1 / 32

Kilpisjärven biologinen asema

Kilpisjärven biologinen asema. Käsivarrentie 14622 99490 KILPISJÄRVI www.kilpis.helsinki.fi p. 016-320 2200 f. 016-320 2100. Biotieteellinen tiedekunta. SIJANTI I. Kuva: Marja-Liisa Leminen. Kilpisjärven kylää. SIJAINTI II. 69  03’N; 20  50’E

parson
Download Presentation

Kilpisjärven biologinen asema

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Kilpisjärven biologinen asema Käsivarrentie 14622 99490 KILPISJÄRVIwww.kilpis.helsinki.fip. 016-320 2200f. 016-320 2100 Biotieteellinen tiedekunta

  2. SIJANTI I Kuva: Marja-Liisa Leminen Kilpisjärven kylää

  3. SIJAINTI II • 6903’N; 2050’E • 270 kilometriä napapiirin pohjoispuolella, mutta vain 50 kilometriä Jäämereltä • Etäisyyksiä:Tromssa 160 kmOulu 600 kmHelsinki 1200 km

  4. MAANTIEDE I • Kaaviomainen esitys korkeusvaihtelusta Jäämereltä sisämaahan NW SE Kilpisjärvi Skibotn Kaaresuvanto

  5. MAANTIEDE II • Kilpisjärvi sijaitsee n. 473 metriä meren pinnan yläpuolella • Maisema on tunturikankaiden, soiden sekä pienten lampien ja järvien mosaiikkia • Maisemaa hallitsevat suurtunturit, kuten Saana (1029m) ja Halti (1328m) • Suuria jokia: Könkämäeno, Poroeno, Rommaeno ja Lätäseno

  6. GEOLOGIA Arkoosikvartsiittia Emäksistä metavulkaniittia Hiekkakiveä ja sinikvartsiittia • Kivilajit Kilpisjärven ympäristössä (400-500 milj.v. vanhoja) ympäröivää aluetta huomattavasti nuorempia (jopa 2 miljardia v. vanhoja) • Nuoret kivilajit (dolomiitti) näkyvät ylityöntölaattana esim. Pikku-Mallan ja Saanan pahdoissa Dolomiittia Savikiveä ja –liusketta

  7. ILMASTO I • Yksi Manner-Euroopan kylmimmistä paikoista vuoden keskilämpötilalla mitattuna • Esimerkiksi: Abisko (Ruotsi) 385 m. m.p.y. -1,0  C Finse (Norja) 1222 m m.p.y. -2,0  C Kilpisjärvi (Suomi) 480 m m.p.y. -2,3  C Kilpisjärven vuotuinen keskilämpötila 1952 -2002.

  8. ILMASTO II • Kuukauden keskilämpötiloja:Tammikuu (-13,6), Helmikuu (-12,5C)Kesäkuu (+7,5C), Heinäkuu (+10,9C) • Vuotuinen sadanta: 450 mm • Kasvukauden pituus: 100 vrk • Lumipeite keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun • Kaamos 25.11 - 17.1., keskiyön aurinko 22.5. - 22.7.

  9. Vuotuinen rytmi Kilpisjärvellä: • Kaamos25.11. – 17.1. • Keskiyön aurinko22.5. – 22.7. • Kasvukausi31.5. – 17.9. • Lumipeite17.10.– 5.6.

  10. ILMASTO III Keskimääräinen kuukausittainen sadanta ja lämpötila.

  11. ILMASTO IV Keskimääräinen kuukausittainen lumen paksuus

  12. KASVILLISUUS • Kasvillisuus • Pääbiotoopit:TunturikoivikotTunturikankaatSuot • Kasvillisuuteen vaikuttavat tekijät1. Mantereisuus-mereisyys –vaihtelu = Mannermainen ilmasto, mutta paljon talvisateitaMahdollistaa sekä mannermaisten että mereistenkasvien esiintymisen Tunturipaju (Salix glauca)

  13. KASVILLISUUS II 2. Korkeusvaihtelu475 metristä 1328 metriin3. Emäksisten kivilajien (esim. dolomiitin) esiintyminen-> Runsaasti kalkkia suosivia lajeja4. Laidunnus (Porot, piennisäkkäät) Kuva: Josef Timar Tunturisopuli (Lemmus lemmus)

  14. KASVILLISUUS III • Kilpisjärvellä tavattu n. 450 putkilokasvilajia, joista 28 esiintyy yksinomaan vain siellä Jääleinikki (Ranunculus glacialis) • Lisää kuvia osoitteesta:www.kilpis.helsinki.fi Lapinalppiruusu(Rhododendron lapponicum)

  15. ELÄIMISTÖ I • Kalat13 lisääntyvää lajia. Useita lohikalalajeja • Sammakkoeläimet & MatelijatTavataan sammakkoa ja sisiliskoa, joista molemmat sopeutuneet pohjoiseen ympäristöön • Linnut188 havaittua lajia, joista 97 pesivää lajia • Nisäkkäät24 säännöllisesti pesivää lajia, kuten tunturisopuli ja naali Kuva: Josef Timar Leppälintu(Phoenicurus phoenicurus)

  16. ELÄIMISTÖ II • Selkärangattomat • PerhosetKilpisjärvellä tavattu 16 perhoslajia, joita tavataan Suomessa vain Kilpisjärven alueellaSuurharvinaisuuksista esiintyy mm. pohjansiilikäs Kuva: Olavi Sotavalta Pohjansiilikäs (Acerbia alpina)

  17. KUINKA IHMISET ELÄVÄT? I • ASUKKAITA • Enontekiön kunta: 2150 • Kilpisjärvi: alle 100 • Paljon kausityöntekijöitä maalis-syyskuussa • 70 % ENONTEKIÖN PINTA-ALASTA SUOJELTUA • Käsivarren erämaa-alue, Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, Mallan luonnonpuisto ja muut suojelualueet • YLI 36 000 TURISTIA VUOSITTAIN + MUUT VIERAILIJAT

  18. KUINKA IHMISET ELÄVÄT? II • Ostosturismi Norjasta (noin 100 000 ihmistä vuonna 2002) • Maaliikennekuljetukset Norjasta Suomeen ja Ruotsiin • Syrjäisestä sijainnista huolimatta Kilpisjärven nimi tunnetaan matkailijoiden keskuudessa • Norjalaisasutusta kylässä Matkailu ja kauppa pääelinkeinot Retkeilykeskus

  19. TALOUS • Pääelinkeinot • Matkailu: Hotellit, majoitus, kuljetus • Kauppa: Kauppa, huoltoasema, kahvilat • Julkiset palvelut: Rajavartiosto, Tulli, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus, Biologinen asema, Kilpisjärven koulu • Poronhoito: Ei merkittävä (keskittyy etelämmäksi) • Työttömyys Enontekiöllä: 19,7 % (2002) • Enontekiön vilkkain rakennustoiminta 2003 -

  20. LIIKENNEYHTEYDET • Lentokoneella ja -taksilla • Kittilästä tai Hetasta (Enontekiö) • Junalla ja bussilla • Kolarista tai Rovaniemeltä • Etäisyyksiä • Rovaniemi: 470 km • Kolari: 290 km • Kittilä: 270 km • Hetta 180 km

  21. UHKIA LUONNOLLE I • Pääbiotoopit: • Puuttomat tunturikankaat (75 %) • Tunturikoivikot ja pajukot (14%) • Suot (10%) • Järvet ja lammet (4%) • Syrjäisestä sijainnista johtuen ihmistoiminta vaikuttanut hyvin vähän luontoon: • Ei energialaitoksia, ei öljypäästöjä • Ei raskasta teollisuutta, ei raskasmetallipäästöjä • Ei suuria asutuskeskuksia • Hyvin vähän laskeumia Kuolan niemimaalta

  22. UHKIA LUONNOLLE II MAHDOLLISIA RISKEJÄ TULEVAISUUDESSA: • 1. Rakentaminen • Mahdotonta hyvin suurella alueella (suojelualueet). Paikallisesti mahdollisesti merkittäväkin uhka. • 2. Ilmastonmuutos • Mahdollinen uhka tunturikasveille • 3. Laidunnus • Mahdollinen uhka harvinaisille tunturikasvilajeille? • Ylilaidunnusta 1980-luvulla, mutta sittemmin poroelo lähes puolittunut

  23. UHKIA LUONNOLLE III MAHDOLLISIA UHKIA TULEVAISUUDESSA: • 4. Häirintä (moottorikelkat, turismi) • Saattaa olla vahingollista joidenkin lintujen pesimäaikaan (esim. tunturihaukka) • Mekaaninen kuluminen kuluttanut kasvipeitettä vaellusreittien ja autiotupien läheisyydessä • 5. Kuljetusliikenteen lisääntyminen • Tulee rajoittumaan päätien varteen • Ilmaliikenne (lentokoneet, helikopterit)

  24. ASEMAN TILAT I • Neljä asemarakennusta käsittävät n. 1600 m2 • Piha-alueella myös Seismologian laitoksen mittausasema • Päärakennuksessa neljä laboratoriota, ATK-huone, kirjasto, toimistot ja laitoskeittiö. Kolme erillistä majoitusrakennusta • Majoitustilaa noin 60 hengelle • Kaksi luentosalia 30 tai 60 hengelle • Laboratoriot varustettu perusvälineistöllä. Maastotutkimusvälineitä on runsaasti.

  25. ASEMAN TILAT II Yleiskuva asemasta Seisminen asema

  26. ASEMAN TILAT III Laboratorioita

  27. ASEMAN TILAT IV Luentosalit

  28. TUTKIMUSTOIMINTA I • 1946 Pitkäaikaisseurannat kasvi- ja eläinekologiasta • Sopulivaellusten problematiikka • Pikkunisäkkäiden pitkäaikaisvaihtelut • Tunturikasvibiomassan määrän ja laadun vaihtelu • Koloissa pesivien varpuslintujen populaatiodynamiikka Myyrien kannanvaihtelutKilpisjärvellä 1952 - 1997

  29. TUTKIMUSTOIMINTA II Pitkäaikaiset seurantatutkimukset muodostavat aseman tutkimuksen selkärangan

  30. TUTKIMUSTOIMINTA III • Maantieteellinen, geofysikaalinen, paleolimnologinen ja hydrobiologinen tutkimus • Lumen ominaisuudet • Sammakkoeläinten ja matelijoiden sopeutuminen pohjoisiin olosuhteisiin • Ympäristön muutokset (Molar, Chill ja Emerge -hankkeet) • Tunturikoivututkimus ja sienitutkimus • Kansainväliset yhteistyöhankkeet • ITEX: Ilmastonmuutoksen vaikutus tunturikasveihin • SCANNET • LAPBIAT • HIBECO: Tunturikoivuhanke

  31. TUTKIMUSTOIMINTA IV

  32. KuvatMarja-Liisa Leminen, Rauni Partanen, Olavi Sotavalta ja Josef TimarTaitto, Diagrammit & TekstitKilpisjärven biologinen asema AineistoIlmatieteen laitos, Kilpisjärven biologinen asema ja Maanmittauslaitos Biotieteellinen tiedekunta 2004

More Related