TVT JA TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

1. TVT JA TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO Marja Ahola Koulutuskeskus Salpaus 9.4.2014

5. Työvoimapula • Julkiset palvelut (eläköityminen…) • Hyvinvointipalvelut (kodinhoito ja hoiva-ala jne…) • Rakennusala • Ravintolapalvelut, kaupan alat • Auto- ja kuljetusala • Teknologiateollisuus • Vaihtuvat alat Vaikuttaa siihen, millaista kieltä opetetaan

6. Millainen kielitaito? • Jos maahanmuuttajataustainen työntekijä tulee Suomeen sellaiselle alalle, jossa Suomen kielen taitoa tarvitaan, olisi hänelle taattava myös sellainen peruskielitaito, jonka avulla hän pystyy toimimaan tasavertaisesti Suomessa kantasuomalaisten kanssa. • Myös hyvän kirjallisen kielitaidon puute vaikuttaa mahdollisuuksiin edetä uralla. On hyvin arveluttavaa tuottaa työvoimaa Suomeen ilman, että tuetaan aitoa integroitumista etenkin, jos myös perhe tulee mukana. Suomessa pysyvästi vai Tilapäisesti työelämän hyödykkeenä? Millaista on hyvä ja tasa-arvoinen Elämä kantaväestön kanssa?

7. Ammatillinen kielitaito • Onko mahdollista oppia pelkkä ammatillinen kielitaito – se siivu, jota työssä tarvitaan ja miten? • Mistä se löytyy ja miten sitä opetetaan? Miten purkittaa käyttökieli? Mistä se löytyy, mihin tallentuu? Mihin se riittää? Onko kouluttajan mahdollista osata kaikkien alojen kieltä?

8. Mistä rekrytoidaan? • Aasian ja Afrikan maat (Filippiinit, Kiina…) • Eurooppa (Viro, Espanja…) • Venäjä • Muut? Mistä hankitaan riittävä ymmärrys, millaisia kielellisiä ja kulttuurisia seikkoja tulee opettaa? Jokainen kouluttaja opiskelee lähtömaasta kattavasti kaiken…?

9. Kieli ja työ • Vuorovaikutustilanteet • vapaamuotoiset  • toimintaa vaativat  • Reklamaatiot  • Kysyminen  • Sanasto  • Raportointi  • Työhön liittyvät asiakirjat , dokumentointi  • Toiminnan kuvaus  • Mitä näistä voi oppia TVT:tä hyödyntäen ()?

10. Missä vaiheessa ja missä ajassa? • Missä vaiheessa ja missä ajassa saavutetaan millekin alalle sellainen kielitaito, jonka avulla taataan työturvallisuus? • Kuinka paljon kielenopetusta työn ohessa ja miten se järjestetään? • Kenellä on organisoimis- ja rahoitusvastuu? • Miten TVT soveltuu?

11. Tieto- ja viestintätekniikka • Materiaalia ja viestintäkanavia runsaasti. Useimmat liian vaikeita. Käytön ohjaus. Perehdytys tai vähintäänkin ohjaus, jos mahdollista omalla kielellä. • Äänen ja elävän kielen mahdollisuudet. Valinnan vaikeus. • Kieliympäristön tuominen oppimiseen (keskustelukanavat, viestimet esim. Skype, toiset maailmat). • Yksinkertainen valinta, yksi tietty kanava, jonka kautta virtaa kaikki.

12. Missä? • Lähtömaassa • livenä • etänä • toisessa maailmassa? • Kohdemaassa • Työpaikalla • Oheispalveluna • Simulaatiot ja muut aitoja tilanteita jäljittelevät kohtaukset

13. Miten? • Miten saisi aikaisempien kokemusten hyödyt käyttöön? • Sitoutuminen pitkään prosessiin • Mikä on jo toiminut? Miten viedään biteiksi?

14. Kuka? • Kuka? • Alan ammattilainen • Suomen kielen opettaja • Työkaveri • Miten taataan riittävät edellytykset oppia? • Onko opettajilla riittävä osaaminen? Kenellä on käytännön taitoja? Mikä toimii, mikä ei?

15. Millä? • kaikki kanavat käyttöön • toiminta • tekstit • kuuntelun tehostaminen • sanaston oppiminen (rakenteet?) • puhuminen • yhteiskunnallinen tieto • Sellaiset kanavat, jotka heillä on jo käytössä. Skype aika tavallinen, Facebook toimii jossain, Blogit aina. Sähköposti, puhelin, erilaiset appsit. Twitter tai joku muu kanava. Mitä asiakas käyttää sitä kautta mennään.

16. Kenelle? • Työntekijälle • Kollegalle • Työyhteisölle • Työnantajalle • Ei riitä, että opastetaan maahanmuuttajataustaista työntekijää, koko työyhteisö pitää ottaa mukaan.

17. Kielen ja TVT-välineiden hallinta kotoutumisessa • Maahanmuuttajataustainen työntekijä on stressaavassa tilanteessa työssä, koska hän joutuu aina ponnistelemaan ymmärryksen ja käytänteiden tuntemisen kanssa puolin toisin. • Lisäksi hänellä on muu arkielämä uudessa kotimaassa, parhaassa tapauksessa perhe mukana. Myös tämä vaatii käytänteiden oppimista, eikä suju vuosien rutiinien siivittämänä. • Ongelmaksi tavallisesti muotoutuu ajan puute. Kaikki – tai ainakin lähes kaikki - haluavat oppia kieltä ja kulttuuria. Mutta on pakko nukkua välillä. • Ottaako työnantaja vastuun siitä, että maahanmuuttajataustainen työntekijä voi oppia kieltä ja kulttuuria, sopeutua perheensä kanssa uuteen kotimaahan ja haluaa jatkaa elämää Suomessa alkuinnostuksenkin jälkeen? • TVT joustaa ajassa ja paikassa, mutta mikä muu joustaa, että elämään tulee tilaa? Jokainen työssäkäyvä perheellinen ihminen tietää, että minuutteja päivässä ei ole liikaa.

18. TVT työn ohessa kielen oppimisessa ja kotoutumisessa • Ohjauskanavat esimerkiksi Skype / Fring/ What’sApp / Face Time / Hangout • Koontialustat (esim. blogit) henkilökohtaisten tarpeiden mukaan • Keskustelualustat, yhteisölliset foorumit (FB, Twitter, G+, kuvanjakopalvelut…)

19. Oppimisjärjestys • Alasta riippuen on opetettava ammattialakohtaisen sanaston ja käyttökielen lisäksi perusrakenteet ja perusasiat, jotta myös kirjoittaminen olisi tarkkaa ja informoivaa. • Jotta voi oppia kirjoittamaan, on tunnettava kielen logiikka. Harva pystyy oppimaan kielen logiikan aloittamalla kärjestä, yksittäistapauksista ja jäsentämällä sen lopuksi säännöiksi. Vaikka itse en olekaan sääntöorientoitunut, monen aikuisen oppimista nopeuttaa tietyt säännöt sopivassa mittasuhteessa yhdistettynä kielen käyttöön. Ajoitus on tärkeää. • Pienellä määrällä kieltä voi jo operoida paljon. Miten löytää kielen ydin? Miten se viedään verkkoon?

20. Aina tarvitaan ihminen Tehokkaimmatkaan ja kokeneimmatkaan kotouttajat eivät voi valmiilla vastauksilla vastata kaikkiin kieltä ja kulttuuria koskeviin kysymyksiin. Keskustelua, siis kokemuksellista vuorovaikutusta tarvitaan aina. Suomen kieli on alussa työläs (se kyllä helpottuu, kun pohja on rakennettu) ja kotouttamisprosessia edesauttaa kielen varhainen omaksuminen. Moni kulttuurinen väärinkäsitys vältetään, kun ilmiöitä ensin taustoitetaan.

21. TVT-käyttökokemukset • Maahanmuuttajataustainen työntekijä käyttää yleensä kepeästi älykännykkäänsä, tablettiaan ja mahdollisesti myös tietokonettaan. Tämä on edullista, kun yhteyttä pidetään lähtömaahan, sukulaisiin ja ystäviin. • Muu TVT:n käyttö ei sen sijaan ole niinkään tuttua. Haut osataan kyllä tehdä Googlesta, mutta samoin urlit kirjoitetaan samaan kenttään ja sitten ihmetellään, missä vika. • Muut kuin viestintään liittyvät seikat eivät ole niinkään tuttuja. Mutta oppimisessa hyödynnetään juuri tuttuja kanavia, pyritään tekemään oppiminen mahdollisimman helpoksi, koska itse asia on vaikea.

22. Pilvipalveluja bussikuskeille • Tavoita kiinnostuksen kohde ja ajattelun tapa. Valitse teemat sen mukaan. • Ota pala kerrallaan oleelliset osat kielenkäyttötilanteisiin, valikoi, karsi, rajaa. Ja höystä aidoilla sanoilla ja tilanteilla, jos saat kiinni. Tämä vaatii usein kouluttajalta perehtymistä, tässä tapauksessa bussimatkustusta, dokumenttien lukemista, työympäristöön tutustumista. • Valitse kanava tutun mukaan. • Tyydy siihen, että vain kaikkein edistyksellisimmät esimiehet ennättävät tukea prosessia (työajat, materiaalien jakaminen, aihepiireihin tutustuminen, suunnittelu). • Tyydy siihen, että kaikilla ei ole voimavaroja osallistua siitä huolimatta, että olet tehnyt upeaa työtä. TVT ja kielenoppiminen on osalle vastenmielistä tai tuplavaikeaa. Jo pelkästään jompikumpi olisi. • Ja ole iloinen niistä kahdesta, jotka hyödynsivät kaiken ja oppivat etsimään tietoa itse lisää 

23. Hoivasuomea verkossa ja ilman • Prosessi alusta loppuun pitkä ja mutkikas…peruskielitaito sanastoineen ihmisen osineen, oloineen ei riitä…hoitaja keskustelee arkisuomella eri ikäisten potilaitten (kenen vaan) kaikissa arkisista asioista. • Hänen tulee osata kuvata toimintaansa, raportoida kirjallisesti, tuntea työskentelyvälineet ja ihmiseen ja lääkitsemiseen liittyvä sanasto perusteellisesti, jotta turvallisuus säilyy. • Arjen keskustelutilanteiden ja prosessien kuvaus, kysymisen ja vastaamisen taito sekä pätevöidyttäessaopsikelun taidot (oleellisen löytäminen) on äärimmäisen tärkeää. • Mitä kieltä opetetaan, kaikkiko yhdessä vai yksi siivu vain?

24. Insinöörisuomea • Tarkkaavainen insinööri haluaa oppia kaiken yksityiskohtaisesti. Erityisesti kielen rakenteet ja nyanssit. Mieluiten kaiken, ja melko nopeasti. Hän on myös tunnollinen työntekijä ja haluaa tehdä työnsä hyvin. Hän on myös kunnollinen perheenisä ja haluaa viettää aikaa perheen kanssa. Työpäivät venyvät, hän näkee painajaisia suomen opiskelusta ja stressi lisääntyy. • Voisiko muutaman minuutin Skype-keskustelu kielenopettajan kanssa joka toinen ilta olla ratkaisu? Palastellen, suunnitellusti. Ongelmallista on vaan se, miten pakollinen omatoiminen treenaus hoituu. Kielenoppiminen ei tapahdu pelkästään rakenteiden välityksellä. Miten ne saisi sidottua työhön tai muuhun vapaa-aikaan?

25. Metallisuomea • Puolalainen, virolainen, venäläinen, kurdi, japanilainen, kiinalainen. Hitsaaja erilaisin tietoteknisin taidoin varustettuna. Kielitaito ja kielen oppimistaito eroiltaan suuri. Lähtökohtaisesti tekemällä. Tuhat toistoa, ja toiset taas jo menevät menojaan. Yksilöllisesti. • Kieli on ihan omansa, käyttötilanteet omiansa ja yleensä kuulokkeet korvilla. Missä sitä kommunikaatiota voisi harjoitella?

26. Taso • lähtömaassa peruskielitaito A2, puolen vuoden kokopäivätyö vähintään ilman kieliympäristöä • työn ohessa loput -> pätevyys????? – pitkä prosessi

27. Tavoite • Alakohtainen (Julkiset palvelut, hyvinvointipalvelut, rakennusala, ravintolapalvelut, kaupan alat, auto- ja kuljetusala, teknologiateollisuus, vaihtuvat alat…)

28. Suosituksia • Valitse asiakkaalla käytössä oleva kanava, jos mahdollista. Yhtälö uusi opittava asia + vieras kanava toimii huonosti. • Mieluummin varaudu kielitaidossa alakanttiin kuin yläkanttiin. Yleensä kielitaito on oletettua heikompi ja se korostuu, kun et ole läsnä livenä. • Jos uusia elementtejä, tee varmistus, varaudu toimimattomuuteen. Aina vähintään kaksi tapaa hoitaa asia. Kokeile kuitenkin rohkeasti. • Keksi joka tapaamiskerralle jokin helppo ja takuuvarmasti toimiva (hauska) tehtävä. Jopa opittavan asian kustannuksella. • Yksinkertaista. • Yksinkertaista. • Yksinkertaista.

29. Haasteita • Motivaatio ja / tai taidot opiskella netissä eivät usein ole korkealla lähtökohtaisesti. • Aina et voi tavata oppijoita livenä ennen koulutusta, jolloin motivointi / alku hankalaa. Esittele itsesi, luo kontakti, rakenna täky. • Tavallisesti oppijat eivät ehdi tehdä ”kotitehtäviä”, jotka taas olisivat edellytyksenä tehokkaalle etenemiselle, tavoitteiden saavuttamiselle. Halua tavallisesti kyllä on vrt. oma elämäsi. Miten koukuttaa ja luoda pakkoja. Miten opiskelun / oppimisen saisi priorisoitua kaiken muun kiireen edelle????? • Oppimisympäristöjä pitää vaan käyttää ja kokeilla, vaikka ne eivät useinkaan toimi täydellisesti / juuri lainkaan. Minimitavoitteesta maksimitasolle pääsy vaatii sinnikkyyttä sekä oppijalta että kouluttajalta.

30. Teesit • Kalasta lihaisin kala – älä tyhjennä koko valtamerta • Varo! Pullein kala ei ole aina se maukkain • Kastele kaikenlaisia kukkia, älä tukehduta kaktuksia • Jokaisessa oppimiskokemuksessa on kultareuna • Vaihtele täkyä ja vieheitä - kalasta oppijan henkilökohtainen koukkukohta -> koukuta • Sytytä oppimisen spiraali

31. Hyvä täky