KORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE

1. KORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE 4.10.2012 Sisko Mällinen, FT projektipäällikkö

2. Hankkeen perustiedot • Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle • Päätoteuttajana on Turun yliopisto • Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu • Noin 70 osallistujaa 25 korkeakoulusta • Rahoittava viranomainen on Pirkanmaan Ely-keskus

3. Hankkeen perustelut • On tarve tietää, vastaako korkeakoulujen kieltenopetus työelämän muuttuneita tarpeita. • On tarve kuvata yhteismitallisesti vaadittu kielten ja viestinnän osaaminen niin, että hyväksiluku opiskelijan siirtyessä korkeakoulusta toiseen ovat johdonmukaista ja tasapuolista. • On tarve kuvata osaaminen niin konkreettisesti ja työelämälähtöisesti, että opiskelija itse kykenee tunnistamaan, mitä hän jo osaa suhteessa tavoitteisiin ja mitä hänen tulee oppia. Ja että työnantaja saa todellisen kuvan hakijan kielitaidosta.

4. Hankkeen tavoitteet • Muuttuneen työelämän yleisten ammatillisten kvalifikaatioiden ja kielitaitotarpeiden tunnistaminen. • Kielten- ja viestinnän opettajien ammatillinen uudistuminen sekä opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen päivitys. • Konkreettiset ala- ja kielikohtaiset osaamisperustaiset osaamiskuvaukset tekniikkaan, kauppaan, sosiaali- ja terveysalalle sekä kulttuurialalle englannissa, ruotsissa ja viestinnässä.

5. Osaamiskuvausten tulee olla työelämälähtöiset osaamisperustaiset alalle keskeiset konkreettiset yksiselitteiset mitattavat -> Mitä valmistuva henkilö osaa ammatissaan tehdä englanniksi, ruotsiksi, suomeksi?

6. Hyöty opiskelijalle • Auttaa tunnistamaan ja arvioimaan omaa osaamistaan 1. opintojen alussa: a. hyväksiluvut b. kokonaiskuva alalla tarvittavasta kieli- ja viestintäosaamisesta 2. valmistumisvaiheessa a. tunnistaa ja osaa kuvata osaamistaan työnantajalle

7. Hyöty opettajalle • Yhteinen näkemys opetuksen tavoitteista: • Apuna omien opintojaksojen suunnittelussa • Uudelle opettajalle tieto keskeisistä opetettavista asioista • Arvioinnin tukena • Yhdessä määritellyt arviointikriteerit (1,3,5) linjaavat arviointia

8. Hyväksiluvut • Kun keskeiset osaamistarpeet on määritelty alakohtaisesti: • Alakohtaisen täydennyksen tarve on helposti nähtävissä • Osaamisen näytön kohdistaminen keskeisiin asioihin helpottuu • Opiskelijoiden tasavertainen kohtelu turvataan paremmin (yhteiset tavoitteet, yhteiset arviointikriteerit)

9. Hyöty työntekijälle/työnantajalle • Työntekijän elinikäinen oppiminen: • Osaamiskuvaukset auttavat tunnistamaan alalla vaadittavaa osaamista • Itsearvointi oman osaamisen riittävyydestä/täydentämistarpeesta mahdollistuu • Rekrytointivaiheessa työnantaja saa konkreettisen tiedon siitä, mitä hakija osaa tehdä ao kielillä

10. Ammatillisen uudistumisen konsepti (Aktanttimalli, Greimas 1980) UUSI, YHTEINEN YMMÄRRYS TYÖELÄMÄN TARPEISTA TYÖELÄMÄN MUUTOKSET, OSAAMISTAR-PEET OSAAMISTAVOITTEET AJANPUUTE, WIKITYÖSKENTELY, DIALOGI YHTEINEN AIKA TUTKIMUSTIETOA, KOLLEGIAALISTA DIALOGIA, KRIITTISTÄ (ITSE)REFLEKTIOTA JYRKÄT ENNAKKOKÄSITYKSET HANKKEEN OSALLISTUJAT

11. Yhteinen ymmärrys vaatii aitoa dialogia • Dialogi syntyy vuorovaikutuksessa ja ryhmässä. • Mutta se on enemmän kuin ryhmäkeskustelu. • Dialogissa jaetaan omia käsityksiä ja ajatuksia. • Mutta se ei koostu monologeista, joissa perustellaan väitteitä. • (Aarnio & Enqvist 2004)

12. Asiantuntijuuden jakaminen • Perehtyminen työelämän kieli- ja viestintätaidosta tehtyihin tutkimuksiin • Lukupiiri + Dialogi: • Mitkä ovat valmistuvien keskeisimmät työtehtävät eri aloilla? • Mitä viestintätilanteita he ko. tehtävissä kohtaavat? • Mitä kieli- ja viestintäosaamista se heiltä vaatii? • -> Yhteinen ymmärrys osaamistarpeista.

13. ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/arkisto/Oivallus_loppuraportin-esitys-ja-kuvat.pdfek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/arkisto/Oivallus_loppuraportin-esitys-ja-kuvat.pdf

14. Toteuttamissuunnitelma • 2011 syksy: Aloitus ja perehtyminen työelämän kielitaitotarpeisiin. • 2012: Perehtyminen eri kouluissa tehtyyn kielten ops –työhön ja jo tehtyihin tavoitekuvauksiin. • -> Ala- ja kielikohtaisten osaamistavoitteiden työstäminen. • 2013: Osaamisperustaisten tavoitekuvausten arviointi ja käytäntöön ottaminen, raportointi

15. Koulutus- ja työpajapäivät 1.12.2011 • Työelämän uudet ammatilliset kvalifikaatiot • Alakohtaiset kielten ja viestinnän osaamistarpeet 31.1.2012 • AHOT kielissä ja viestinnässä • Osaamistavoitteiden työstäminen alkaa 29.3.2012 • Kielenopettajan ammatillinen kasvu • Taitotasoihin perehtyminen • Kielten ops-työ

16. Koulutus- ja työpajapäivät 30.5.2012 • Arviointi 26.9. 2012 • Työelämän odotukset ja kieli- ja viestintätaidon mittauskohteet • AMK-/kandidaattitason kuvausten työstäminen palautteen pohjalta 27.9.2012 • YAMK-/Maisteritason osaamistavoitteet? 4.12.2012 • Kuvausten viimeistely kouluilta saadun palautteen pohjalta

17. Yhteenveto tavoitekuvausten periaatteista • Lähtökohtana: hyväksiluvut, ahotointi • Kohderyhmä: työnantajat, opiskelijat, opettajat • -> tiivis, konkreettinen, rautalankamalli • -> tavoitteet on mitattavia • -> alakohtaiset erot näkyvät tavoitteissa • -> vain ammattialan keskeisin osaaminen • -> 5-6 tavoitelausetta + arviointikriteerit • -> apuna jo olemassa olevat kuvaukset

18. AMK -OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN – ERI VAIHEET (Hanne Koli) 7. OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN 6. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Vaihe II 5. OSAAMISEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN YKSILÖN OPITTU /HANKITTU OSAAMINEN JA SEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN 4. ARVIOINNIN KEINOT Vaihe I 3. ARVIOINNIN KOHTEET (TASOT 1-3-5) 2. OSAAMISEN ANALYSOINTI  OSAAMISLAUSEET 1. OSAAMISEN KUVAUS – AMMATTIALA/KOULUTUSALA

19. Hanke verkossa • Etätyöskentelyalusta on Turun yliopiston Moodle: http://moodle.utu.fi • Hankkeen etenemistä seurataan blogissa: http://osku-hanke.blogspot.com • TAMKin hanketiimillä on suunnittelualustana TAMKinMoodle: http://elearn.piramk.fi