Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomi

1. Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen Maanpuolustuskurssiyhdistys ry:n syyskokous 30.10.2008

2. Rahoitusmarkkinoiden kriisit ja turvallisuus • Yhteiskunta on erittäin riippuvainen rahoitus- ja maksujärjestelmistä • Rahatalous ja sen infrastruktuuri ovat kansainvälisiä • Rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen on osa kansainvälisen yhteisön rauhan projektia • Kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin uudistus alkamassa nykyisen kriisin herättämänä

3. Nykyisen kriisin piirteitä • Kriisin oireena pankkien välisen luottamuksen häviäminen • Seurauksena pako likvideihin sijoituksiin oman maksuvalmiuden varmistamiseksi • Lisääntynyt varovaisuus luotonannossa • Taustalla arvopaperistettujen kiinteistöluottojen voimakas kasvu • Tätä ruokkivat huonot kannustimet • Volyymit ylikorostuivat • Riskien hallinta liian vähällä huomiolla

4. Luo ja hajauta -malli sekäsen kannustinjärjestelmä

5. Kriisinhallintatoimet ja keskuspankkien rooli • Viranomaisten puuttuminen tullut välttämättömäksi • Keskuspankkien rooli kriiseissä • Maksuvalmiuden turvaaminen markkinaoperaatioin • Luotonanto riittäviä vakuuksia vastaan • Yhteistyö rahoitusvalvonnan kanssa erittäin tärkeää • Hallitusten rooli • Pankkien pääomittaminen tai taseen keventäminen • Eurooppalainen toimintalinja • Takuut pankkien varainhankinnalle • Pankkien pääomien vahvistaminen tarvittaessa • Kriisipankkien pelastamista koskevat päätökset

6. Tappioiden tasevaikutus: esimerkki

7. Entä kriisin jälkeen? • Rahoitusmarkkinat eivät palaudu ennalleen • Julkisen vallan merkitys omistajana korostunut • Julkiset takuut rahoitustoimialalle tilapäisratkaisu • Ongelmana kilpailuolosuhteiden mahdollinen vääristyminen • Vastuu riskeistä kuuluu viime kädessä pankeille, vakuutuslaitoksille • Jatkossa sääntelyä tehostetaan ja yhdenmukaistetaan • Kriisinhallintavalmiutta kehitetään

8. Parempaan rahoitusvalvontaan • Koettu kriisi tulee muuttamaan rahoitusvalvonnan rakenteita ja lähestymistapoja koko maailmassa • Riskien hallintaan enemmän huomiota • Luottoluokittajien asema muuttuu • Valvonnassa lisää huomiota vakavaraisuuden lisäksi maksuvalmiuteen • Kansainvälistä valvontayhteistyötä tiivistetään • Kotivaltioperiaatetta täydennetään, sijaintimaan rooli vahvistuu • EU:lle tarvitaan uusi ylikansallinen finanssivalvoja • Kansalliset valvojat + keskusorganisaatio

9. Kahdenlaisia uhkakuvia ja kriisejä

10. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia • Strategiassa 9 erilaista uhkamallia, esimerkiksi: • Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen • Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen • Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen • Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus • Strategian uhkamallit ja niiden erityistilanteet tärkeitä rahoitusjärjestelmälle • Rahoitusmarkkinoiden toiminta voi myös olla itsenäinen häiriölähde vaikuttaen koko yhteiskuntaan

11. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden turvaamisesta (21.8.2008): • Kansainvälisiin markkinoihin ja kansallisiin toimenpiteisiin perustuva huoltovarmuus • Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimin • Huoltovarmuus ja finanssialan järjestelmät: • Pankkien sisäiset ja keskinäiset maksuliikejärjestelmät • Korttimaksaminen • Pankkiautomaattijärjestelmä • Ulkomaanmaksuliikenne • Rahahuollon laskentakeskus- ja kuljetuspalvelut • Eläkejärjestelmät • Arvo-osuusjärjestelmä

12. Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto

13. Suomen Pankin osallistuminen kriisiharjoituksiin

14. Tulevaisuudennäkymiä • Kriisi jatkuu, reaalivaikutukset vielä epävarmoja • Vahvempien kansainvälisten pelisääntöjen ja instituutioiden rakentaminen alussa • Jatkossa EU:n yhtenäistettävä markkinoiden sääntelyä ja valvontaa • Suomen kannalta EU ja euro ollut kriisin aikana eduksi • suoja maksutasekriisin mahdollisuudelta • vaikutusvaltaa kansainvälisillä foorumeilla • Globaalin uudistustyön alkaessa EU:n yhtenäisyys on Suomenkin etu