1 / 30

Katariina Warpenius Marja Holmila Christoffer Tigerstedt

Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille , muille ihmisille ja yhteiskunnalle STM:n & EHYT:n Päihdehaitat muille -seminaari 12.6.2013, Kansallismuseon auditorio, Helsinki. Katariina Warpenius Marja Holmila Christoffer Tigerstedt. Aluksi: Alkoholi- ja päihdehaitat -kirja.

dustin
Download Presentation

Katariina Warpenius Marja Holmila Christoffer Tigerstedt

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle STM:n& EHYT:nPäihdehaitat muille -seminaari 12.6.2013,Kansallismuseon auditorio, Helsinki Katariina Warpenius Marja Holmila Christoffer Tigerstedt Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  2. Aluksi: Alkoholi- ja päihdehaitat -kirja • Katariina Warpenius, Marja Holmila, Christoffer Tigerstedt. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL:n Teema 14/2013. • Verkkojulkaisu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-519-2. • Raporttia voi tilata THL:n kirjakaupasta osoitteesta http://www.kauppakv.fi/sis/THL. • Artikkelikokoelmassa esitellään laajasti alkoholin ja muiden päihteiden käytön haittavaikutuksia muille kuin käyttäjälle itselleen Suomessa: Läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnan instituutioille. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  3. Esityksen rakenne 1. Taustaa: Mitä uutta haitat muille -näkökulma voi tuoda päihdetutkimukseen ja -politiikkaan? 2. Suomalaisia tutkimustuloksia: Mitä opimme haitoista muille? 3. Päätelmiä: Millaisia haasteita haitat muille -näkökulmaan sisältyy? Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  4. 1. Haitat muille -näkökulma • Alkoholi- ja päihdehaitat nähdään usein vain yksilön omaa hyvinvointia uhkaavana terveysriskinä. • Valtaosa alkoholin/päihteiden käytön haittoja käsittelevästä tutkimuksesta keskittyy käyttäjälle itselleen koituviin terveydellisiin haittavaikutuksiin. • Haitat muille -näkökulma korostaa alkoholinkäytön haitallisten seurausten sosiaalista ja yhteiskunnallista luonnetta. (Katariina Warpenius & Christoffer Tigerstedt 2013: Miten alkoholitutkimus käsitteellistää haitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle?) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  5. 1. Haitat muille -näkökulma • Haitat muille on pitkään ollut “kätketty” tai “hyljeksitty” tutkimusnäkökulma. • Taustalla on mm. pyrkimys alkoholinkuluttajien ja päihteiden käyttäjien moraalisen leimaamisen ja syyllistämisen välttämiseen. (Klingemann & Gmel 2001; Laslett et al. 2010) • Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on ollut hyvinvointieettisiä perusteluja keskittyä väestötasoiseen kansanterveysnäkökulmaan alkoholihaittojen ehkäisyssä: “Strategies which single out individuals ... also [carry] social costs in that [they tend] to be applied to those with the least social resources to protect themselves” (Bruun et al., 1975, 67). Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  6. 1. Haitat muille -näkökulma • Alkoholi- ja päihdepoliittisessa keskustelussa on alettu kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten alkoholi- ja päihdehaitat vaikuttavat muihin kuin käyttäjään itseensä eri elämänalueilla. • Näkökulma on linjassa ehkäisevän politiikan kanssa, jonka yhtenä perusteena on muiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden suojelu ja yhteiskunnan kantokyvyn takaaminen. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  7. 1. Haitat muille -näkökulma • Ei kuitenkaan uusi aihealue alkoholipolitiikassa ja -tutkimuksessa: • Raittiusjärjestöt perustelivat aikoinaan rajoittavaa alkoholipolitiikkaa muille ihmisille ja yhteiskunnalle koituvien haittojen torjumisella. • Myös tutkimuksessa on erotettavissa kaksi perinnettä: kyselytutkimusten ja kustannuslaskelmien (rekisterit) perinteet. (Laslett et al. 2010) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  8. 1. Haitat muille -näkökulma • Alkoholin haittavaikutukset muihin kuin käyttäjään itseensä heijastuvat laajalti yhteiskunnassa: A. Yksilöiden väliset päihdehaitat: syntyvät yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisissa tilanteissa yksityisellä ja julkisella elämän alueella. B. Institutionaaliset päihdehaitat: aiheuttavat kustannuksia, kestävyysvajetta ja kuormittavat sosiaalisia instituutioita ja edelleen koko yhteiskuntaa. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  9. 1. Haitat muille -näkökulma • Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa alan terminologia vaihtelee tutkimusalan ja myös poliittisten ambitioiden mukaan: ”Harmsto/fromothers”, ”passivtdrickande”, ”passivedrinking”, ”the secondhandeffects”, ”tredjepartsskador” ”externalities”, ”collateraldamage”, ”social problems”… ”Haitat muille” –termiä on ehdotettu kattokäsitteeksi ja se on äskettäin vakiintunut avainsanana tutkimustietokannoissa (Laslett et al. 2010; Room et al. 2010). Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  10. 1. Haitat muille – näkökulma: Määrittelykamppailu ja poliittiset intressit • Käsitteiden selkeyttämisessä ja juurruttamisessa tutkijoilla näyttää olevan tutkimuksellisten intohimojen lisäksi vahvoja poliittisia intressejä: • ”Collateraldamage” -käsitettä ehdottava Thomas Babor toteaa, että ”tarvitaan termi, joka kansanterveysnäkökulmasta onnistuu tarttumaan ihmisten ajatuksiin siitä, miten [juomisen haitat muille kuin juojalle itselleen] leviävät yhteiskunnassa” (Babor 2011, 1612). • Sotaisa ”collateraldamage” voidaan suomentaa vaikkapa siviiliuhreiksi tai oheisvaurioiksi. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  11. 1. Haitat muille – näkökulma: Määrittelykamppailu ja poliittiset intressit • ”Passiivisen juomisen”-käsite puolestaan on jo tarttumassa joidenkin rajoittavaa alkoholipolitiikkaa puoltavien toimijoiden retoriikkaan. • Kyse on pyrkimyksestä problematisoida juominen samaan tapaan kuin tupakointi aikanaan kyseenalaistettiin passiivisen tupakoinnin vastaisissa kampanjoissa, jotka saavuttivat hyvin tavoitteensa. (Burgess 2009) • Jotkut tutkijat: Kansanterveyden edistämiseksi alkoholiin tulisi alkoholipoliittisessa sääntelyssä suhtautua yhtä tiukkaan sävyyn kuin tupakkatuotteisiin. (Caswell et al. 2011) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  12. 1. Haitat muille – näkökulma: Määrittelykamppailu ja poliittiset intressit • Vaikka siis haitat muille -termiä on alettu käyttää vasta hiljattain, sen tarkoittamia ilmiöitä on tutkittu jo aiemmin. • Haitat muille -tutkimusnäkökulman vahvistuminen voidaan nähdä osana alkoholiasioiden uudenlaista yhteiskunnallistumista ja politisoitumista. • Tilanne on auki: Miten ja minkälaisessa tutkimuksen ja politiikan voimainmittelössä aihepiirin terminologiaa lähivuosina koetellaan ja mihin suuntaan se kehittyy? Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  13. 1. Haitat muille: Uutta näkökulmaa? • Haitat muille -näkökulman taustaksi voidaan hahmottaa kolme aikaisempaa alkoholitutkimuksen lähestymistapaa: - yksilöllinen haittanäkökulma (lääkäri – yksilöpotilas), - kansanterveysnäkökulma (kansallinen politiikan vaikutus väestöön), - yhteisönäkökulma (paikallisten toimijoiden vaikutus paikalliseen väestöön). • Haitat muille -näkökulmalla on sekä eroja että yhtäläisyyksiä verrattuna aikaisempiin tutkimuksen lähestymistapoihin, mutta… Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  14. 1. Haitat muille: Uutta näkökulmaa? • …näkökulman erityisyys piilee alkoholihaittojen muodostumisen sosiaalisessa luonteessa: Alkoholinkulutuksen muille ihmisille kuin käyttäjälle itselleen aiheuttamat haittavaikutukset ovat perustavalla tavalla vuorovaikutuksellisia (Room 2000). • Haittavaikutukset heijastuvat alkoholin ja päihteiden käyttäjien ympäristöön sosiaalisessa kanssakäymisessä ja vaikuttavat yhteiskunnan rakenteisiin instituutioiden välityksellä. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  15. 1. Haitat muille: Suomalaista todellisuutta • Alkoholi on suomalaisten pääpäihde, jonka kulutus on kolminkertaistunut neljässä vuosikymmenessä (1968-2008) alkoholipoliittisten säännösten vapautumisen ja kulttuurin muutosten siivittäminä. • Naisten kulutus on miltei kuusinkertaistunut vastaavassa ajassa. (Mäkelä et al. 2010) • Alkoholinkäyttö on nykyään tavanmukaista ja liittyy hyväksyttävänä osana yhä useampiin sosiaalisiin tilanteisiin ja vapaa-ajanviettoon (Tigerstedt & Törrönen 2007). • Niinpä myös haittavaikutukset ovat lisääntyneet, ja ne koskettavat laajalti myös muita kuin käyttäjiä itseään. (Karlsson et al. 2013) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  16. 2. Tuloksia: Osa I Läheiset • Nuorten kokemuksia aikuisten alkoholinkäytöstä (Janne Takala & Mira Roine) • Päihdeongelmaisten äitien lapset (Marja Holmila, Kirsimarja Raitasalo, Ilona Autti-Rämö & Irma-Leena Notkola) • Läheisneuvonpito – vaihtoehtoinen tapa kohdata päihdehaitat lastensuojelussa (Tarja Heino) • Kotona asuvan ikäihmisen kohtuutta runsaampi alkoholinkäyttö ja omaisen hoivavastuu (Anni Vilkko, Harriet Finne-Soveri, BrittaSohlman, Anja Noro & Sari Jokinen) • Parisuhdeväkivalta ja alkoholi: uhrin vai tekijän ongelma? (Minna Piispa) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  17. 2. Tuloksia: Osa II Muut ihmiset • Päihtyneiden aiheuttamat häiriöt julkisilla paikoilla (Christoffer Tigerstedt & Petri Huhtanen) • Huumeiden käytön haitat muille ihmisille (Pekka Hakkarainen & Marke Jääskeläinen) • Öinen piikki – väkivaltarikokset yleisillä paikoilla anniskeluajan päättyessä (Katariina Warpenius, Thomas Karlsson, Elina Kotovirta & Esa Österberg) • Rattijuoppojen aiheuttamat haitat muille tielläliikkujille (Karoliina Karjalainen, Antti Impinen & Pirjo Lillsunde) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  18. 2. Tuloksia: Osa III Yhteiskunta • Miten palvelut vastaavat päihteiden käyttäjän läheisten avuntarpeisiin? (Maritta Itäpuisto & Jani Selin) • Päihdeasiakas sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena (Kristiina Kuussaari, Airi Partanen & Kerstin Stenius) • Alkoholikulutus ja sairauspoissaolot (Petri Böckerman & Antti Uutela) • Alkoholin liikakäytön heijastuminen työkyvyttömyyseläkkeisiin (Maarit Gockel, Reeta Pösö & Heidi Nyman) • Alkoholin aiheuttamat kustannukset Suomessa vuonna 2010 (Marke Jääskeläinen & Esa Österberg) • Suomen investoinnit huumehaittojen torjuntaan ja hoitoon vuonna 2010 (Marke Jääskeläinen & Pekka Hakkarainen) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  19. 2. Tuloksia: Sukupuolella on merkitystä • Vaikka naisten juominen Suomessa on lisääntynyt suhteellisesti miehiä enemmän, monet muille koituvista haitoista liittyvät vahvasti miehille ominaisiin juomatapoihin: Läheissuhteissa: • Parisuhdeväkivalta: alkoholilla on yhteyttä parisuhdeväkivallan esiintyvyyteen ja vakavuuteen. Naisille koitui yli kaksi kertaa useammin fyysisiä vammoja kuin miehille ja naisten kuolleisuus henkirikoksiin on eurooppalaisittain korkea. (Minna Piispa) • Omaisten hoidettavana olevista iäkkäistä runsaasti alkoholia käyttävät ovat useammin miehiä kuin naisia (Anni Vilkko et al.) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  20. 2. Tuloksia: Sukupuolella on merkitystä Julkisissa tiloissa: • Lähes puolet naisista ja vajaa neljännes miehistä ilmoitti, että he olivat pelänneet päihtyneitä kuluneen vuoden aikana. 20-29-vuotiaista naisista jopa 70 prosenttia. (Christoffer Tigerstedt & Petri Huhtanen) • Kaupunkien keskustojen yöaikaisissa väkivaltarikoksissa sekä tekijät että uhrit olivat pääsääntöisesti nuoria miehiä. Suurin ryhmä olivat varsin nuoret 18-24-vuotiaat miehet. (Katariina Warpenius et al.) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  21. 2. Tuloksia: Sukupuolella on merkitystä Työelämässä: • Alkoholinkulutus on yhteydessä erityisesti heikosti koulutettujen miesten sairauspoissaoloihin. (Petri Böckerman & Antti Uutela) • Yli kolme neljäsosaa työkyvyttömyyseläkkeistä, joissa alkoholisairaus on päädiagnoosi, myönnetään miehille. (Maarit Gockel, Reeta Pösö & Heidi Nyman) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  22. 2. Tuloksia: lapsiperheet ja nuoruus • Naisten päihteiden käyttö heijastuu koteihin: huostaanotot ja lasten myöhemmät sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat liittyvät vahvasti äidin päihdeongelmiin. (Marja Holmila et al.) • Nuoret raportoivat kokevansa kodin alkoholinkäytöstä monia kielteisiä tunteita (ristiriidat, häpeä, ahdistus). (Janne Takala & Mira Roine) => Varhainen puuttuminen perheiden ongelmiin & tuki (Tarja Heino) (Janne Takala & Mira Roine) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  23. 2. Tuloksia: lapsuus ja nuoruus • Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suuri osa lasten liikennekuolemista on rattijuoppojen aiheuttamia. (Karoliina Karjalainen et al.) • Julkisten tilojen pahoinpitelyt ja koetut pelot, koskettavat ennen kaikkea nuoria aikuisia ja liittyvät humalahakuiseen juhlimiskulttuuriin. (Christoffer Tigerstedt & Petri Huhtanen) (Katariina Warpenius et al.) => Tilannekohtainen haittojen ennaltaehkäisy liikenteessä ja julkisissa tiloissa, humalahakuiseen juomiskulttuuriin vaikuttaminen. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  24. 2. Tuloksia: Institutionaalinen kuormitus ei ole vain kustannuserä • Alkoholihaittojen hoitoon, sosiaaliturvaan ja järjestyksenpitoon uppoaa runsaasti yhteiskunnan varoja (Marke Jääskeläinen & Esa Österberg) – ja kontrollipoliittisia toimia perustellaan usein kustannussäästöillä. • Mutta: Hoitopalvelut eivät ole vain kustannuserä vaan myös hyvinvointia edistävä sosiaalinen investointi.(Marke Jääskeläinen & Pekka Hakkarainen) • Tärkeä näkökulma: hoitajat – niin omais- kuin viranomaishoitajatkin – ovat ryhmä, jotka ammatissaan joutuvat inhimillisesti vaativaan tehtävään sitoutuessaan päihdeongelmista kärsivien auttamiseen. (Anni Vilkko et al.) (Kristiina Kuussaari et al.) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  25. 3. Päätelmiä ja haasteita • Perusopetus I: Alkoholi- tai päihdehaitat eivät ole ainoastaan yksilökuluttajan elämäntapariski, kuten haittavaikutusten kirjo tuo esiin, vaan yhteinen riski. • Perusopetus II: Katseen kääntäminen alkoholin ja päihteiden käyttäjien lähipiiriin, muihin ihmisiin ja yhteiskunnalle koituviin kustannuksiin avaa lukuisia tutkimuksellisia, eettisiä ja poliittisia haasteita. • (Katariina Warpenius, Marja Holmila & Christoffer Tigerstedt 2013: Johtopäätöksiä) Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  26. 3. Päätelmiä: Syyt ja seuraukset • Tutkimuksen pulma: Miten määritellä kulutuksen ja haittojen välinen kausaalisuhde tai alkoholin ja päihteiden osuus haittojen muodostumiseen, kun vaikutussuhteet ovat sosiaalisesti välittyneitä? • Haittoja voivat selittää monet muutkin tekijät, kun kyse on monitahoisista ilmiöstä (mm. kasautuvat sosiaaliset ongelmat; mielenterveyden ongelmat tai rikollisuuden yleinen korkea aste). • Toinen pulma: Yksilöiden kyky ja valmius sietää häiritsevää käytöstä ja tulkita haitat alkoholin syyksi vaihtelevat kyselytutkimuksissa, ja rekisteriaineistot ovat usein puutteellisia päihdemerkintöjen osalta. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  27. 3. Päätelmiä: Uhrit ja syypäät • Haitat muille -keskustelussa asetetaan usein vastakkain haitan aiheuttaja ja haitasta kärsijä. Todellisuus on mutkikkaampi. • Mutta: Mikä on juojan seurassa tai lähipiirissä olevien henkilöiden ”sivullisuuden” aste? - syytön uhri, - sivustaseuraaja - osallinen haittojen syntyyn, osasyyllinen? • Haitat syntyvät sosiaalisissa juomistilanteissa, joten haitat ”itselle” ja ”muille” eivät aina ole jyrkästi erotettavissa toisistaan esimerkiksi pahoinpitelytilanteissa. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  28. 3. Päätelmiä: Sääntely ja hoito • Käytännön kysymys: Millaisia tuki- ja hoitopalveluita päihteiden käyttäjien lähipiiri tarvitsee ja pystyykö palvelujärjestelmä vastaamaan tähän tarpeeseen? (Maritta Itäpuisto & Jani Selin) • Jos lähipiirikin kärsii ja on tuen tarpeessa, voidaanko lähiyhteisöjen ja omaisten toiminnan varaan rakentaa myös haittoja puskuroivaa ehkäisevää toimintaa? • Mikäli haittoja ainoastaan hoidetaan ja häiriöitä kontrolloidaan, voi muodostua hyvinvointijärjestelmän kuormitusta lisäävä kehä. Tämä puhuu ehkäisevän toiminnan puolesta. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  29. 3. Päätelmiä: Arvot ja oikeudet • ”Haitat muille” on alkoholi- ja päihdepoliittisesti latautunut tutkimusaihe: viattomia ja sivullisia pitää suojella (Fekjær 2011). Entä alkoholia ongelmallisesti käyttäviä? • Tässä tulevat vastaan modernin yksilöllisyyden ja kuluttajavapauden rajat: • Yksilön alkoholinkäytölle on voitava asettaa rajat, eikä hänen oikeutensa vapaaseen kulutukseen saa loukata muiden ihmisten oikeutta koskemattomuuteen (Fekjær 2011). • Keskeinen kysymys on, missä määrin ja millaisia alkoholi- ja päihdehaittoja kukin yhteiskunta on valmis ja halukas sietämään. Alkoholi- ja päihdehaitat muille

  30. Lopuksi: Varoitus ja toive • Yhteiskunnallisten arvojen koventuessa uhkana on, että koko väestön hyvinvointia edistävät toimet korvataan alkoholin ja päihteiden käyttäjiä syrjivillä ja jopa marginalisoivilla kontrollitoimenpiteillä. • Ja toisinpäin, toiveikas kysymys: Voivatko haittatutkimuksen tulokset vahvistaa poliittista tahtoa puuttua yleispätevin keinoin alkoholinkäyttöön ja – tarjontaan – tarvittavien hoitopalveluiden lisäksi? Alkoholi- ja päihdehaitat muille

More Related