130 likes | 453 Views
Oikeustieteellinen identiteetti. It?-Suomen yliopistossa HTK/HTM -tutkintojen l?ht?kohtana oikeustieteellinen identiteetti (vrt. hallintotiede) = lainsoveltajien kouluttamista. Ty?el?m?vaatimukset lainsoveltajalle?. juridinen osaaminen on tulkinnan taitoa perusteltuja kannanottoja voimass
E N D
1. Johdatus oikeudellisiin opintoihin (2 op) Oikeudellinen osaaminen Oikeustiede tieteenalana Prof. Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopisto6.8.2011
2. Oikeustieteellinen identiteetti Itä-Suomen yliopistossa HTK/HTM -tutkintojen lähtökohtana oikeustieteellinen identiteetti (vrt. hallintotiede)
= lainsoveltajien kouluttamista
3. Työelämävaatimukset lainsoveltajalle? juridinen osaaminen on tulkinnan taitoa
perusteltuja kannanottoja voimassa olevan oikeuden sisällöstä
mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne
oikeudellisten päätösten tekemisen taito
kirjoittamisvalmiudet
vakuuttavuus
4. Oikeudelliset käytännöt Suppea oikeusyhteisö:
1. lainsäätäminen
2. lainsoveltaminen hallinnossa ja tuomioistuimissa (+ yritykset ja järjestöt)
3. oikeustiede
osanottajan sisäinen näkökulma
<–>
tarkkailijan ulkoinen näkökulma
5. Osanottajan sisäinen näkökulma oikeuteen lainsoveltajan näkökulma
oikeustiede on tulkintatiede
(vrt. havaintoihin perustuvat empiiriset tieteet)
lainoppi eli oikeusdogmatiikka:
mikä on voimassa olevan oikeuden mukaan sallittua, kiellettyä jne. ? miten lakia pitää tulkita (”pitää-tietoa”)
vrt. millainen lain pitäisi olla? (oikeus <-> politiikka)
vrt. lakien vaikutukset (? empiirinen oikeustutkimus)
auditorio: lainsoveltaja
6. Lainoppi oikeustieteen ytimenä lainopin ”metodin” ydin: oikeuslähdeoppi
luettelo oikeudellisen ratkaisun hyväksyttävistä perusteista (lähteistä), esim. lait, tuomioistuinratkaisut, esityöt jne.
oikeuslähteiden käytön pelisäännöt (esim. velvoittavuuden eri asteet: vahvasti velvoittavat, heikosti velvoittavat, sallitut): tulkinta- ja argumentaatio-opit
lainopin onnistuneisuuden kriteeri argumentaation vakuuttavuus (vrt. esim. totuus)
7. Laki ? oikeus Oikeus voimassa olevien oikeusnormien muodostamana kokonaisuutena
voimassa oleva oikeus ? oikeuslähdeoppi
oikeusnormit
säädöksen teksti antaa informaatiota normin sisällöstä (lait oikeuden raaka-aineena)
oikeusnormit ovat oikeuslähteiden tulkinnan tulos (laki + esityöt + oikeuskäytäntö jne)
kokonaisuus: oikeusjärjestyksen kokonaisuuden ymmärtäminen juridisen osaamisen perustana
oikeudenalajaotus (esim. julkisoikeus – yksityisoikeus)
yleiset opit (oikeudellisen ajattelun ”teoriaperusta”): käsitteet ja periaatteet
8. Tulkinnan taito taito löytää relevantit oikeuslähteet
taito tunnistaa mielekkäitä juridisia tulkintaongelmia (ilmaisuja/käsitteitä, joiden merkityssisältöä on täsmennettävä)
taito hahmottaa tulkintaongelmat osana oikeusjärjestelmää (systeemi)
taito käyttää eri argumentaatiotapoja ja ratkaisuperusteita oikeuslähteiden tulkinnassa
esim. perusoikeusmyönteinen laintulkinta, tavoitteellinen tulkinta; systemaattinen tulkinta, prejudikaattien käyttö
taito ottaa asianmukaisesti huomioon ratkaistavan tapauksen erityispiirteet
tosiasiasidonnaisuus, konteksti, seuraamusharkinta
taito perustella kannanotot vakuuttavasti
9. Oikeuden ”anatomia” NORMIT
(oikeuden normatiivinen ulottuvuus)
ARVOT FAKTAT
(oikeuden (oikeuden
arvosuuntautunut empiirinen
ulottuvuus) ulottuvuus)
10. Oikeuden ”anatomia” ”Oikeus on normatiivinen järjestys; arvojen toteutuma sekä tosiasiamaailmassa realisoitunut ilmiö. Tässä katsannossa voidaan puhua oikeuden elementeistä, sen normatiivisesta, arvosuuntautuneesta ja tosiasiallisesta luonteesta.” (H. Tolonen Oikeus 1997, s. 110-111)
Oikeuden, politiikan (yhteiskunnan) ja moraalin suhde?
Lakien toteutuminen ja vaikutukset?
? Tarkkailijan ulkoinen näkökulma oikeuteen
11. osanottajan sisäinen näkökulma (= lainoppi)
<–>
tarkkailijan ulkoinen näkökulma
- esim. empiirinen oikeustutkimus kaikissa pääaineissa
- oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus
12. Tarkkailijan ulkoinen näkökulma oikeuteen Sääntelyn kehitys ja muutoksen syyt
sääntelyn yleinen kehitys (esim. sääntelystrategioiden muutokset)
lakien laadintaan vaikuttavat seikat (esim. perusoikeudet, EU)
arvot, tieto ja politiikka oikeuden taustalla
lainsäädäntötekniikka
Sääntelyn vaikutukset
viranomaisten ja tuomioistuinten soveltamiskäytännöt
kohdetahojen reagointi
noudattaminen / ei-noudattaminen
hyväksyntä / torjunta
tietämättömyys
lailla tavoiteltujen asiantilojen toteutuminen
muut kuin tarkoitetut vaikutukset
13. Taustaluettavaa, ks. www.edilex.fi Heinilä, Aleksi: Tulkinta ja toiminta. Oikeus 3/2005, s. 262–275.
Tuori, Kaarlo: Oikeudenalajaotus – strategista valtapeliä vai normatiivista agumentaatiota. LM 2004, s. 1196–1224.
Karhu, Juha: Tilannekohtainen oikeudellinen harkinta ja oikeuslähdeoppi. Teoksessa: Oikeus – kulttuuria ja teoriaa. Juhlakirja Hannu Tolonen 2005. Vammala 2005, s. 25–38.