Globaali sosiaalipolitiikka Marja Järvelä

1. Globaali sosiaalipolitiikkaMarja Järvelä Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Luento 8 7.10.2008

2. http://users.jyu.fi/~mjarvela/Luento syventavat opinnot/

3. Luennon rakenne • Globaali sosiaalipolitiikka: määritelmä • Taustaa • Kolme näkökulmaa • Tulevaisuuden tavoitteita Kuva: Lagos, Amukoko Kuva: Tampereen kaupunki Kouluterveyden huolto

4. Globaali sosiaalipolitiikka Määritelmä: Globaali sosiaalipolitiikka tarkastelee ohjelmallisia kansainvälisiä pyrkimyksiä turvata ihmisoikeudet, toimeentulo ja kestävä kehitys sekä tätä pyrkimystä toteuttavia instituutioita ja näiden instituutioiden toimintamahdollisuuksia.

5. Lähteitä • Bob Deacon (1999) Kansainväliset järjestöt, Euroopan unioni ja globaalinen sosiaalipolitiikka teoksessa Sosiaalipolitiikka globalisoituvassa maailmassa, Jussi Simpura & Pekka Kosonen (toim.) Helsinki: Gaudeamus. • Global Social Policy, Aikakausijulkaisu • Clare Ferguson (1999) Global social policy principles: Human rights and social justice, UNRISD Occasional Paper 5, Geneva 2000 • T. Banuri & A. Najam (2002) Civic Entrepreneurship, A Civil Society Perspective on Sustainable Development Gandhara Academy Press.

6. Taustaa 1. Talouden globalisaatio • työvoiman liikkuvuus • työolot • sosiaalivakuutus, turvaverkko • monikulttuurisuus Kuvat:Kirkon ulkomaan apua ja Suomen liikunta ja urheilu ry.

7. Taustaa 2. Globaali muutos • ilmastonmuutos • väestön kasvu • elinympäristön suojelu • Pohjoisen ja Etelän eri agendat Kuvat: Wikipedia ja Kirkon ulkomaan apu

8. Taustaa 3 • Keskustelua jäsentää paljolti Pohjoisen ja Etelän väliset jännitteet, jolloin Etelän edustajat usein näkevät globaalin sosiaalipolitiikan politiikkana, jolla turvataan Pohjoisen teollisuuden ja muun liiketoiminnan etuja esim. puuttumalla työoloihin Etelässä.

9. Globalisaation ”piilopolitiikka” 1. • Globalisaatio on ”elämän tosiseikka” , johon hallitusten on mukauduttava. Piilopolitiikkaa harjoittavat samanaikaisesti erityisesti Bretton Woods – järjestöt (Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto), Maailman kauppajärjestö WTO, YK:n sosiaalijärjestöt ja OECD. Tosin tämä tapahtuu moniäänisesti eikä pelkästään uusliberaalin globalisoitumisen ehdoin. (Bob Deacon 1999)

10. Globalisaation ”piilopolitiikka” 2. • Esim. IMF ja Maailmanpankki ovat pitäneet sosiaalimenoja talouden rasitteena, kun taas YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO on korostanut että sosiaalimenot kasvattavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta. (Deacon 1999) • Piilopolitiikka tarkoittaa sitä, että sosiaalipolitiikka tehdään jonkin muun yhteiskuntapolitiikan yhteydessä tai että sillä ei ole suoraan läpinäkyvää institutionaalista kontekstia.

11. Globalisaation ”piilopolitiikka” 3. • Uusliberalismin voimaa ilmentää se, että asiantuntijat ovat esittäneet sektorikohtaisia hypoteeseja, joiden mukaan Bretton Woods organisaatioiden asema sosiaalipoliittisten normien säätelyssä ja käytäntöjen luomisessa olisi kasvussa verrattuna YK:n alaisten järjestöjen rooliin.

12. Bretton Woods järjestelmä • Valuuttajärjestelmä, joka toimi pitkään länsimaiden taloutta vakauttavasti • Romuttui lopullisesti kultakannasta irtautumisen jälkeen 1976, jolloin kelluvat valuuttakurssit yleistyivät • Valuuttojen siirto vapaammaksi • Tilapäinen rahoitusapu syvän epätasapainon tilanteessa. • Toimijat: Maailmanpankki ja IMF (International Monetary Fund)

13. Kansalaisjärjestöjen rooli 1. Muita toimijoita: • Yhteiskuntapoliittisesti yksi tärkeimmistä kiistoista on kysymys hallitusten (hyvinvointivaltioiden) ja kansalaisjärjestöjen roolista sosiaalipolitiikan toteuttajina. • Ns. ”human resources” -näkökulmasta on nähty myönteisenä, että kansalaisyhteiskunta kantaa vastuuta ’sosiaalisesta kysymyksestä’.

14. Kansalaisjärjestöjen rooli 2 Toisaalta on epäilty että kansalaisjärjestöjen toimintaan nojaava sosiaalipolitiikka on liian altis häiriöille, epäjatkuvuuksille ja että resurssit sittenkään eivät ole riittävät tai että palveluista tehdään markkinahyödykkeitä tilanteissa, joissa markkinat eivät voi toimia tasapuolisesti ja hyvinvointia lisäävästi.

15. Kansalaisjärjestöt 3 Päätelmiä: • Kansalaisjärjestöt eivät korvaa hyvinvointivaltiota mutta voivat täydentää sitä. • Globaali sosiaalipolitiikka voi seurata kansallisvaltioiden tai alueiden hyviä esimerkkejä.

16. Kolme lähestymiskulmaa • Ihmisoikeudet • Toimeentulo • Kestävä kehitys Analyyttinen erottelu. Käytännössä yhdistyvät usein yhteiskuntapoliittisissa agendoissa. Policy – rakennetaan usein lähtien pääpainotteisesti yhdestä näistä. Kuvat: Kumppani-lehti ja Ruisveljet

17. Oikeus ihmisarvoiseen elämään • Ihmisen oikeus toteuttaa omia pyrkimyksiään ilman että vahingoittaa muita. • Ohjelmallisia lähtökohtia: Valtaistaminen ja syrjinnän vastustaminen, haavoittuvien ryhmien identifointi ja suojelu. • Paikallisesti ihmisoikeuksien puolustaminen lähtee usein ihmisoikeusrikkomuksen määrittelystä.

18. Ihmisoikeuskomitea • YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista valvova elin. • Ihmisoikeuskomiteaan kuuluu 18 jäsentä ja se kokoontuu Genevessä. • Tavoitteena solidaarisuus ja koheesio Kuva:Jorma Tenovuo

19. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Euroopan ihmisoikeussopimuksella perustettu ylikansallinen tuomioistuin, jonka tehtävä on valvoa, että ihmisoikeussopimukseen liittyneet valtiot noudattavat sitä. Tuomioistuimen antamat ratkaisut sitovat ihmisoikeussopimukseen liittyneitä valtioita.

20. Kansainvälinen rikostuomioistuin • Kansainvälisen rikostuomioistuimen merkitys on siinä, että se voi ottaa käsiteltäväkseen asian silloin, kun valtiot eivät käytä niille kuuluvaa tuomiovaltaa. • Tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista rikoksista voidaan kuitenkin edelleen tuomita myös kansallisesti. • Kansainvälinen rikostuomioistuin voi sivuuttaa kansallisen toimivaltaisen tuomioistuimen vain tarkasti määritellyissä poikkeustapauksissa: kun valtio itse on rikollisten käsissä tai hajonnut, poliittisesti haluton tai institutionaalisesti kyvytön asianmukaisen oikeudenkäynnin läpiviemiseen.

21. Human Rigths Watch • Human Rights Watch is an independent, nongovernmental organization, supported by contributions from private individuals and foundations worldwide. It accepts no government funds, directly or indirectly. • “We challenge governments and those who hold power to end abusive practices and respect international human rights law.”

22. Toimeentulo • Toimeentulon riittävyys • Tulonjaon tasaisuus • Kestävä toimeentulo Kuvat: Koskesta voimaa, Tampere

23. Tuloerot Suomessa Suomessa: Suhteelliset tuloerot kasvoivat edellisvuodesta vuonna 2006. Väestön pienituloisimman kymmenesosan keskimääräiset reaalitulot kasvoivat 0,8 prosenttia edellisvuodesta, kun suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 4,7 prosenttia. Pienituloisin kymmenesosa sai kokonaistuloista 3,7 prosenttia vuonna 2006. Suurituloisimman kymmenesosan tulo-osuus oli 23,9 prosenttia. (Tilastokeskus)

24. Tulovarannot maailmalla • Norja 76 000 (dollari) kansantulo per capita/vuosi • USA 46 000 • Ruotsi 46 000 • Suomi 44 000 • Venäjä 7 500 • Brasilia 5 910 • Kiina 2 360 • Intia ja Nigeria 950 Lähde: Maailmanpankki

25. Kestävä kehitys • Tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. • Tasapainoinen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys • Sosiaalisen dimension määrittely globaalin sosiaalipolitiikan tehtävänä.

26. Globaalit ympäristöongelmat • Ilmaston muutos • Ympäristön kemikalisoituminen • Vesien saastuminen ja vesivarojen niukentuminen • Metsien häviäminen • Biodiversiteetin hupeneminen • Aavikoituminen • Kaupungistumisen ympäristökuormitus

27. Kestävän kehityksen toimeenpano • Implementaatioasiakirjat hyväksytty ja täsmennetty yleismaailmallisella tasolla • Tärkein etappi Johannesburgin kokous 2002 • Kansalliset hallitukset, kansainväliset järjestöt ja organisaatiot kehittävät omia toimeenpano-ohjelmiaan.

28. Toimeenpano paikallisesti • Sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden yhteensovittaminen • Paikallinen osallistaminen ja legitimointi • Subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate • Asianosaisten määrittäminen • Avaintoimijat • Dialogi, neuvottelu

29. Uusi kehityksen paradigma ja kestävä kehitys → Ekotehokas materiaalivirta → Kuljetusmatkojen lyheneminen → Tuotteiden laatukontrolli lähellä ja tuotantoprosessien läpinäkyvyys → Toiminnalliset kerrannaisvaikutukset lähialueella → Pientuotannon mahdollisuus elinkeinona → Kestävä toimeentulo ja omatoiminen ympäristön hoito → Kestävän kehityksen ymmärtäminen ja uusien rutiinien muodostuminen

30. Ratkaistavia asioita • Sopimusten sitovuuden aste • Roolit eri toimijoille - erityisesti markkinat ja julkinen valta - kansalaisjärjestöt - kansalaiset • Toimeenpanon resurssit ja niiden kanavointi • YK:n asema toimeenpanossa

31. Sosiaalisesti vastuullinen globalisaatio 1. • painopisteen siirtyminen ihmisoikeuksista sosiaalisiin oikeuksiin ja julistuksista toimeenpanoon • kansainvälisessä kehitysyhteistyössä pyrkimys tavoitteiden asetteluun ja kehityksen seurantaan • eteneminen maailmanlaajuisten työ- sosiaali- ja terveysalan minimistandardien asettamisen suuntaan. (Deacon 1999)

32. Sosiaalisesti vastuullinen globalisaatio 2. • eteneminen käytäntöä sääntelevän ohjeiston laatimiseksi sosiaalisesti vastuullista investointi- ja liiketoimintaa varten • vaatimukset globaalin taloussääntelyn ja verotuksen aikaansaamiseksi • pyrkimykset laajentaa konstruktiivista alueellisuutta, jossa on mukana sosiaalinen ulottuuvuus. (Deacon 1999)

33. Ratkaistavia ongelmia • Globaalin sosiaalipolitiikan legitiimisyys • Instituutioiden roolittaminen • Pohjoisen ja Etelän vastakohtaisuuksien lieventäminen • Alueiden ja kansallisvaltioiden vastuut ja valtuudet • Markkinoiden suhde turvaverkkoihin • Ilmastopolitiikan integroiminen