Marj Virpi Kujala marja

Vanhemmuuden tukeminen lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivät 26-27.10.2010 MarjVirpi Kujalamarja <>

Usein lasten huostaanottojen taustalla on vanhempien päihdeongelma. • Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli yhteensä 16 608 lasta ja nuorta. • Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on viime vuosina kasvanut 2-5 prosentin vuosivauhtia. • Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista yli 11 000 on huostaan otettuina tai kiireellisesti sijoitettuina. • Vuosittain huostaanotetaan noin 2000 lasta ja nuorta

Vanhemmat jäävät yksin huostaanoton jälkeen • Tuki on ollut riittämätöntä • Sopivia tukimuotoja ei ole riittävästi saatavilla • Vanhempien vertaistukiryhmätoiminta ei ole vielä yleistä kuntien sosiaalityössä – tuen tarve tiedostetaan • Vanhemmat toivovat tukea, mutta tuen piiriin hakeutuminen ja tuen vastaanottaminen on vaikeaa • Tukea pitäisi tarjota aktiivisesti ja toistuvasti pitkällä aikavälillä

Lastensuojelulaki 2008 • Korostaa vanhemman tukemista lapsen huostaanoton aikana • Lapsen asiakassuunnitelmaan kirjattava myös vanhemman avusta ja tuesta • Vanhemmalle on laadittava asiakassuunnitelma vanhemmuuden tukemiseksi -> Tarvitaan sopivia menetelmiä vanhempien tukemiseen

Miksi vanhempia on tuettava? • Lapsen huostaanotto aiheuttaa kriisin lapselle ja vanhemmalle sekä läheisille -> Kriisistä selviytymisen tukeminen -> Omien voimavarojen ja jaksamisen tukeminen -> Etävanhemmuuden tukeminen -> Sijaishuoltajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtävän yhteistyön tukeminen

Mitä hyötyä ja kenelle? • Vanhemman tukemisesta hyötyvät - vanhempi itse - lapsi - sijaishuoltajat - sosiaalityöntekijät • Tukeminen edistää terveyttä • Ehkäisee itsemurhia, lääkkeiden ja päihteiden ongelmakäyttöä • Tukimuotojen kehittämiseen on suuri tarve • Tukimuotoja voisivat olla: - vertaistukiryhmät, tukihenkilöt ja asiamiestoiminta, vanhempien yhdistykset

Mitä tähän mennessä on tehty vertaistuen kehittämisessä? • Sininauhaliitto 2002 - 2005 -> Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet vertaistukiryhmämalli • Lastensuojelulain valmistelussa kannanottaminen vanhempien tukemisen puolesta • Voikukkia-projekti, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto 2006 -2009 • Ryhmänohjaajien koulutuksia Helsingissä Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia-hankkeen ja Jyväskylässä Lapset ja Perheet Keski- ja Itä-Suomi Kaste-hankkeen kanssa yhteistyössä • Vanhempien ryhmätoimintaa käynnistyi muutamilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea

Lapsen huostaanoton aiheuttaman kriisin läpikäyminen vanhemman ja lapsen kannalta Vanhemman oman elämän ja selviytymisen tukeminen Vanhemmuuden vahvistuminen ja sitä kautta lasten hyvinvoinnin lisääntyminen Vanhempien vertaistukiryhmän tavoitteet

Lapsen etu • Lapsi tarvitsee yhteyden vanhempaan ja luvan kiintyä sijaisvanhempiin • Vanhempaa on tuettava  ”hyväksymään” lapsen sijoitus  toimimaan lapsen edun mukaisesti  tukemaan lasta sijaishuollossa  välttämään tuomasta esille lapsen elämää vahingoittavaa kritiikkiä tai ristiriitoja sijaisvanhempia kohtaan

Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet ryhmän sisällöt • Vanhemman tunteiden käsittelyä jokaisessa istunnossa • Huostaanottokertomus • Lapsesta luopuminen vanhemman kriisinä • Vanhemmastaan eroon joutuminen lapsen kannalta • Suhde ja yhteydenpito lapseen • Etävanhemmuus – vanhemmuuden osa-alueet • Lapsen tapaamiset • Suhteet sijaisvanhempiin ja viranomaisiin • Erilaiset käytännön tilanteet • Omat voimavarat ja jaksaminen • Tulevaisuuden näköalat • Oma elämäntilanne

Vertaistukea ja tietoa • Kokemusten, ajatusten ja tunteiden jakaminen • Vertaistuki ja ammatillinen tuki • Häpeän, syyllisyyden, vihan ja muiden tunteiden sekä vaikeiden tilanteiden käsitteleminen -> tunteiden ote vähenee ja voimavarat alkavat palautua • Ei ole yksin, toisten kokemusten kuuleminen

Äitien vaikeina kokemia tilanteita ja asioita • Äidin tunteet – lapsen kiintymys sijaisvanhempiin • Mitä äitiydestä on jäljellä? • Lapsen reaktiot • Sijaiskoti tapaamispaikkana • Miten toimia tapaamisten aikana? • Tapaamisten jälkeinen aika - tunteet • Tapaamisten vähäisyys • Osallisuuden puute lapsen elämään • Palaverit viranomaisten kanssa

Päihdeäidin tukemisen erityishaasteita • Kun äiti retkahtaa päihteisiin - Kannustusta ja tukemista lapsen tapaamisiin - Häpeä ja syyllisyys voivat vaikuttaa niin, että äiti voi luopua kokonaan tapaamisista - Sijaisvanhemmat ja muut toimijat tarvitsevat tietoa päihdeongelmasta • Oma tarvitsevuus suuri – vanhemmuuden vahvistaminen

Käytännön toteutus • 2 ohjaajaa, joista toinen voi olla vertaisohjaaja ja varaohjaaja • 5-7 vanhempaa • 8-10 kokoontumiskertaa • Viikon tai kahden viikon välein • Noin 2 tuntia/ryhmäkerta • Ryhmän kulku pääsääntöisesti: Aloituskierros -kuulumiset Alustus päivän aiheesta ja keskustelua Tauko, jonka aikana välipalatarjoilu tai tarjoilu ryhmän alussa Keskustelu jatkuu Tunnelmakierros • Toiminnallisia ja virittäviä harjoituksia • Aina sama aika ja viihtyisä, rauhallinen ja neutraali paikka

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOIKUKKIA–verkostohanke 2010 –2012 • Hallinnoija: Suomen Kasvatus-ja perheneuvontaliitto • Valtakunnallinen jatkohanke VOIKUKKIA I –hankkeelle, joka toimi vuosina 2006 -2009 • ”Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA” • Tukea kuntien, järjestöjen ja yksityisten sosiaali-ja terveysalan ammattilaisten työhön, jossa kohderyhmänä ovat huostaanotettujen lasten vanhemmat

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOIKUKKIA–verkostohanke 2010 –2012 Tukea, koulutusta ja työkaluja vertaistukiryhmä-ohjaukseen •Vertaistukiohjaajien valtakunnallinen verkostopankki •Tukea vertaistukiryhmäkoulutuksista tiedottamiseen •Verkostoyhteistyö ja vuoropuhelu kuntien, kolmannen sektorin sekä asiakkaiden välillä •Tietoisuuden lisääminen huostaanotettujen lasten vanhempien tukemisesta •Seminaareja, tilaisuuksia, tapahtumia, koulutuksia, keskusteluja, julkaisuja, oppaita, tukimateriaalia •www.voikukkia.fi

Vertaistukiryhmäohjaajia koulutettu vuosien 2006 –2009 aikana 50 henkeä. Vuosina 2010 –2012 koulutetaan lisää ryhmäohjaajia 90 henkeä ympäri Suomen. • Kootaan valtakunnallinen ja alueelliset VOIKUKKIA-ryhmäohjaajaverkostot, joka tapaa säännöllisesti 1 –2 kertaa/ vuosi. • Koulutetut ryhmäohjaajat voivat olla julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. • Alueellinen ohjaajaverkosto turvaa riittävän määrän osaajia ohjaamaan huostaanotettujenl asten vanhemmille vertaistukiryhmiä: tavoitteena, että tarjottaisiin säännöllisesti 1 –3 vertaistukiryhmää/ alue/ vuosi.

VOIKUKKIA-vertaistukiohjaajakoulutukset PERUSKOULUTUKSET •01/ 2011 Jyväskylä: 2 + 1 päivää •02/ 2011 Helsinki: 2 + 1 päivää ja Kuopio 2 + 1 päivää •03/ 2011 Turku: 2 + 1 päivää ja Mikkeli 2 + 1 päivää •04/ 2011 Oulu: 2 + 1 päivää •11/ 2011 Helsinki: 2 + 1 päivää JATKOKOULUTUKSET •03/ 2011 Jyväskylä: 1 päivä (teema 1.) •04/ 2011 Helsinki: 1 päivä (teema 1.) •09/ 2011 Mikkeli: 1 päivä (teema 2.) •10/ 2011 Turku: 1 päivä (teema 2.)

Marj Virpi Kujala marja