1 / 49

Oppimisen taustaa

Oppimisen taustaa. Nina Sajaniemi. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Vastasyntyneen aivot ovat hänen kypsymättömin ja eriytymättömin elimensä kehittyminen tapahtuu suurelta osin vasta syntymän jälkeen kehitys on käytöstä riippuvaista

dylan-potter
Download Presentation

Oppimisen taustaa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Oppimisen taustaa Nina Sajaniemi Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

  2. Vastasyntyneen aivot ovat hänen kypsymättömin ja eriytymättömin elimensä • kehittyminen tapahtuu suurelta osin vasta syntymän jälkeen • kehitys on käytöstä riippuvaista • Kehityksessä keskeistä on vuorovaikutus, kosketus ja katse

  3. Aivoista kehittyy tutkitun maailmankaikkeuden monimutkaisin järjestelmä • 100 miljardia solua • jokaisella keskimäärin 10 000 yhteyttä toisiin soluihin • yhteysratojen pituus on n. 3,5 miljoonaa kilometriä • Käytännössä rajaton määrä vaihtoehtoisia aktivoitumisen ja aktivaation levittäytymisen muotoja

  4. Mielen yksilöllisyys • Tapa organisoida oma suhde ulkomaailmaan on yksiöllinen • Kullekin ihmiselle ominainen • miten sekä sisäistä että ulkoista aisti-informaatiota käsitellään • Tapa määrittelee sen miten yksilö oppii hallitseman sisäisiä tilojaan ja sosiaalisia suhteitaan • tämä on yksilön elämänkaarta ja koko yhteiskuntaa ajatellen tärkeämpää kuin yksittäisten motoristen, kognitiivisten tai kielellisten taitojen oppiminen

  5. Aivojen yksilöityminen • Aivojen neurobiologinen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin olosuhteisiin • Keskushermoston kehitys on plastista • Plastisuus on suurinta 3-5 ikävuoteen asti • Murrosiässä lisääntyy • Geenien kehitystä ohjaava aktivoituminen riippuu mm. Hormonimiljööstä • Geenien aktivoituminen ohjaa osaltaan synapsien muodostumista ja reseptorien toimintaa

  6. Aivojen yksilöityminen • Synaptinen karsiminen ja valikoiva myelinaatio on käytöstä riippuvaista • johtavat hermoverkkojen ”kuvioitumiseen” • hermoverkkojen ”kuvioituminen” on mielen muoto • Eri aivoalueet ovat eri lailla plastisia kehityksen eri vaiheessa • plastisuudesta voi olla hyötyä tai haittaa • riippuu yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta

  7. Aivojen yksilöitymisen lähtökohdat • Lähtökohtaisia eroja kuvataan temperamentti-käsitteen avulla • Keskushermoston aktivaatiotavat ovat synnynnäisesti erilaisia • Eroja on kynnysarvossa ja herkkyydessä • Reaktiivisuus • Eroja on sietokyvyssä, kestävyydessä

  8. Sympaattinen vs. parasympaattinen vallitsevuus • Eroja on reaktioiden negatiivisuudessa ja positiivisuudessa • Lateralisaatio: vasen lähestymismodaalinen, oikea vetäytymismodaalinen • Rakenne voi muuttua kokemusten myötä • Vaikeus voi muuttua vahvuudeksi

  9. Meissä kaikissa on jotakin maagista

  10. Peilisolujärjestelmä • Peilisolut tunnistavat liikettä, ääntä, ilmeitä ja eleitä • Kertovat, mitä toiset tekevät ja kokevat • Peilisolujen jäljille päästiin tutkimalla makaki-apinan etuotsalohkon liikealueen toimintaa (Rizzolatti 1981) • Yhdet ja samat aivosolut reagoivat sekä tarttumiseen että tarttumisen näkemiseen • Intentionaalisuus olennaista • AIVOISSAMME ON SIMULAATTORI • Seuraa tiedostamatta ja ponnistelematta muiden eleitä, katseita ja liikkeitä ja luo kehoomme toiminnon, joka toisessa on käynnissä

  11. Ihmisaivoissa on peilisoluja useassa eri paikassa • Brocan alue, otsalohkon liikealue, ohimolohko, päälaenlohko • Peilisolut reagoivat intentionaalisiin liikkeisiin • Pelkkä liikesuoritus ei aktivoi peilisoluja • Peilisolut simuloivat liikkeen, vaikka suorituksen loppu kätketään näkyvistä • Mallintaminen

  12. Peilisolujärjestelmän perusta on myötäsyntyistä • Vauvat matkivat kasvonilmeitä • Peilisolujärjestelmä aktivoituu vuorovaikutuksessa • Intersubjektiviteetti – minä toisessa ja toinen itsessä • Vastavuoroisuus – hymy itsessä – hymyyn vastaaminen – hymyn näkeminen toisessa – peilisolut simuloivat • Matkimisella on ratkaiseva rooli rooli sosiaalisessa oppimisessa (Prinzt 2005, Gleissner 2000)

  13. Peilisolujärjestelmä on välttämätön kielen oppimiselle ja kommunikaatiolle (Alibali 2001, Rizzolatti 1998, Gallese 2005) • Käsitteet aktivoituu simuloinnin kautta • Hyvässä kommunikoinnissa eleet ja ilmeet resonoivat eri osapuolten välillä • Superpeilisolut (Eksrom 2003; Iacoboni 2008) • Kaikkea ei tarvitse/kannata matkia • Orbitofrontaalinen kuorikerros

  14. Peilisolut simuloivat myös tuntoaistia • Tuntoaivokuorella peilisolut käynnistyvät, kun kosketus nähdään • Myös kivun tunne jaetaan • Kivun simulointi tapahtuu limbisissä rakenteissa, aivorungossa ja pikkuaivoissa • Kuinka epämiellyttävältä tai kovalta kipu tuntuu • Aidossa kivussa toimii myös tuntoaistikuori • Kivun paikantaminen, laadun arviointi

  15. Peilisolujen ansiosta tiedämme, miltä toisista tuntuu • kun katsotaan kuvia kasvoista, joilta heijastuu onni, suru, viha, hämmästys, pelko, inho, katsojien hermosolut kiirehtivät toimintaan • Toisten tunteet aistitaan, koska peilisolut simuloivat emotionaaliset liikkeet ja välittävät ne emootioiden syville ydinalueille

  16. Aivojen kehitys on vaiheittaista • Kolme kehityksellistä kerrosta: A-T-K • Ajatteleva ylätaso • Yhdistele, harkitse, päätä, pohdi • Tunteva välitaso • Toimi tunteiden mukaan • Kokeva pohjataso • Taistele, pakene, jähmety

  17. Mielen kehitys • Yhteydet aivojen eri kerrosten välillä lisääntyvät vaihe vaiheelta • Ajattelevan ylätason yhteydet kypsyvät myöhään • Etuotsalohkon alueilla kypsyminen jatkuu nuoreen aikuisuuteen • Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia • Aivojen ylikuormitus rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan • Toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa

  18. Oppimisessa tarvitaan itsesäätelyä • Itsesäätelyllä tarkoitetaan tunteiden säätelyä ja hallintaa • Mielihyvä ja mielipaha • Tunne on emootion eli ruumiin reaktion päällysrakenne • Tietoisuuteen noussut emootio • Emootiot ovat kehon tiloja • Pyrkimys mielihyvään ja kivun välttämiseen • Pyrkimys tasapainotilaan

  19. Primaarit: elämykselliset havainnot muutoksesta ja sen arvoisuudesta (positiivinen - negatiivinen) • Kiinnostus, mieltymys, vastenmielisyys • Sekundaariset eli kategoriset: • Riemu, pettymys, häpeä, raivo, inho • Kompleksiset: • Suru, rakkaus, viha, syyllisyys

  20. Itsesäätely: esimerkki ameebasta • Tavoite: elimistön sopeuttaminen ärsykeympäristöön • Taito pitää sisäisen ympäristön kemiallinen profiili tasapainossa samalla kun ulkoisessa ympäristössä on helvetti valloillaan

  21. Itsesäätely • Sisäisen tilan pitäminen hallittavalla alueella • Onnistuu silloin kun aivojen kaikki kerrokset ”keskustelevat” keskenään • Stressi on säätelyn kuormittumisen tila • Trauma on tilanne, jossa säätelykyky on ylittynyt • Säätelyn pettäessä aivot ”tilttaavat”

  22. Säätely on elinikäinen prosessi • Haaste: miten oppia kestämään pieni odotus halun ja tyydytyksen välillä? • Miten oppia kestämään ”kipua” jossakin määrin? • Itsesäätelyn oppimisen tärkein vaihe alkaa kaksivuotiaana • Vuodet 2-7 ovat säätelyn oppimisen herkkyyskautta

  23. Mielihyvä, mielipaha ja tyyntyminen • Havainto vaarasta • Synnynnäinen varojärjestelmä tulkitsee myös uuden, oudon ja ennen kokemattoman vaaraksi • Aivoissa on hälytin vaaraa varten • Mantelitumake • Turvan palautuminen lopettaa hälytyksen • Lapsi pakenee turvan suuntaan

  24. Liian varhainen itsenäisyyden ja omatoimisuuden korostaminen tarkoittaa suojan purkamista • Altistuminen stressille • Allergisoituminen stressitekijöille

  25. Itsesäätely • Etuotsalohkon ja limbisen järjestelmän tunnekeskusten välisten tietoliikenneyhteyksien hoitaminen • Mantelitumake, hippokampus • Mantelitumake oppii muistamaan kivun • Mielihyvän puuttuminen tai poistuminen koetaan aina jonkin asteisena kipuna ja silloin mantelitumake hälyttää • Hippokampus oppii muistamaan asiat ja tekemiset • Elämän hallinnan keskus, osoitetiedot aivokuoren tietovarastoihin

  26. Mitä tapahtuu kun mantelitumake hälyttää • SAM - systeemi (sympaattinen hermosto – lisämunuaisydin) • Adrenaliini-nimisen stressihormonin välttyminen ja leviäminen verenkierron mukana kaikkialle elimistöön • Taistele – pakene • HPA – systeemi (hypotalamus – aivolisäke – lisämunuaiskuori) • Kortisoli-nimisen stressihormonin välittyminen lisämunuaiskuoresta • Kulkeutuu aivoihin

  27. Hermosolut tunnistavat kortisolin – hippokampuksessa paljon kortisolitunnistimia (Gunnar 2007) • Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) • Reagoivat pienelle määrälle kortisolia • Perustaso, mahdollistaa aktiivisen toiminnan • Hippokampus virkistyy ja toimii aktiivisesti • Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) • Reagoivat kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana • Hippokampus ylirasittuu ja sen toiminta heikkenee tuntuvasti

  28. Hippokampuksen toiminta vaimenee myös ellei ole tarpeeksi kortisolia • Ykköstyypin tunnistimen aktiivisuus voimistaa neuraalista muovautuvuutta ja lisää joustavuutta • Kestostressi pitää kortisolitason korkeana • Krooninen haitta oppimiselle • Heikentää neuraalista muovautuvuutta • Kivun puuttuminen – mielihalujen mukaan toimiminen • Lapsi ei opi toimimaan kivun vallitessa • Lapsi oppii menemään yli siitä missä aita on matalin – ei opi ponnistelemaan

  29. Isoaivokuori • Isoaivokuoren toiminnallisesti tärkeä kehitys alkaa toisen ikävuoden aikana vasta limbisen järjestelmän kypsymisen jälkeen • Oikea aivopuolisko vastaa kaikesta säätelytoiminnasta läpi koko elämän

  30. Isoaivokuori siirtyy kiihkeän kypsymisen vaiheeseen lapsen ollessa noin 1.5 vuoden ikäinen • oikea aivopuolisko kypsyy varhemmin, kasvupyrähdys ikäkuukausina 15-30 • vasen aivopuolisko kypsyy hitaammin, kasvupyrähdys alkaa noin 18 kuukauden iässä • Molemmilla aivopuoliskoilla on erityyppiset tehtävät ja molemmilla on niitä varten erilaiset yhteydet alempiin kerroksiin

  31. Isoaivokuoren kypsyminen jatkuu murrosikään • uusien ratojen syntyminen mahdollista • karsiminen: ”use it of lose it” • käytä oikein! – vaikuttamisen mahdollisuus • Oikealla aivopuolella on vahvemmat yhteydet limbiseen järjestelmään ja se on vastuussa • sosiaalisten tilanteiden hahmottamisesta • kasvojen ilmeiden tunnistamisesta

  32. Oikea aivopuolisko on erikoistunut • havaitsemaan ilmiöiden yhtäläisyyksiä toisten kanssa • se kytkee niiden herättämät vastaavat tunteet toisiinsa • Oikean aivopuoliskon ajattelu on assosiatiivista, yhdistelevää eli analogista • toiminta on tiedostamatonta

  33. Erityisen haavoittuvat vaiheet kehityksessä • Hermosolujen organisoituminen (raskausviikkoista 24-) • aivojen kuoriosan kerrostuminen • aksonien ja dendriittien kasvu • synapsien muodostuminen • solukuolema ja synapsien valikoituva eliminoituminen • synapsien eliminoituminen kokemuksista riippuvaista • ellei synapseja häviä, älykkyys kärsii • hermoston tukisolukon kasvu ja eriytyminen • jatkuu läpi elämän • Myelinisaatio (noin raskausviikoista 28) -

  34. Mikä haavoittaa • Raskaudenaikaiset tapahtumat • ravinto • erilaiset altistukset • alkoholi, huumeet, infektiot • äidin masennus • äidin stressi • keskossyntymä • Erilaiset biologiset riskit • hapenpuute • aivoverenvuodot • tulehdukset jne.

  35. Mikä haavoittaa • Syntymänjälkeiset tapahtumat • kaltoinkohtelu • äidin masennus • vaikeat elinolosuhteet • liian vahva ja jatkuva stressialtistus • vanhempien asenteet • esim. keskosvauvoilla kiinnittymisen laatu selittyy vahvemmin vanhemmuuteen liittyvillä tekijöillä kuin keskosuuteen liittyvillä biologisilla riskitekijöillä (Cox ym. 200)

  36. Puutteellisten hoivakokemusten kehitykselliset seuraukset • Tunnesäätelyn häiriytyminen (61,5 %) • Huomiokyky/keskittyminen (59,2 %) • Negatiivinen käsitys itsestä (57,9 %) • Impulssikontrollin häiriö (53,1 %) • Aggressio/riskinotto (45,8 %)

  37. Mikä suojaa • Hyvän hoivan tarjoama säätelyapu • Esimerkkejä: • lyhyt alleeli 5-HTT geenissä altistaa depressiolle ja ahdistukselle liittyneenä vaikeisiin elämänkokemusten jälkeen (Caspi ym. -03) • apinalla huolehtiva emo ehkäisee lyhyen 5-HTT-geenin vaikutuksen (Champous ym. -02) • hiirellä hellä ja nuoleva äiti tuottaa reippaammat poikaset (Francic ym-99) • MAO-A entsyymin heikkoa toimintaa generoiva geeni aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä niille lapsille, jotka ovat kasvaneet kaltoin kohtelevassa ympäristössä • DRD4-geeni (vahva ADHD geeni) tuottaa ADHD-oireyhtymän 4 x todennäköisemmin turvattomasti kiinnittyneille lapsille (Gervai ym. 2003)

  38. Mitä hyvä hoiva tarkoittaa • Lapsen hätäviestien lukeminen ja niihin vastaaminen • oikea ajoitus • kiihtymystilan tasaaminen • Emootioiden yhteensovittaminen • virittäytyminen samaan tunnetilaan • mielihyvän jakaminen • yhteensulautunut rytmi • Näiden ehtojen täyttyessä lapsi voi kiinnittyä turvallisesti häntä hoitavaan aikuiseen

  39. Aikuinen säätelee omalla vakaudellaan lapsen elintoimintoja • tarkoituksena on auttaa lasta palautumaan kiihtymistilasta • tarkoituksena on myös vahvistaa elävyyttä • Oppimisen lähtökohta • Toiminta lähikehityksen vyöhykkeellä on stressaavaa

  40. Stressin säätely päiväkotiympäristössä • Kaksi tutkimusryhmää: • Malmin aineisto: 146 lasta, 15 eri päiväkotiryhmää • Vantaan aineisto: 90 lasta • Tutkittavat asiat: • Syljen kortisoli: viisi näytettä päivän aikana • Vantaan aineisto: näytteet syksyllä ja keväällä • Vantaan aineisto: kortisoli- ja alfa – amylaasireaktiivisuus: • kolme näytettä, ennen, tilanteen aikana ja tilanteen jälkeen

  41. Stressisäätely päiväkotiympäristössä • Muita tutkittavia asioita: • Oppimisympäristön laatu • Lasten temperamentti • Vantaan aineisto: lasten kognitiivisten taitojen suppea arvio • Vantaan aineisto: kortisolin ja alfa-amylaasin mittaaminen kognitiivisen suoriutumisen aikana

  42. Kortisolin päivittäiset arvot

  43. Stressisäätely päiväkotiympäristössä • Muita tutkittavia asioita: • Oppimisympäristön laatu • Lasten temperamentti • Vantaan aineisto: lasten kognitiivisten taitojen suppea arvio • Vantaan aineisto: kortisolin ja alfa-amylaasin mittaaminen kognitiivisen suoriutumisen aikana

  44. Kortisolin päivittäiset arvot

  45. Tyypillisestä käyrästä poikkeavat klusterit

  46. Yhden klusterin (n = 19) merkitsevä yhteys toimintaympäristön heikkoon laatuun

  47. Kahden klusterin (n = 23, n = 16) merkitsevä yhteys korkealaatuiseen tiimityöhön

  48. Kortisoliarvot ennen ja jälkeen kognitiivista tilannetta

  49. Alfa-amylaasiarvot ennen ja jälkeen kognitiivista tilannetta

More Related