Oppimisympäristön rakentaminen sosiaalisen median palveluilla

1. Oppimisympäristön rakentaminen sosiaalisen median palveluilla Aloite koosteella:  AVO-hanke ja KROY TROY  -hanke Kysy, anna palautetta CC BY-SA 3.0

2. Vapaasti työstettävissälyhytlinkki: http://bit.ly/somerakenneopaswikiopas: http://someopas.purot.net/Kysy, anna palautetta Käyttöoikeuslisenssi:CC BY-SA 3.0 Esityksen muokkaaja, lisää nimesi alle: Kuusela, Hannu Rongas, Anne (AVO-hanke)

3. Miten liikkeelle somen kanssa? Lasse Vallemaa pitkän kokemuksen pohjalta: • Lähdetään liikkeelle siitä, mitä opiskelija jo osaa käyttää ja rakennetaan siitä eteenpäin. • Tavoitteena rakentaa henkilökohtaista oppimisympäristöä, joka kulkee opiskelijan mukana eteenpäin. Oppija tekee itse. Ottaa välineet haltuunsa. • Opetellaan jakamaan ja jakamisen kautta koetaan verkoston ja ryhmän voima.  Lasse on työssään paljon käyttänyt iGooglea henkilökohtaisena aloitussivuna.

4. Mikä on someoppimisympäristö? • Sosiaalisen median verkkopalvelut, kuten blogit, wikit ja erilaiset sisällöntuottamisen ja -jakamisen sivustot tarjoavat mahdollisuuksia pedagogiseen käyttöön. • Yhtenä ideana on hyödyntää niitä verkkoympäristöjä sekä kommunikointimuotoja, joita ihmiset muutenkin käyttävät. • Sosiaalisen median toimintakulttuuriin kuuluu sisällön tuottaminen ja yhteinen prosessointi sekä avoin jakaminen. Nämä kaikki luovat oppimiselle suotuisan ympäristön. • Sosiaalinen media tarjoaa tekstimuotoisen työskentelyn lisäksi monipuolisia mahdollisuuksia kuvien, videoitten, äänen ja monien muiden informaatiomuotojen käyttöön. • Muiden tuottaman sisällön muutosten seuraaminen.  • Sosiaalinen media on terminä hieman hankala. Siitä on ryhdytty käyttämään lyhyttä ilmaisua some.

5. Integrointia ja informaation ohjausta • Tässä oppaassa käydään läpi opettajan ja oppijan näkökulmasta someympäristön toiminnallisuuksia ja rakennetta.  • Erikseen käsitellään informaation kanavoinnin ja ohjaamisen toteuttamista. • Tällä hetkellä palveluiden integrointi eli yhteensulauttaminen onnistuu kohtuullisesti. Palveluita ei ole suunniteltu erityisesti opetus- ja opiskelutarkoituksiin, joten soveltaminen vaatii rakennesuunnittelua ja käsityötä.  • Jokaiseen oppimisympäristötoteutukseen on syytä valita kriittisesti ja valikoiden, mitä osia otetaan mukaan.  • Tärkeää on, että luotu rakenne tukee yhteisöllistä työskentelyä ja on selkeä.

6. Tärkeää huomioida • Aktivoida oppija toimimaan: mahdollistaa erilaista toimintaa. • Valikoida sopiva väline kuhunkin tarpeeseen. • Selkiyttää netin valtavan tarjonnan äärellä oppijan polkua. • Muistaa tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin liittyvät asiat • avoimilla verkkosivuilla voi esiintyä anonyyminä tai nimimerkillä • monet verkkopalvelut ovat yli 13-vuotiaille • käyttöehdot vaihtelevat, lisätietoja Edu.fi-palvelussa • opiskelijoilla on tekijänoikeudet teoksiinsa • verkossa julkaistuihin sisältöihin saa aina linkittää • tekstejä ei saa skannata ja laittaa nettiin ilman lupaa. • Luovuudelle on paljon tilaa, ideoitten punominen yhteistuumin keventää työtaakkaa, kaikkea ei tarvitse ottaa haltuun kerralla. Verkostoituminen kannattaa.

7. Opettajan näkökulmaSuunnittelutyö ennen opintojakson aloittamista

8. Rakennesuunnittelu ennen opintojakson alkua. Valitse sopivat palikat. Mieti toiminnot ja yhdistely.

9. Rakennesuunnittelu ennen opintojakson alkua. Valitse sopivat palikat. Mieti toiminnot ja yhdistely.

10. Suunnittelun aloittaminen • Lähtökohta tavoitteissa: opetussuunnitelman tavoitteet, muutetaan tiedolliset ja taidolliset tavoitteet toiminnallisuuksiksi. • Mietitään, mitä toimijoita toteutuksessa on mukana ja mitä eri toimijat tekevät. • Millaisia oppimissisältöjä tuodaan valmiina ja millaisia tuotetaan oppimisprosessin aikana. • Miten vältetään se, että opettaja tekee liikaa asioita oppijan puolesta, esimerkiksi liian valmista oppimateriaalia? • Opintojakson ajallinen suunnittelu ja toiminnallisuuksien kytkeminen aikatauluun: kuka tekee mitä, missä ja milloin. • Kuka perustaa ympäristöt? Miten ohjeistus toteutetaan.

13. Rakennesuunnittelua • Sosiaalisen median palveluiden avulla rakenneltu oppimisympäristö mahdollistaa sekä henkilökohtaistamisen että yhteisöllisen työskentelyn. • Opettaja luo ennakolta työtilat, suunnittelee toiminnallisuudet ja ohjeistaa sekä työtilojen käyttöönoton, käytön että toiminnallisuudet. Ohjeistuksissa voi hyödyntää jo olemassa olevia opasteita ja palveluiden omia ohjeita. • Oppimisen tavoitteet ja didaktiset ratkaisut määrittelevät, mitä palveluita valitaan käyttöön. • Toimintojen yhdistäminen ja opiskelijan käyttöliittymän suunnittelu olisi hyvä olla valmiina ennen opintojakson alkua. Käyttöliittymä tarkoittaa sitä palvelua tai palveluiden yhdistelmää, jonka kautta opiskelija osallistuu toteutukseen.

14. Muistilista suunnittelun perusasioista • Käyttötarve: ketkä käyttävät, miksi, mitä tavoitteita • Käyttöympäristöt: välineen tarkoitus, yhdistelmäpalvelut, ympäristöjen integrointi • Käyttäjien roolit: kuka tuottaa sisältöä, kuka hallinnoi, vuorovaikutus, yhteistoiminta • moderointitarve: tarkoittaa häiriöviestinnän estämistä, ympäristön käytettävyyden ylläpitoa, käyttöympäristön muutoksiin reagointia, sisällön valvontaa, käyttäjätilien hallinnointia, perusviestintää teknisen käytettävyyden osalta • Sisällöntuotanto: mediamuodot, tekijänoikeudet/lisenssointi, oppijoiden aktiivisuus, yhteisöllinen tuottaminen, projekti ja prosessi, pedagogiset merkitykset sisällön tuottamiselle, viestinnälliset merkitykset sisällön tuottamiselle • Ryhmän kyvyt ja tiedot, verkostot: avoimen toiminnan arvo on joukkoälyn mahdollistamisessa, joten on tärkeää kiinnittää huomiota keinoihin, joilla erilaiset henkilöt ja organisaatiot voivat osallistua • Turvallisuus: avoimuus, julkisuus, identiteetin suojaaminen, eri ikäiset somen käyttäjät, verkkopalveluiden käyttöehdot ja luotettavuus, netikettiohjauksen saatavuus

16. Blogi: kronologinen järjestys sisällöt voivat olla tekstiä, kuvia, videoita, audioita linkitykset sivupalkkiin voi lisätä linkkilistoja, syötteitä, kalenterin ja muita vimpaimia (widget, gadget) kommentointi voi sisältää staattisia taustasivuja Wikikirja blogeista Wiki: sisäisten linkitysten luoma hirarkia, itse tehty navigointi sisällöt voivat olla wikipalvelusta riippuen tekstin lisäksi muita mediatiedostoja ja ulkoa wikiin ohjattuja infovirtoja (kuten kalenteritietoja, syötteitä, linkkilistoja) versiohistoria, koko wikin varmuuskopiointi ja tulostaminen Wikikirja wikeistä Blogit ja wikit: keskeisiä piirteitä

17. Blogi: prosessin ohjaaminen prosessin dokumentointi ajankohtaistietojen välittäminen, tiedottaminen keskustelujen herättäminen ja järjestäminen henkilökohtainen ääni, juttelu, aiheen kehittely, ajatusten näkyväksi tekeminen voi olla myös ryhmän tuottama Wiki: jäsennelty aineistokokonaisuus yhteisöllinen sisällöntuottaminen helppo ylläpitää ja päivittää muistuttaa oppikirjaa tai muistiinpanojen kansiota kasvaa vähitellen neutraali ja mahdollisimman selkeä ilmaisu toimii parhaiten wikissä tekstin rakenteistaminen ja linkitykset auttavat hahmottamaan sisältöjä Blogit ja wikit: käyttö opetuksessa

19. Syöte ja syötteenlukija • Syöte tarkoittaa avoimelta verkkosivulta tuoreista sisällöistä muodostuvaa sisältövirtaa. • Syöte mahdollistaa sivustojen seuraamisen ilman, että käy kyseisillä sivuilla.  • Syötettä voi seurata syötteenlukijalla, joka sijaitsee joko omalla koneella, mobiililaitteessa tai toimii verkkopalveluna. • Syötettä voi myös ohjata verkkosivulle, kuten blogin sivupalkkiin, pienoisohjelman avulla.

20. Syöte ja syötteenlukija • Opetuskäytössä opettaja voi esimerkiksi seurata opiskelijoiden blogeja syötteen avulla. Myös muita aihepiiriä käsitteleviä sivuja voi pitää seurannassa. • Esimerkiksi Google Reader mahdollistaa seurattujen syötteiden julkaisemisen omille kontakteille ja erillisenä koostevirtana. • Kehitteillä oleva EduFeedr on erityisesti opetuskäyttöön suunniteltu syötteenlukija, jonka avulla voidaan seurata myös blogitehtävien tekemistä. • Informaatioin ohjailusta myös Mikä ihmeen sosiaalinen media? -oppaassa.

21. Syöte ja syötteenlukija • Havainnollinen video: RSS in Plain English • Google: Syötteenlukijan lyhyt esittely • Aloita Google-syötteenlukijan käyttö • Opaste syötekoosteen tekemisestä Feed Informer -palvelun avulla.

23. Kalenteri • Ajalliset tavoitteet rytmittävät verkkotyöskentelyä. Verkkokalenteri on hyvä ohjauksen apuväline. • Tärkeitä ominaisuuksia: • kalenterin upottaminen verkkosivuille • erilaiset kalenterinäkymät • mahdollisuus synkronoida omaan kalenteriin (iCal-muotoa tukevat kalenterit) • mobiili käyttöliittymä • muistutusten lähettäminen kalenterista • Googlen kalenteri on monipuolinen ja integroitavissa muiden verkkosivujen ja palveluiden (kuten Doodlen) ja kalenteriohjelmien kanssa. • Ohjeita:  • Google-kalenterin opastettu kierros • Anne Rongas: opastevideo Google-kalenteri (6 min)

25. Sosiaaliset kirjanmerkit • Sama toiminto kuin suosikkisivujen (bookmarks, favorites) tallentaminen omalle tietokoneelle – sillä poikkeuksella, että tallennus tapahtuu verkkopalveluun, jolloin suosikkeihin pääsee käsiksi miltä tahansa nettiyhteydessä olevalta koneelta. • Kirjanmerkkeihin voi lisätä kuvailua ja hakusanoja. Kirjanmerkkejä voi myös välittää omille kontakteille. • Sosiaalisista kirjanmerkeistä voi luoda hakusanapilviä ja linkkilistoja, joita voi upottaa verkkosivuille. • Kirjanmerkkejä voi tallettaa verkkoon myös yksityisesti tai jakaa vain rajatulle ryhmälle. • Selaimelle voi asentaa painikkeet, joilla linkkien lisääminen on kätevää.

26. Sosiaaliset kirjanmerkit • Kirjanmerkkipalveluita: • Delicious • Diigo • Pinboard (aloitusmaksu) • Google-kirjanmerkit • Ohjeita ja lisätietoa: • Diigon omia käyttöohjeita • Google-kirjanmerkit -ohje • Common Ctraft: Social Bookmarking in Plain English

28. Informaation ohjaus ja kanavointi

30. Blogin sivupalkki on tärkeä informaation jakelupaikka. Muista linkittää ympäristöt keskenään.

31. "Blogin sivupalkki on tärkeä informaation jakelupaikka. Muista linkittää ympäristöt keskenään."Tässä esimerkki blogin ja wikin linkityksistä 28.11.2011

33. Syötteenlukijalla voi seurata yhdellä kertaa suuren joukon blogeja ja muita sisältövirtoja. Googlen syötteenlukijasta voi myös julkaista valikoituja poimintoja edelleen.