Linux-peruskurssi

1. Linux-peruskurssi KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous, Kouvola Jarkko Ansamäki, 2000

2. Kurssin aikana Tutustutaan Linuxin vaiheisiin nykypäivään asti. Tutustutaan Linux-järjestelmän rakenteeseen. Tutustutaan joihinkin Linuxin sovellusohjelmiin. Kurssin tavoite ja sisältö • Kurssin jälkeen • Opiskelija tuntee Linuxin historian ja nykytilanteen. • Opiskelija osaa hyödyntää Linuxia ja joitain sen sovellusohjelmia opiskelussaan ja työssään.

3. Kurssin suoritus • Kurssin suorittamiseksi: • Tentti (Tietie: harjoitustyö) • Pakolliset harjoitukset, ylimääräisistä lisäpisteitä tenttiin • Kirjallisuutta: • Peltomäki J. Linjama T. Linux-käyttäjän peruskirja. Teknolit 1999 • Ray J. Linux trainer tehokurssi. IT Press 1999 • Koski R. (toim.) Linux käyttäjän käsikirja. IT Press 2000 • Nikkanen T. Linuxin tarina. Satku 2000 • www.linux.org, www.redhat.com, ldp.mpoli.fi

4. Sisällysluettelo • 1. TAUSTAT • 1.1 Linus Torvalds • 1.2 Unix • 1.3 Linuxin historia • 1.4 Linux maailmalla • 2. LINUXIN RAKENNE • 2.1 Ydin • 2.2 Komentotulkki • 2.3 Tiedostojärjestelmä • 3. PERUSTAIDOT • 3.1 Käsitteet ja termit • 3.2 Tutustuminen graafiseen käyttöliittymään • 3.3 Tärkeimpiä komentoja ja toimintoja

5. 4. SOVELLUSOHJELMAT • 4.1 GNOME • 4.2 KDE • 4.3 StarOffice • 4.4 Muut • 5. VERKKO • 5.1 Verkkotyökalut • 5.2 Ohjelmien käyttö verkon yli • 6. HIENOSÄÄTÖ • 6.1 Istunnon asetukset • 6.2 Komennot ja komentotiedostot

6. 1. TAUSTAT "Ohjelmointi on maailman paras työ. Siitä saa rahaa helposti, mutta ennen kaikkea se on taiteellista ja intellektuaalista työtä. Siinä on kaikki työn tekemisen parhaat puolet: saa tehdä mitä haluaa ja saa siitä vielä rahaa. Se on lähinnä taidelaji." Linus Torvalds

7. 1.1 Linus Torvalds • Linus syntyi Helsingissä vuoden 1969 lopulla. • Lapsena hän oli pitkäjänteinen ja perfektionisti • Syksyllä 1988 hän meni opiskelemaan Helsingin yliopistoon matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan tietojenkäsittelytiedettä. • Asepalvelus Dragsvikissa. • Assistenttina lähes koko opiskeluajan. • Linuxin kehittäminen alkaa 1991. • Naimisissa ja kahden lapsen isä. • Filosofian maisteri.

8. Valmistumisen jälkeen Linus menee töihin ohjelmoijaksi ja asiantuntijaksi Transmeta-nimiseen yritykseen Piilaaksoon.

9. 1.2 Unix • Unix on laitteistoriippumaton käyttöjärjestelmä joka syntyi 70-luvun alussa. • Unix-järjestelmät ovat kehittyneet jatkuvasti. Yhtenä uusimmista tulokkaista Unix-järjestelmien laajaan kirjoon on Linux. • Unix on tavaramerkki, jolla on useita kaupallisia valmistajia ja nimiä. • Sun Microsystems Solaris • SGI (Silicon Graphics) Irix • IBM AIX, HP/UX, SCO, ...

10. 1.3 Linuxin historia • Linus oli tyytymätön MS-DOS- ja Windows-käyttöjärjestelmiin. Unix kiinnosti häntä, siinä oli sellaisia ominaisuuksia ja sellaista vakautta, jota hän oli hakenut. Unix oli suosittu ja ainoa oikea käyttöjärjestelmä ns. hakkerien keskuudessa. • Unix-käyttöjärjestelmä oli vain liian raskas ja kallis PC:hen, mutta Linus sai koulusta käsiinsä Minixin, PC:lle tarkoitetun Unix-tyylisen käyttöjärjestelmän. Se oli suunniteltu opetuskäyttöön ja lähdekoodi oli käytettävissä.

11. Minixkään ei kuitenkaan ollut sitä, mitä Linus oli hakemassa. Se kuitenkin mahdollisti Linuxin ohjelmoinnin aloittamisen. • Vuonna 1990, Linusin ollessa 21 vuotias, aloittaa hän Linuxin ohjelmoimisen. Hän käyttää Minixiä pohjana ja ottaa siitä hyviä ideoita. • Linuksen alkuperäisenä tarkoituksena ei siis ollut luoda käyttöjärjestelmää koko maailmalle, vaan ainoastaan hänen omiin tarpeisiinsa. Jos hän olisi jatkanut yksin, ei olisi mitään Linuxia, hän olisi pysähtynyt siihen, missä hänen omat tarpeensa olisivat täyttyneet. • Pikkuhiljaa Linus konekielellä ja c-ohjelmointi-kielellä kokosi käyttöjärjestelmän ytimen.

12. Ensimmäinen toimiva käyttöjärjestelmäversion ohjelmakoodi valmiina syksyllä 1991 ja Linus päättää sen vapaasti kaikkien saataville internettiin. Tätä edeltää kuitenkin seuraava viesti Minix-uutisryhmään, jossa hän kertoo suunnitelmistaan: • Subject: What would you like to see most in minix? • Summary: small poll for my new operating system • Hello everybody out there using minix - • I'm doing a (free) operating system (just a hobby, won't be big and professional like gnu) for 386(486) AT clones. This has been brewing since aprill, and is starting to get ready. I'd like any feedback on things people like/dislike in minix, as my OS resembles it somewhat (same physical layout of the file-system (due to practical reasons) among other things.

13. I've currently ported bash(1.08) and gcc(1.40), and things seem to work. This implies that I'll get something practical within a few months, and I'd like to know what features most people would want. Any suggestions are welcome, but I won't promice I'll implement them :-) • Linus (torvalds@kruuna.helsinki.fi) • PS. Yes - it's free of any minix code, and it has a multi-threaded fs. It is NOT protable (uses 386 task switching etc), and it probably never will support anything other than AT-harddisks, as that's all I have :-(

14. Lokakuussa 1991 ensimmäinen virallinen 0.02 versio oli valmis. Tämän version Linus laittoi internettiin ja lähetti Minix-uutisryhmään seuraavan viestin: • Subject: Free minix-like kernel sources for 386-AT • Do you pine for the nice days of minix-1.1, when men were men and wrote their own device drivers? Are you without a nice project and just dying to cut your teeth on a OS you can try to modify for your needs? Are you finding it frustrating when everything works on minix? Then this post might be just for you :-) • ...

15. Postissaan Linus kertoo myös koodien löytyvän nic.funet.fi -ftp-palvelimelta hakemistosta /pub/OS/Linux, sekä antaa ohjeita kääntämistä varten. • Lisäksi Linus varoittaa ohjelman olevan hakkerilta hakkereille ja että sen toimintakuntoon saattaminenkin vaatii jotakuinkin hakkerin. • Postissaan Linus myös rohkaisee muuttamaan ohjelmaa vapaasti ja kertoo olevansa kiinnostunut kaikista kommenteista ja mahdollisista muiden kirjoittamista apuohjelmista ja funktioista Minixille.

16. Linux vaati vielä toimiakseen Minixin siinä koneessa, jossa sitä haluttiin käyttää. Linuxia ei silloin oikein voinutkaan kutsua käyttöjärjestelmäksi. • Linus suunnitteli antavansa järjestelmänsä nimeksi Freix, mikä olisi johdettu sanoista Free Unix tai freaks. • FTP-palvelimen ylläpitäjä ei kuitenkaan pitänyt nimestä, eikä halunut laittaa sitä sillä nimellä verkkoon. Sen sijaan ylläpitäjä perusti palvelimelle Linux-nimisen käyttöalueen; Linuksen oman käyttöalueen. • Palautetta ja virheraportteja tuli valtavasti. Linux lähti paisumaan kuin lumipallo.

17. Internetin ja avoimuuden ansiosta erilaiset ihmiset pystyivät kehittämään Linuxia eri puolilla maapalloa. • Versio 0.12 julkaistiin tammikuussa 1992, näihin aikoihin Linuxin parissa työskenteli aktiivisesti lähes 200 ihmistä. • 0.12 version myötä alkoi Linuxin nopea leviäminen - ydin oli jo vakaa ja toimiva. • Samana vuonna saatiin valmiiksi täysin toimiva graafisella käyttöliittymällä varustettu desktop-Linux PC-koneisiin. • Näihin aikoihin myös tahot yliopistojen ulkopuolelta alkoivat kiinnostua Linuxista.

18. 1.4 Linux maailmalla • Vuoden 2000 keväällä käyttäjiä arvioitiin olevan reilusti yli 10 miljoonaa. • Yritysten Linux käyttö (International Data Corporation): 1997: ei prosenttiosuutta, 1999: 13% • Linus ei ole enää kovinkaan aktiivisesti mukana varsinaisessa Linuxin ohjelmointityössä. Hän toimii koko Linux-projektin päälikkönä ja on se henkilö, jolla on viimeinen sana sanottavanaan. • 1996 Linuxin kehittämisen ulkopuolella ollut ennestään tuntematon taho rekisteroi Linux-tavaramerkin rahastustarkoituksessa. Asia selvitettiin lakiteitse ja tavaramerkki on nyt Linusin hallussa.

19. Maailmalla on yrityksiä, jotka hoitavat Linuxin tuen ja ylläpitoasioita ja toimittavat käyttöjärjestelmää niille, jotka sitä eivät voi tai halua hakea Internetistä. • On olemassa monia organisaatioita, jotka hoitavat ylläpitoa ja kehitystyötä omilla tahoillaan, ja on olemassa erilaisia Linux-verkostoja. Yleisesti puhutaan maailmanlaajuisesta Linux-yhteisöstä, joka on valtava ja monitahoinen. • Tunnetuimpia Linux-markkinoilla menestyjiä ovat: Red Hat Softwaren Red Hat Linux, Caldera Systemsin Open Linux, SuSEn SuSE Linux, Stampeden Stampede Linux, Mandrakesoftin Mandrake Linux, Walnut Creekin Slackware Linux, Workgroup Solutionsin LinuxPro, Pasific Hi-Techin TurboLinux, Debianin Debian Linux, Apple Computerin MkLinux ja Corelin Corel Linux (Suomalaista osaamista: SOT:n Best Linux, IT Linux, myös muita kansallisia versioita löytyy...)

20. Koska Linux-käyttöjärjestelmä ei ole varsinaisesti minkään yhden yrityksen tuote, ei ole myöskään mitään yhtä yritystä käsikirjojen ja käyttöohjeiden tekemiseen ja julkaisemiseen. • Toisaalta ei ole mielekästä, että kaikki tahot julkaisisivat omia ohjekirjojaan. • Tähän ongelmaan on ratkaisuna Linux dokumentointiprojekti, Linux Documentation Project (LDP). • Linux-hakkeri Matt Welsh aloitti dokumentointi-projektin vuonna 1992 omien tarpeidensa pohjalta. • LDP-dokumentit Suomessa: http://ldp.mpoli.fi/

21. Tehtäviä • Etsi www:stä 3 Linusta koskevaa uutista. • Etsi www:stä 3 Linuxia koskevaa uutista. • Mitä seuraavat MS-DOS komennot tekevät: dir, cd, copy, move, del, a: ja type? • Jos sinulla on säköpostiosoite ja/tai kotisivut, niin oletko joutunut tekemisiin Linuxin kanssa ja miten?

22. 2. LINUXIN RAKENNE • Linux-järjestelmän rakenne. Merkkipohjaiset ohjelmat Graafiset sovellukset X window system Komentotulkki Linux-ydin Laitteisto

23. Linux-järjestelmä koostuu erillisistä komponenteista. • Laitteiston päällä on ydin, jonka päällä toimii komentotulkki. • Merkkipohjaiset sovellusohjelmat toimivat komentotulkin päällä, kun taas graafiset sovellukset vaativat komentotulkin päälle vielä X Window -järjestelmän. • Eri kerrokset voivat olla eri valmistajien versioita: sisäiset toteutukset voivat poiketa, kunhan rajapinnat ovat yhtenevät. • Oman Linux-järjestelmän voi siis koota mieleisekseen, kuin Lego-palikoista.

24. 2.1 Ydin • Ydin (kernel) hoitaa mm. yhteyden tietokonelaitteistoon ja on vastuussa ajan jakamisesta eri ohjelmille. • Tällöin ohjelmat voivat toimia näennäisesti moniajossa, vaikka koneessa olisi vain yksi prosessori. • Ydin jakaa suoritusaikaa eri ohjelmille niiden prioriteetin mukaan. • Ydin ohjaa myös mm. prosessorin toimintaa, levytoimintoja sekä muiden oheislaitteiden toimintaa.

25. Ytimen toimiessa ohjelmoijan ei tarvitse enää tarvitse huolehtia laitteistonkäsittelyn yksityiskohdista, vaan hän voi käyttää samanlaisia järjestelmäkutsuja erilaisten oheislaitteiden kanssa. • Linuxin ydin on modulaarinen, jolloin esimerkiksi laiteajureita sisältäviä lisämoduuleita voi liittää järjestelmän ytimeen sen toiminnan aikana. • Linuxin ydin on kehitetty 95-prosenttisesti C-kielellä, joten se on erittäin helppo siirtää eri laiteympäristöihin.

26. Linus on kiinnostunut etenkin ytimen kehityksestä. • Linuxin ytimen versionumerot ovat muotoa r,x,y. r muuttuu vain, jos muutokset edelliseen versioon ovat suuria. Jos x on parillinen luku, on kyseessä vakaa tuotantoversio. Pariton luku taas tarkoittaa kehitysversiota, jonka toiminnasta ei anneta mitään takuita. y:n muutokset tarkoittavat pieniä muutoksia tai lisäyksiä ytimeen.

27. 2.2 Komentotulkki • Normaalisti käyttäjän ei tarvitse huolehtia ytimen toiminnasta, vaan komennot annetaan komentotulkin (shell) välityksellä. • Ydin käynnistää komentotulkin automaattisesti sisäänkirjoittautumisen yhteydessä. • Käynnistyessään komentotulkki lukee sekä yhteiset että käyttäjäkohtaiset asetukset. • Tämän jälkeen näytölle ilmestyy komentokehoite (prompt), johon voi syöttää komentoja.

28. bash-komentotulkki on suosituin. Sen voi ajatella vastaavan MS-DOS -järjestelmän COMMAND.COM -ohjelmaa. bash-komentotulkki sisältää laajemmat konfigurointimahdollisuudet ja oman ohjelmointikielen. • Komentokehotteessa annettava komento menee komentotulkille. • Komentotulkki tulkkaa ohjelman ja kutsuu haluttua ohjelmaa. Mikäli ohjelmaa ei löydy, antaa komentotulkki virheilmoituksen, muuten luo ydin uuden prosessin ohjelman suorittamista varten.

29. Ohjelman suorituksen jälkeen komentotulkki tulostaa uuden komentokehotteen. • Linuxiin on saatavana useita erilaisia komentotulkkeja. Lähes kaikista Linux-levityspaketeista löytyviä komentotulkkeja ovat: • AT&T:n Bourne-komentotulkki (Bourne shell, sh) • Bourne Again -komentotulkki, Linuxin oletustulkki, (Bourne Again, bash) • Berkeleyn yliopistossa kehitetty C-komentotulkki (C shell, csh) • C-komentotulkin pohjalta rakennettu T-komentotulkki (TC shellI, tcsh) • Z-komentotulkki (Z shell,zsh), jossa ominaisuuksia mm. Korn- ja bash-tulkista.

30. Linuxissa käytettävät komentotulkit sisältävät myös ohjelmointikielen. • Käyttäjä voi kirjoittaa hyvinkin monimutkaisia komentorakenteita komentotiedostoon. • Kurssilla tutustutaan komentotiedostoihin kappaleessa 6.2

31. 2.3 Tiedostojärjestelmä • Linux tukee useita eri tiedostojärjestelmiä, joista osa on suunniteltu erityisesti Linuxia varten. • Tärkein Linuxin käyttämä tiedostojärjestelmä on 2nd Extended Filesystem (ext2fs, ext2). • Muita tuettuja tiedostojärjestelmiä ovat mm. FAT ja 32bit. FAT, NTFS, HPFS, erilaiset Unix-tiedostojärjestelmät ja NFS (Network File System). • Tilanvaraus aina yhden kt:n varausyksiköissä. • Tiedostonnimet voivat olla 256 merkin pituisia ja ne voivat sisältää useampia pisteitä.

32. Linuxissa ei käytetä lainkaan levyasematunnuksia, vaan kaikki levyt, NFS-levyt ja levyosiot liitetään samaan hakemistopuuhun. • MS-DOS esimerkki Linux-järj. • a:\kuva.gif /mnt/floppy/kuva.gif • d:\grafiikka\kuva.gif /mnt/cdrom/grafiikka/kuva.gif • \windows\kuva.gif /msdos/windows/kuva.gif • Levyjen liittäminen (mount) on useimmiten sallittua vain ylläpitäjälle. Normaalikäyttäjälle voidaan antaa oikeuksia eri levyjen liittämiseen. • Liitetyt levyt ovat käytössä kunnes liitos puretaan (umount).

33. Linuxissa ISO KIRJAIN tarkoittaa eri asiaa kuin pieni kirjan. Esimerkiksi Kuva.gif on eri tiedosto kuin kuva.gif. • Tiedostonnimien kanssa on käytössä jokerimerkit • ? korvaa yhden merkin: k?va.gif • * korvaa monta merkkiä: k*.gif • Seuraavat hakemistoviittaukset ovat käytössä: • . työhakemisto • .. tasoa ylempi hakemisto eli äitihakemisto • ~ käyttäjän kotihakemisto • / järjestelmän juurihakemisto

34. Koska Linux on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, on siinä tiedostoille käyttöoikeudet. • Tiedostoista puhuttaessa on Linuxissa kolme käyttäjäryhmää: • tiedoston omistaja (user) • omistajaryhmä (group) • muut koneen käyttäjät (other) • Eri ryhmille mahdollisesti annettavat oikeudet: • lukuoikeus (r, read) • kirjoitusoikeus (w, write) • suoritusoikeus (x, execute)

35. Esimerkki, jossa kuva-tiedostoon käyttäjällä luku- ja kirjoitusoikeus, ryhmällä lukuoikeus ja muilla ei mitään oikeuksia: • -rw-r----- 1 zjaan root 2036 Aug 10 2000 kuva.gif • 1. merkki tarkoittaa tiedostotyyppiä, tavallisimmat: • - tavallinen tiedosto • d hakemisto • l linkki • sitten tulevat käyttöoikeusmerkit: • merkit 2-4 omistajan oikeudet (rwx) • merkit 5-7 ryhmän oikeudet (rwx) • merkit 8-10 muiden oikeudet (rwx)

36. Myös oheislaitteita käsitellään Linuxissa tiedostojen tapaan. • Linuxin standardoitu hakemistopuuhun kuuluvat mm. seuraavat haarat: • / Juurihakemisto • /bin Ohjelmat, jotka ovat välttämättömiä Linuxin käynnistämiseksi sekä ajamiseksi yhden käyttäjän tilassa. • /dev Laitetiedostot • /etc Paikalliset alustustiedostot, joita tarvitaan järjestelmän hallintaan ja konfigurointiin • /home Käyttäjien kotihakemistot • /mnt Liitetyt levyt • /root Pääkäyttäjän kotihakemisto • /tmp Ohjelmien väliaikaistiedostot • /usr Järjestelmän käyttämiä ohjelmia ja tiedostoja

37. Tehtäviä 2 • Selvitä uusimman saatavilla olevan • Linux ytimen, • Jonkin Linuxin jakelupaketin ja • KDE-työpöytäympäristön versionumero. • Käyttäen terminaalia ja komentoa ls -la, selvitä mitä tiedostoja kotihakemistossasi on ja mitkä on niiden koot ja käyttöoikeudet (listaa 5 mahdollisimman erilaista).

38. 3. PERUSTAIDOT

39. 3.1 Käsitteet ja termit • Sisäänkirjoittautuminen • Jotta Linux-järjestelmää voisi käyttää, täytyy käyttäjän ensin kirjoittautua sisään. Tämä tapahtuu antamalla käyttäjätunnus ja salasana, jonka jälkeen järjestelmä lataa/ajaa käyttäjän tiedot ja henkilökohtaiset käynnistystiedostot. • Istunto • Sisäänkirjottautuminen aloittaa uuden istunnon, joka päättyy siihen kun käyttäjä kirjoittautuu ulos. • Jokaisen käyttäjän istunto saattaa näyttää erilaiselta samassakin järjestelmässä.

40. Ulos kirjautuminen, istunnon lopetus, logout • Käyttäjä päättää istunnon ja hänet kirjataan ulos järjestelmästä. • Käyttäjän valintojen mukaan istunnon asetukset ja työpöydän sisältö talletetaan seuraavaa käyttökertaa varten. • Muista kirjautua ulos, muuten seuraava käyttäjä pääsee tekemään tuhojaan sinun nimissäsi. • Pääkäyttäjä, root • Järjestelmän ylläpitäjä, henkilö kaikilla oikeuksilla. • Monen käyttäjän järjestelmä • Useampi käyttäjä voi käyttää saman koneen resursseja samanaikaisesti. • Moniajo • Useampia ohjelmia voi käyttää samanaikaisesti.

41. Verkkoläpinäkyvyys • Ohjelmia voi ajaa verkon yli. Käyttäjä ei välttämättä tiedä toimiiko ohjelma hänen omalla koneellaan vai jossain verkon päässä...

42. 3.2 Tutustuminen graafiseen käyttöliittymään • Graafinen käyttöliittymä (graphical user interface, gui) ei kuulu Linuxin ytimeen, joten käyttäjällä voi valita käyttöliittymän useista vaihtoehdoista omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaan. • X Window System (X, X Window) on graafinen ikkunointijärjestelmä, jota käytetään Linuxissa sekä useimmissa Unix-järjestelmissä. • X Window System toimii kaiken taustalla ja tuottaa kaikki grafiikat.

43. X Window system koostuu X-palvelimesta ja X-asiakasohjelmasta. • X-palvelin hoitaa yhteistyön laitteiston kanssa. • X-asiakas käyttää X-palvelimen tarjoamia näytönkäsittelypalveluita. • Graafisia sovellusohjelmia kutsutaan X-asiakkaiksi tai X-sovelluksiksi. • Tämä mahdollistaa mm. Linuxin graafisen etäkäytön ja vapaan ikkunoinninhallinnan. • Sinällään X Window ei toteuta käyttöliittymää, vaan antaa siihen vain tarvittavat työkalut.

44. Ikkunointimanageri (Window manager) on erityisasemassa oleva X-asiakasohjelma (X-sovellus). • Ikkunointimanageri antaa käyttöliittymälle ulkoasun, eli liittää jokaiseen ikkunaan otsikkopalkin ja reunaviivan sekä mahdollistaa ikkunan liikuttamisen ja koon muuttamisen. • X-istunto voidaan käynnistää myös ilman ikkunointimanageria, mutta silloin ikkunoiden siirtely toisen ikkunan aktivointi tai virtuaalityöpöytien välillä liikkuminen ei onnistu. • Ikkunointimanageria voi vaihtaa kesken istuntoa sovelluksia sulkematta. • Linuxiin on saatavana yli 50 erilaista ikkunointimanageria. • Useimpia ikkunointimanagereja voi konfiguroida haluamikseen.

45. Käyttäjien käyttömukavuutta lisäämään Linuxiin on kehitetty työpöytäympäristöjä. • Työpöytäympäristöt käyttävät taustallaan jotain ikkunointimanageria, johon ne lisäävät useita käytönhallintaa helpottavia ominaisuuksia. • Työpöytäympäristöjäkin on markkinoilla useita, mutta tällä hetkellä KDE ja GNOME näyttävät menestyvän niistä parhaiten. • Kilpailu on käyttäjän kannalta etu, koska ympäristöistä ja niiden osista pyritään tekemään aina vain luotettavampia ja monipuolisempia. • Kirjoittauduttaessa sisään graafisessa tilassa, voidaan valita haluttu istuntotyyppi (työpöytäympäristö) valita tarjolla olevista.

46. KDE ja GNOME • Käydään lävitse: • Istunnon aloitus ja lopetus. • Työpöydät ja kuvakkeet. • Panelit, palkit ja valikot. • Terminaaliemulaattorin käynnistys. • Ikkunan hallinta. • Ohjelman lopetus. • Istuntojen asetuksia käydään lävitse kappaleessa 6.1

47. 3.3 Tärkeimpiä komentoja ja toimintoja • Luodaan ensin testitiedosto ohjaamalla hakemistolistaus tiedostoon testi.txt: ls -la > testi.txt • Terminaalissa kokeiltavia komentoja: • man manuaalisivut komennoista (esim: man man) • ls hakemistolistaus (ennen testausta: man ls) • cd hakemiston vaihto (pelkkä cd palauttaa kotiin) • mkdir hakemiston luonti • cp tiedoston kopiointi

48. mv tiedoston siirto huom! mv:n ja rm:n • rm tiedoston poisto kanssa oltava varovainen • rmdir hakemiston poisto • chmod oikeuksien anto ja poisto • less tekstitiedoston lukeminen • Muutamia käyttöä helpottavia ominaisuuksia: • Tabulaattorin painaminen pyrkii jatkamaan aloitetut komennot ja tiedostonnimet loppuun. • Nuolinäppäimillä pystyy selaamaan komentohistoriaa. • Voidaan käyttää tulosteen uudelleenohjausta ( >, >>), syötteen uudelleenohjausta ( < ) ja putkitusta ( | ). • cat testi.txt | grep -n kde > tulos.txt • ls -l < testi.txt • ls >> testi.txt

49. Tehtäviä • huom! Kirjoita tarvitsemasi komentosarjat ylös tarkistusta varten! • Tee tiedosto teht1.txt, jossa on hakemiston /bin hakemistolistaus. • Kopioi tiedosto teht1.txt tiedostoon teht2.txt käyttäen komentoa less. Siis älä käytä komentoa cp tai mv. • Lisää tiedoston teht2.txt perään kotihakemistosi hakemistolistaus. • Tee hakemisto hak1, johon annat kaikille lukuoikeuden. Tämän jälkeen kopioit tiedoston teht1.txt hakemistoon ja annat tiedostoon itsellesi kaikki oikeudet.

50. Prosessien hallintaa harjoitellaan käyttämällä harjoituskohteina ohjelmia xclock ja xeyes. • ctrl-z käynnissä olevan ohjelman pysäytys • ctrl-c käynnissä olevan ohjelman lopetus • jobs tausta-ajossa olevat työt • fg ohjelma edustalle (foreground) • bg ohjelma taustalle (background) • nimi& nimi:n käynnistys taustalle • ps prosessien tila • kill prosessin tappaminen • xkill X-versio... • top tietoa resurssien kulutuksesta • (myös graafinen versio)