat

23. V – Yhteiset prosessit

24. Visioprosessin kulku • Tausta-analyysi tehtiin touko-kesäkuussa 2005. • I työpaja pidettiin 21.6.2005. Siinä pohdittiin tulevaisuuden toimintaympäristön haasteita ja mahdollisuuksia. • II työpaja pidettiin 18.8.2005. Muodostettiin vapaan sivistystyön visio ja toiminta-ajatus. • III työpaja järjestettiin 6.10.2005. Sovittiin kehittämisen painopisteistä ja tarvittavista toimenpiteistä.

25. Anneli Bauters Maria Bäck-Palmén Jyrki Ijäs Anneli Kajanto Anne Kotonen Tarja Lang Tytti Liinakoski Päivi Majoinen Sirkku Määttä Seppo Niemelä Heljä Nurmela Jaakko Rantala Pekka Sallila Leena Saloheimo Pirkko Sartoneva Eeva-Inkeri Sirelius Erkki Takatalo Heikki Toivola Björn Wallén Prosessin osallistuneet henkilöt Tausta-aineistoa varten haastatellut: Reijo Aholainen, Tarja Lang, Päivi Majoinen, Ville Marjomäki, Pekka Sallila, Björn Wallén. Konsultteina ovat toimineet Risto Karinen ja Ville Valovirta Net Effect Oy:stä.