Kokemuksia ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnista ja kouluttamisesta Satakuntaan

1. Monikulttuurisuus Satakunnassa. Pk-yritysten näkökulma ulkomaa- laisiin työnhakijoihin ja -tekijöihin • Kokemuksia ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnista ja kouluttamisesta Satakuntaan • Pori 23.-24.5.2012 • Eila Minkkinen

2. SISÄLTÖ 1 Taustaa 2 Aineisto 3 Tuloksia 4 Pohdintaa

3. 1 Taustaa • Tutkimushanke ”Satakunnan elinkeino-elämä monikulttuurisuuden kohtaajana” (2010-) • Tavoitteena tuottaa tutkimustietoa satakuntalaisten pk-yritysten suhtautumisesta monikulttuurisuuteen.

4. 2 Aineisto • 30 teemahaastattelua satakuntalaisissa pk-yrityksissä (eri toimialoilta), joissa ei lainkaan tai vähän kokemusta ulkomaalaisista asiantuntijatehtävissä. (Vrt. Forsander & Raunio 2005: ”asiantuntijamaahanmuuttajat”) • Laadullinen aineisto, haastateltavien näkökulma. Noin 260 sivua kirjoitettua haastatteluaineistoa.

5. 3 Tuloksia • Keskeiset tulokset ilmestyneet julkaisussa: Minkkinen, E. 2011. Monikulttuurisuus Satakunnassa. Pk-yritysten näkökulma ulkomaalaisiin työntekijöihin ja työnhakijoihin. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sarja A, Tutkimukset 2/2011. Pori: Satakunnan ammatti-korkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-078-8 • Lisäksi ilmestynyt yksi artikkeli, kahden artikkelin julkaisuprosessi kesken. • Esitelmiä eri foorumeilla.

6. 3.1 Taustatietoja • 24 yrityksellä oli tuontia ja/tai vientiä, 16 oli osallistunut kansainvälisille messuille. • Suurin toimiala teollisuus (19). • Haastateltavat: toimitusjohtajia, henkilöstö-/hallintojohtajia, muita johtajia. • Muutamassa yrityksessä on/oli ollut ulkomaalaistaustaisia myös asiantuntija-tehtävissä. Suomea puhuvia.

7. 3.2 Rekrytointi • 14 yrityksessä oli juuri rekrytoitu tai oltiin rekrytoimassa uusia työntekijöitä. • Yhteydenottoja ja avoimia hakemuksia ulkomaalaistaustaisilta lähes kaikille. • Pk-yrityksiin tullaan usein suorien kontaktien tai tuttavien kautta. • Pk-yrityksiä pidettiin hyvinä ja joustavina työpaikkoina ulkomaalaisille.

8. Suomen kielen osaamattomuus > ongelmia ja lisätyötä. Siksi palkataan suomalainen. • Täydellistä suomen kielen taitoa ei odoteta. • Itse rekrytointiprosessi vaatii suomen kieltä: rekrytoijan oma kielitaito (heikko englanti), esimiesten ja perehdyttäjien kielitaito ongelmana.

9. Yrityksiin halutaan osaavia, organisaatioon istuvia, sitoutuvia ja suomen kieltä osaavia henkilöitä.

10. 3.3 Työtehtävät • Lähtökohta: pk-yritysten virallinen kieli suomi (tai englanti + suomi). • Suorittavassa työssä heikko suomen kielen taito työturvallisuusasia. • Ylemmillä tasoilla ja asiantuntijatehtävissä suomen kielen taidon puute ei ongelma; erityisesti tutkimus-, suunnittelu- ja markkinointitehtävät sopivat (edellyttävät kuitenkin sujuvaa englantia).

11. Toisaalta: englannin kielellä tehtävien töiden määrän vähäisyys pienissä yrityksissä. • Ongelmia voi tulla keskijohdossa, jossa kielitaito usein heikompaa (pk-yrit.). • Taloushallinnon tehtävät ongelmallisia (kulttuuritausta vaikuttaa myös).

12. Viestintä viranomaisten kanssa, säädökset ja määräykset, työlainsäädäntö jne. suomeksi ja ruotsiksi! Oleellista suomen ymmärtäminen. • Suomalaisten asiakkaiden palveleminen (esim. kaupan ala), erityisesti puhelimitse. >Pelkkä ymmärtäminen ei riitä. ”Kohtuullinen” tai ”riittävä” kielitaito. Toisaalta oma äidinkieli myös etu (maahanmuuttaja-asiakkaat).

13. 3.4 Työyhteisö • Korostettiin yhteisen kielen tarvetta (voi olla myös joku muu kuin suomi), mutta suomi tekee viestinnän helpommaksi ja monipuolisemmaksi. • Suomi tärkeää työyhteisöön integroitumiselle ja hyvän hengen syntymiselle. Estää ryhmittymisen. • Kahvitauot, yhteiset tilaisuudet. Oletus, että pitää puhua englantia. > välttely

14. 3.5 Yritysten suhtautuminen monikulttuurisuuteen • Ylimääräistä työtä ja vaivaa. • Ongelmia, riski. • Mahdollisuus, resurssi. • Pakko. • Ei koske meidän yritystä.

15. Tutkitut yritykset voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: • Monimuotoiset yritykset: aidosti kiin-nostuneita, hyviä kokemuksia ulkomaalai-sista myös asiantuntijatehtävissä (tällöin Suomeen asettuneita, kieltä osaavia), myös suomalaisten heterogeenisuus ymmärrettiin.

16. Varovaiset yritykset: suhtautuminen periaatteessa positiivista, hyödyt ymmärrettiin, mutta kielitaito, mahdollinen lisätyö ja ongelmat painavat enemmän. • Torjuvat yritykset: syiksi esitettiin mm. ei sopivia tehtäviä, ei kansainvälistä toimintaa, kielitaito, ei pulaa työntekijöistä.

17. 4 Pohdintaa • Kuinka rohkaista ulkomaalaisia ottamaan yhteyttä pk-yrityksiin? Työnhaun käytännöt. • Rekrytoijan kielitaito ei saa muodostua esteeksi. > Rekrytoinnin kehittäminen! • Kielitaitovaatimus ongelmasta ja vaivasta resurssiksi > työyhteisön osaaminen lisääntyy (lisäkieli, kulttuuriosaaminen).

18. Pitääkö kielitaidon olla ”valmis” työhön otettaessa? Työyhteisö itsessään on keskeinen kielitaidon oppimisympäristö (vrt. Suni 2011; Suni 2010). • Kielitaito on helppo esittää syyksi siihen, että ei palkata ulkomaalaista. • Ongelmana onkin usein työpaikan toiminta-kulttuuri, suomalaisen työelämän käytännöt. (vrt. Pitkänen 2005: suomalaisen työelämän ”itsestäänselvyydet”) > Koulutus, perehdytys.

19. Lähteet • Minkkinen, E. (2011). Monikulttuurisuus Satakunnassa. Pk-yritysten näkökulma ulkomaalaisiin työntekijöihin ja työnhakijoihin. Sarja A, Tutkimukset. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu. • Pitkänen, P. (2005). Kulttuurien välinen työ itäsuomalaisissa yrityksissä. Teoksessa P. Pitkänen (toim.) Kulttuurien välinen työ. Helsinki: Edita, 99–110. • Suni, M. (2010). Työssä opittua: työntekijän näkökulma ammatilliseen kieli- ja viestintätaitoonsa. Teoksessa M. Garant & M. Kinnunen (toim.) AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2, 45–58. Jyväskylä: AFinLA. [lainattu 1.4.2012]. Saatavilla: http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla/article/view/3875 • Suni, M. (2011). Esipuhe. Suomi toisena kielenä työelämässä. Puhe ja kieli 31: 4, 137–138. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys.

20. Yhteystiedot Eila Minkkinen Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Pori eila.minkkinen@samk.fi 044 7103391