AINEENOPETTAJIEN ERITYISOPETUS RYHMÄKERTA 2

1. AINEENOPETTAJIEN ERITYISOPETUSRYHMÄKERTA 2 http://blogs.helsinki.fi/lmuusita Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

2. EI HÄIRIKKÖ VAAN HÄIRITTY Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

3. KÄYTÖSHÄIRIÖT • – Käytöshäiriön ulospäin näkyvien häiriöiden tunnistaminen ei ole vaikeaa – päinvastoin, niitä on mahdotonta olla huomaamatta. Oireet kyllä näkyvät, mutta syyt voivat olla moninaisia. Siksi ei ole olemassa mitään tiettyä hoitokeinoa, lääkitystä tai terapiaa, joka auttaisi kaikkiin käytöshäiriöihin, toteaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.Sinkkosen mukaan käytöshäiriöitä ja ylenmääräistä levottomuutta on lapsuus- ja nuoruusiässä niin paljon, että niiden hoitaminen ”asiantuntijavoimin” ei ole mahdollista, toisin sanoen kaikkia oireilevia lapsia ei voida lähettää tutkimuksiin ja hoitoon. Liiallinen medikalisoiminen ei ole kenenkään edun mukaista. Monet häiriöt osoittautuvat onneksi ohimeneviksi ja ne voidaan hoitaa käyttämällä tervettä järkeä ja tunnetta.– Opettaja on lapsen elämän tärkeimpiä aikuisia. Hänen on muistettava roolinsa nimenomaan opettajana: koulunkäynti on keskeinen lapsen ja nuoren elämän sisältö ja monella tavalla sen normaaliuden mittari. Ennakoitava, luja ja lämmin asenne lapseen on sellaisenaan terapeuttista, Sinkkonen kertoo. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

4. Käytöshäiriöiden neuropsykologinen tutkimus on ollut vähäistä. Alhainen autonomisen hermoston reaktiivisuus voi olla taustalla. Seurantatutkimukset osoittavat, että kyse on vaikeasti katkaistavasta epäsuotuisasta kehityskulusta. Kielelliset häiriöt edeltävät usein käytöshäiriöitä. Mitä on käytöshäiriö? Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

5. Lapsuusajan käytöshäiriöt ennustavat pojilla vahvasti epäsosiaalista käyttäytymistä nuoruusiässä. • Aggressiivinen käyttäytyminen lapsuudessa ennustaa väkivaltaista käyttäytymistä ja alkoholin ongelmakäyttöä aikuisuudessa. • Yhteydet vahvempia pojilla kuin tytöillä. • Hyperaktiivisuus yhdistyneenä käytöshäiriöihin saattaa olla yksi käytösongelmien pysyvyyttä ennustava piirre. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

6. Nuoruusikään tultaessa lapsuusajan käytöshäiriöistä alkunsa saaneet kasautuvat käyttäytymisongelmat ja epäsosiaalisuus, kuten päihdeongelmat, ristiriidat opettajan kanssa ja epäsuotuisaan toveripiiriin joutuminen toimivat välittävinä tekijöinä syrjäytymiselle (ei niinkään alisuoriutuminen koulussa). • Kokon ja Pulkkisen tutkimuksessa (2000) havaittiin aggressiivisen käyttäytymisen 8-vuotiaana ennustavan koulusopeutumattomuutta 14-vuotiaana ja mahdollista työttömyysriskiä aikuisena. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

7. Käyttäytymisen häiriöiden luokittelua • Joskus ongelman nimeäminen voi auttaa löytämään ratkaisun. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

8. Tutkijat ovat kyseenalaistaneet, voidaanko eri tyyppisiä käyttäytymisen ongelmia pitää erillisinä. • Esim. aggressiivisuus voi olla usean erityyppisen häiriintyneisyyden oire. • Tarkkaavuudeltaan häiriintyneen lapsen käytös voi näyttää oppitunnilla koulussa aggressiiviselta, ja uhmakas lapsi voi joskus käyttäytyä aggressiivisesti. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

9. DSM- ja ICD-10-luokittelu • ADHD (Attention Deficit Disorder with Hyperactivity), tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden häiriö • Conduct Disorder, CD, käytöshäiriö • Oppositional Defiant Disorder, ODD, uhmakkuushäiriö Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

10. Tarkkaavaisuuden häiriöt • Ei yhtenäinen ryhmä. Vain harvoin häiriön lähtökohdaksi voidaan todeta yksittäinen tekijä tai esim. aivovaurio. Havaintoja aivotoiminnan epätyypillisestä organisoitumisesta kuitenkin on, vaikka diagnoosi tehdään yleensä vain käytöspiirteiden pohjalta. • Taustalla voi olla geneettisiä tai prenataalisisa tekijöitä. Suvussa esiintymisestä on runsaasti näyttöä. Ilmeiseti taustalla ovat dopamiini- tai noradrenergisten ratojen dysfunktiot. Responssi-inhibitio ei toimi, mikä johtaa eksekutiivisten toimintojen häiriöön, mm. suunnittelun, organisoinnin, strategian muutoksen, reflektoinnin, verbaalisen välityksen ja emotionaalisen kontrollin puutteeseen. • Epäsuotuisat kasvuolot lisäävät oireita. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

11. Tarkkaavaisuus/ylivilkkaus (hyperaktiivisuus)- häiriön (ADHD) olennainen piirre on sinnikäs käyttäytymistä luonnehtiva tarkkaamattomuus tai hyperaktiivisuus/impulsiivisuus tai kumpikin. Se voidaan määritellä mielenterveyden häiriöksi, kun riittävä listattujen kriteerien määrä täyttyy. • Stimulanttihoidosta hyötyy yli 60 % (Handen ym. 1992). ADHD yhdistyneenä kehitysviiveeseen alentaa stimulanttihoidon tehokkuuden ennustetta. • ADD on tarkkaavuushäiriö ilman hyperaktiivisuutta. Häiriöön voi liittyä apaattisuutta, hitautta ja ahdistuneisuutta. • Lukemisen ja matematiikan ongelmien taustalla saattaa olla tarkkaavaisuuden häiriö. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

12. Käytöshäiriö, Conduct disorder • Fyysistä aggressiivisuutta, julmuutta, tavaroiden rikkomista, varkauksia • Amer. arvion mukaan 1-3 % • Lapsuuden tai nuoruuden tyypit CD:ssä • 3 vakavuusastetta • http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto_3.pdf Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

13. Uhmakkuushäiriö ODD • Menettää usein malttinsa, riitelee usein, ärsyttää tahallaan, usein pahantuulinen, ilkeä, kostonhaluinen… • Diagnoosi jos vähintään 8 v. ikä, oireita ollut vähintään 6 kk, vähintään 4 kriteeriä täyttyy • Päällekkäisyyttä ADHD:ssa ja CD/ODD:ssa 50-70 % Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

14. Masennus • Mielialahäiriöiden ilmaantuvuuden huippu on 15-18 vuotiailla. • Tytöillä depression esiintyvyys on noin kaksinkertainen poikiin verrattuna. • Vakava masennustila on yleisin nuorten mielialahäiriöistä (85 %) ja väestötutkimusten mukaan sen vuosiprevalenssi on 3-10 % sekä nuoruusiän aikainen esiintyvyys 15-20 %. • Pitkäaikaista masennusta on noin 10 %:lla masentuneista nuorista ja sen esiintyvyys väestössä on 1-2 %. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyden on arvioitu olevan 0,6-1,0 %. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

15. Lastensuojelu 2009 • Pitkään jatkunut sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten määrä kääntyi lievään laskuun. Kiireellisten sijoitusten määrä kuitenkin lisääntyi edelleen.  • Vuoden 2009 aikana huostassa olevien lasten määrä väheni neljä prosenttia. Kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi 17 prosenttia. Huostaanotto alkoi useimmiten kiireellisenä sijoituksena. Uusista huostaanotoista oli kiireellisten sijoitusten osuus kolme neljäsosaa. Huostassa olevista lapsista vajaa viidesosa oli tahdonvastaisesti huostaan otettuna. Vastaavaan väestöön suhteutettuna oli 16 vuotta täyttäneiden, huostassa olleiden lasten osuus muita ikäryhmiä selvästi suurempi, kaksi ja puoli prosenttia. • Kaikkiaan kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli yli 16 000 lasta ja nuorta. Edellisestä vuodesta on sijoitettujen kokonaismäärä vähentynyt puolitoista prosenttia. Sijoitettujen lasten määrässä kirjattiin laskua nyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 1991 jälkeen, jolloin valtakunnallinen, vuosittainen lastensuojelutietojen keruu aloitettiin.  • Lähes puolet huostassa olevista lapsista on sijoitettuna perheisiin. Laitoshuollon osuus on suurin silloin kun tarkastellaan kaikkia kodin ulkopuolelle, myös lyhyempiä aikoja sijoitettuina olleita lapsia sekä nuoria. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista on poikia enemmän kuin tyttöjä. Kodin ulkopuolisia sijoituksia ei ollut lainkaan 15 kunnassa. • Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä jatkoi edelleen kasvuaan vuonna 2009. Asiakasmäärissä oli nousua noin viisi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 70 700 lasta ja nuorta. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

16. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991 - 2009 Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

17. Helsinkiläinen kasiluokkalainen lintsasi puolet viime lukuvuodesta"Ope yrittää puhua, että kävisin koulussa - ei se paljon vaikuta" Lotta Uusitalo-Malmivaara

18. Helsinkiläinen Roni Hagert, 14, käy kahdeksatta luokkaa. Ongelmia on ollut koulunkäynnin kanssa noin 10-vuotiaasta alkaen: "Ekalla luokalla oli kivaa. Sitten koulussa mikään ei enää ollut kivaa. ”Ala-asteella Hagert kertoo potkineensa tai kivittäneensä koulun aulan ikkunat rikki "aina kun alkoi ärsyttää”. "Vitosluokan aikana taisin rikkoa ikkunat kolme kertaa. Pinna palaa aika nopeasti.” Välillä häntä hermostuttavat opettajat, välillä toiset oppilaat. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

19. Ja pari viikkoa sitten olin mukana pahoinpitelyssä koulussa. Se oli kaveriporukan sisäinen juttu, jossa tuli pari kuhmua ja aivotärähdys. Tapaus menee oikeuteen. Korvauksia en joudu maksamaan, kun olen alle 15-vuotias. ”Tappelut lähtevät Hagertin mukaan liikkeelle usein vain päähänpistosta. "En oikeastaan paljon mieti, vaan teen sen, mikä ensimmäisenä mieleen juolahtaa. Se ei ole varmaan mikään hyvä juttu." Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

20. Viime lukuvuodesta lähtien Roni Hagert on käynyt koulua erityisopetuksen pienryhmässä. Siellä tunnelma on hänen mukaansa tavallista luokkaa parempi. "Opettaja on hyvä, hän luottaa meihin aika paljon. ”Mieluisiakin aineita koulusta löytyy, kuten musiikki ja liikunta. Nuorisotalon nuoriso-ohjaajan kautta Hagert päätyi erityisnuorisotyötä tekevän Skanssiyksikön asiakkaaksi. Skanssi tukee nuorisotyön keinoin yläasteikäisiä nuoria ja heidän perheitään, kun nuoren käyttäytyminen on epäsosiaalista taikka häiriöksi hänelle itselleen tai muille. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

21. Hagert käy tapaamassa Skanssin nuorisotyöntekijöitä viikoittain. Poissaoloja koulusta tuli Hagertille alkusyksystä kuitenkin jatkuvasti. Viime lukuvuonna hän laskee käyneensä koulussa vain puolilla tunneista. "Kun pari viikkoa koulua oli mennyt, en enää jaksanut käydä siellä. Aamulla tekee vain mieli nukkua. Kun koululle menee puoliltapäivin, siellä ei ole enää mitään tehtävää.” Roni Hagertin mukaan hänen perheensä yrittää kannustaa koulunkäyntiin. Äiti saattaa aamulla tuoda autolla koulun pihaan asti. "Opekin yrittää puhua, että kävisin koulussa. Mutta ei sillä ole paljon vaikutusta." Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

22. RYHMÄN DYNAMIIKASTA • Hyväksytyksi tuleminen omassa vertaisryhmässä on tärkeää kaikille lapsille. • Kaikki vertaisryhmät eivät kuitenkaan ole hyväksi. • Ryhmässä saavutetun sosiaalisen aseman eli statuksen perusteella voidaan puhua suosituista, torjutuista, keskimääräisessä asemassa olevista, huomiotta jätetyistä ja ristiriitaisessa asemassa olevista lapsista. (Coie 1982, 1990) • Suosittuihin lapsiin kuuluu 10-15 %, samoin torjuttuihin. Torjutuiksi tulevat sekä aggressiiviset että hyvin arat ja vetäytyvät lapset Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

23. KIUSAAMISESTA • Sekä toisia kiusaavat (pojat) että kiusatut (pojat ja tytöt) ovat yleensä torjuttuja. Tyttökiusaajien asema on usein ristiriitainen. • Kiusattujen puolustajat ovat yleensä suosittuja. (Salmivalli 1998) • Lapsesta muodostettu käsitys, sosiaalinen rooli, jää usein pysyväksi, toimipa hän jatkossa miten tahansa. Kiusatun rooli erityisen pysyvä. • Antisosiaalinen käyttäytyminen on merkittävä ystävyyssuhteiden muodostumiseen vaikuttava tekijä. Se sitoo kaverit toisiinsa! Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

24. OPPILASHUOLTO • Oppilashuoltoryhmään, OHR, usein kuuluvat erityisopettaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, rehtori, opo ja joskus puheterapeutti, fysio- tai toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, lääkäri jne. • OHR:n kokoonpanot ja tehtävät vaihtelevat kouluittain. • Kysy koulun eri ammattilaisilta, mikä heidän tehtävänsä on! Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

25. Vanhemmat koulun voimavarana • Pidä yhteyttä liikaa ennemmin kuin liian vähän. • Vanhempien kuuluu osallistua lastensa koulunkäyntiin. • Kerro opiskelun tavoitteista ja vaatimuksista myös vanhemmille. • Kerro itsestäsi, kerro miten sinut tavoittaa. • Jos pulmia, dokumentoi tapahtumat huolella. Pyydä kollega mukaan palavereihin. • Osoita olevasi aidosti kiinnostunut kyseisestä lapsesta. Älä puhu muiden lasten asioista. • Säilytä keskusteluyhteys. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

26. KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA • Nykyään yhä useammin henkilökohtaisia avustajia, jotka kuitenkin käytännössä palvelevat koko luokkaa/luokkia. • Tee avustajan kanssa selkeä tehtäväjako. • Kerro mitä odotat ja tee pelisäännöt selviksi mm. vanhempien kanssa neuvoteltaessa. • Pitäkää säännölliset palaverit. • Ota selvää avustajan vahvuuksista. • Ota selvää, mitä töitä avustajalla voi teettää. • Tue avustajaa etenkin lasten edessä. Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka

27. Suomen Mielenterveysseura • opas opettajalle • MITEN AUTAN OPPILASTA OPETTA JAN KEINOIN • http://www.mielenterveysseura.fi/files/74/miten_autan_oppilasta.pdf Lotta Uusitalo-Malmivaara, HY, Erityispedagogiikka