Kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä

1. Kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä Vuorovaikutus vesienhoidon ja metsienkäytön suunnittelun yhteistyö-ryhmissä 24.9.2007 SYKE Liisa Maria Rautio Länsi-Suomen ympäristökeksus

2. Vesienhoitoalueet 1 Vuoksi 2 Kymijoki - Suomenlahti 3 Kokemäenjoki – Saaristomeri -Selkämeri 4 Oulunjoki - Iijoki - Perämeri 5 Kemijoki 6 Tornionjoki 7 Tenojoki - Paatsjoki 8 Ahvenanmaa

3. Vesienhoidon yhteistyö • Ympäristökeskuksen on järjestettävä riittävä yhteistyö ja vuorovaikutus toimialueen eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa • Ympäristökeskuksen alueelle perustetaan vähintään yksi yhteistyöryhmä, jonka kutsuu koolle ympäristökeskus • Vesienhoitoalueella toimii yhteensovittava ohjausryhmä, jonka asettaa ympäristöministeriö

4. Yhteistyöryhmän tehtävät • Työryhmä tekee ympäristökeskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista • Työryhmä seuraa, arvioi ja ennakoi vesien käyttöä, suojelua, tilaa sekä näiden kehitystä • Yhteistyöryhmä käsittelee ja ottaa kantaa ehdotukseen alueen vesienhoitosuunnitelmaksi, sitä varten laadittuihin selvityksiin ja ohjelmiin. • Vesienhoitosuunnitelman lisäksi käsitellään ainakin hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma, vesienhoidon keskeiset kysymykset sekä seuranta- ja toimenpideohjelmat.

5. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöryhmän jäsentahot Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry. Turvetuottajien yhdistys Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Energiateollisuus r.y. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Lestijoen neuvottelukunta Perhonjoen neuvottelukunta Ähtävänjoen neuvottelukunta Lapuanjoen neuvottelukunta Kyrönjoen neuvottelukunta Närpiönjoen yhteistyöelin Isojoen ja Teuvanjoen neuvottelukunta Ähtärin reitin vesistöyhteistyö Elinkeinoelämän keskusliitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan T&E-keskus Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kalastusalueet Keski-Pohjanmaan liitto Kustens skogscentral Länsi-Suomen lääninhallitus Natur och Miljö r.f. Pohjanmaan liitto Pro Agria Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjanmaan T&E-keskus Pohjanmaan T&E-keskus/kalatalous Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. MTK:n Länsi-Suomen ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta

6. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä • Kokoontunut 5 kertaa (tilanne 6/-07) • Tarkastetut pöytäkirjat ympäristöhallinnon verkossa • Eräitä asioita käsitelty kirjallisena menettelynä • Yhteistyöryhmä toimii kaksikielisesti • Yhteinen tutustumismatka Västerbotteniin • Ei ole haluttu yhteistä koulutusta • Toivottu lisää valtakunnallista tietoa ja erityisesti luokitteluluonnoksia • Perustettu alatyöryhmät pohjavesiä ja rannikkoa varten (täydentävät jokineuvottelukuntien toimintaa)

7. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen työryhmät • Lestijoki-työryhmä • Perhonjoki-työryhmä • Luodon-ja Öjanjärveen laskevat vesistöjen työryhmät • Lapuanjoki-työryhmä • Kyrönjoki-työryhmä • Närpiönjoki-työryhmä • Isojoen ja Teuvanjoen työryhmä • Ähtärin reitin työryhmä • Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen rannikkoryhmä • Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen pohjavesiryhmä

8. Jokineuvottelukunnat ja vesienhoito • Vesienhoito ja tiedonvälitys on kaikkien neuvottelukuntien tavoitteena • Neuvottelukunnat kokoontuvat yleensä kerran vuodessa • Työryhmät 1- 10 kertaa vuodessa • Työryhmillä paljon hyviä kommentteja Keky-asiakirjan valmistelussa • Työryhmät osallistuvat toimenpideohjelmien valmisteluun • Järjestelmä koettu hyväksi ja alueen koko sopivaksi • Työryhmien pyörittäminen vaatii melko paljon viranomaistyötä

9. Kyrönjoen neuvottelukunta, työryhmä ja rahasto

10. Miten Kyrönjokityöryhmä kokee vespuitedirektiivin merkityksen? Miten vesipuitedirektiivi vaikuttaa vesien tilaan? Kysely 2005/Sonja Pihlaja

11. Keskeisten kysymysten verkkokysely, kevät 2007

12. Kokemuksia työryhmien toiminnasta • yhteistyöryhmän koko (35 hlö) hidastaa osin tutustumista ja vuorovaikutusta • ajatyöryhmien ja jokityöryhmien koko (10-15 hlö) selvästi toimivampi • asiat voivat "unohtua", kun kokousten väli on melko pitkä • asiat kannattaa valmistella hyvin ja lähettää kokousmateriaalit hyvissä ajoin • vesienhoidon suunnitteluprosessi koetaan turhan monimutkaiseksi • vesienhoidon terminologia koetaan vaikeaksi

13. Kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä • toimiva yhteistyö ei synny hetkessä • toimiva yhteistyö edellyttää avointa keskustelua • ristiriitaisista asioista on helpompi keskustella, kun osapuolet tuntevat toisensa • vesienhoidon yhteistyö vaatii aikaa ja resursseja • vanhan toimiva yhteistyö on hyvä pohja uudelle yhteistyölle • yhteistyötahoilla tulee olla aito vaikutusmahdollisuus

14. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon!