Yleisen kielitieteen peruskurssi

Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 Sl06 Luento 5 Laury

Kotitehtävät • Palautetaan tänään • Takaisin perjantaina • Kysyttävää?

Tänään • Vielä japanin kielen konsonanttien allomorfiasta • Morfologia • Sanan käsite, ilmentyminen puheessa ja sen luonne maailman kielissä • Morfi, morfeemi ja allomorfi • Morfofonologiaa • Morfeemityypit

Japanin frikatiivit (kielitiede on empiirinen ihmistiede) • Japanin kielessä [ ʃ ], soinniton postalveolaarinen frikatiivi, on foneemin /s/ allofoni, joka esiintyy vokaalin /i/ edellä • Japanissa on myös [ ɕ ], soinniton alveopalataalinen frikatiivi, joka on laminaalinen (toisin kuin [ ʃ ], joka on apikaalinen). Se esiintyy, toisin kuin [ ʃ ], muidenkin vokaalien edellä, esim. sanoissa shukudai, shokuji. Jotkut tutkijat pitävät tätä yhdistelmänä /s/ + /j/, jotkut /s/:n palataalisena allomorfina, jotkut eri foneemina. Kukaan japanin tutkija ei käytä tästä merkkiä [ ʃ ].

Sähköpostista 17.9. Tomoko Kozasa • Shibatani (1990) listed only 16 consonants (/p,t,k,b,d,g,s,h,z,r,m,n,w,j/ and moraic consonants /N/ and /Q/). He treats those palatalized consonants ([sja, sju, sjo], etc.) as allophones of alveolar consonants ([sa, su, so], etc.) Vance (1987) treats them as a consonant plus a glide /j/ and explain their distributions. He, however, does not provide any phonological explanations. I would treat them as separate phonemes, as it is not difficult to find minimal pairs such as 'shaku' vs. 'saku,' 'shumi' vs. 'sumi,' 'shokki vs. 'sokki,' 'kyaku' vs. 'kaku,' etc.

Morfologia • Peruskäsitteitä • Sana • Morfeemi • Morfeemiluokat • Taivutus ja johtaminen • Sanaluokka • Morfologista typologiaa

Sana • Kaikissa kielissä on sanoja • Sanarajat eivät kuitenkaan foneettisesti todennettavissa lausumasta (sanojen välillä ei ole taukoja) vaikka toisaalta tauot ovat (yleensä) sanojen välissä (?) • sandhi-ilmiöt, esim. ra. liaison, toonisandhi • Lapset kuitenkin oppivat sanoja • Yksisanavaihe kielenoppimisessa • Puhujat pystyvät laskemaan sanoja, intuitiivisesti selvä käsite • Voi kuitenkin olla koulutuksen tulos, mahd. orientoituvat enemmän tavuun, lausekkeeseen, lausumaan • Kuten useat peruskäsitteet, ei yhteisesti hyväksyttyä, aukotonta määritelmää

Eri kielissä sanarakenteen erot suuria • i mitt hus, talossani, family group day care, ryhmäperhepäiväkoti (1) (Tao 1993, mandariinikiinaa) Y: … (.8) Neixie ^zuo zai ‘che shang de ren those sit on vehicle up REL person Ne bussissa istuvat ihmiset, … zai nali ma qilai le in there tell:off up PRT alkoivat valittaa

(2) (Nakayama 1993, nootka (nuu-chah-nulth)) cihwahsumahsap sucasi cih -wahsu -mahsa -‘ap sucas-i spirit -go.out -desiring.to-CAUS tree-DEF want.spirit.to.leave the.tree Haluaa poistaa henget puusta

Sanojen erottaminen yksiköiksi puheessa • Fonotaksi • Jotkut äänteet ja ääneyhdistelmät mahdollisia vain tavurajoilla, sananalkuisina tai sananloppuisina • kielikohtaista: esim. Rit Valaury • Vokaaliharmonia (kaikki saman sanan vokaalit oltava jonkun piirteen mukaisia, esim. etisiä, pyöreitä)

Prosodiset perusteet • Tauot (ks. yllä) • Intonaatio • Useat intonaatioyksiköt vain sanan pituisia • Sanapaino • Esim. suomen kieli, jossa paino sanan ensimmäisellä tavulla, joten paino = uusi sana • Kuitenkin sivupaino, painottomat sanat

Merkityksen perusteella • Sana jossain kielessä ilmaisee yhtenäistä käsitettä (ympyräpäätelmä) • käsi (vrt. arm/hand)

Syntaktiset perusteet • vaihtelu lausuman sisällä • sanojen korvattavuus ja permutaatio eli paikan vaihto • Marjakin kävi meillä, Marjakin kävi teillä, Meillä kävi Marjakin • What a funny idea * Funny what idea a *What the funny idea • Sanan sisäinen permutaatio ei sen sijaan yleensä ollenkaan mahdollista, tai syntyy eri sana • päiväryhmäkotiperhe • tononne

Sana puheen yksikkönä • Korjaus palaa sananrajalle (Fox, Hayashi & Jasperson 1996:207) tteuuka koko denwa kaket- kakete kite sa I mean here telephone ca- call come FP Meinaan (ne) soi- soitti tänne.

Lausumat ovat usein sanan pituisia (esim. vastaukset toistavat sanan) (Hayashi, Mori & Takagi 2002:88) Mari: hayatta deshoo?= was.popular TAG … oli(vat) suosittu(ja), eikö niin? Yoko: =hayatta. was.popular oli(vat) suosittuja.

Sana toistuu usein seuraavassa vuorossa (sukua ajatukselle permutaatiosta) C: Oh you had a veggie – veggie burgers. W: What’s a veggie burger. D: ‘s just a lentil burger. (Ford & Thompson 1996:150) Adult: o oh who’s that. (1.0) Child: li:on Adult: l:i::on

Morfi, morfeemi ja allomorfi • Morfi • Sanan osa, jolla tietty merkitys tai funktio • ryhmäperhepäiväkoti • kalasatamassako • hyppäisitkö – hyppään • uin - uisitko • Morfien rajat eivät aina selviä • reactivate (re-act-iv-ate) [riæktɪvet] [riæktɪveʃən] • kätevä, lehtevä vs. väkevä, jäntevä

Jäännösmorfi • Morfi, joka on eroteltavissa, mutta ei esiinny muissa yhdistelmissä • van-hurskas, cran-berry • Nollamorfi • tahdo-n, tahdo-i-n (preesens) • dogs, cats, fish (monikko)

Morfeemi ja sen allomorfit • Kaksi morfia on saman morfeemin allomorfeja, jos ne ovat täydennysjakaumassa ja merkitykseltään identtisiä esim. käde-ssä, käte-nä, kät-tä puu-ssa, käde-ssä; ui-ko, syö-kö • Morfeemilla on siis useita eri muotoja (abstrakti olio); käde-, käte-, kät- kaikki edustavat samaa morfeemia • Lekseemi, sanakirjasana: kaikki yhden sanan taivutusmuodot (kädessä, kätenä, kättä, kaikki kuuluvat samaan lekseemiin)

Morfofonologinen vaihtelu • Ääniasusta riippuva allomorfien vaihtelu • -ssa, ssä (morfeemin ssA eri muodot) • Vaihtelun perusteena on vokaalisointu; jos sanavartalossa on takavokaali [u o ɑ], inessiivikin on takavokaalinen; muutoin esiintyy etuvokaalinen (silmissä, kädessä) • engl. /-t/, /-d/, /-ɪd/ • /læft, pled, romd, plæntɪd, kɪdɪd/ • Mikä on vaihtelun perusteena? • Allomorfit voivat kuitenkin määräytyä myös leksikaalisesti, esim. dogs, books, men, children, tai kieliopillisesti (esim. eri sanavartalot eri sijapäätteiden edellä, käsiä, kädessä)

Morfeemityypit • Vapaat ja sidonnaiset • Vapaat voivat esiintyä itsekseen, ilman muita morfeemeja: käsi, ajatus, perhe, päivä, hoito, book, child • Sidonnaiset vain toiseen morfeemiin yhdistyneenä: -ssA, -s, -ren • Eri kielissä voi vaihdella se, minkälaiset morfeemit ovat vapaita ja mitkä sidonnaisia • Esim. hare (atabaskalainen) - ruumiinosat • *fi ‘pää’ sefi ‘pääni’ • *be ‘vatsa’ nebe ‘vatsasi’ • *dze ‘sydän’ ʔedze ‘jonkun sydän, sydän’ • imperfekti suomessa ja englannissa vrt. mandariinikiinassa, jossa erillinen sana, le

Sidonnaisia sanavartaloita muissa kielissä • unkempt, inept, permit, receive, receptive

Yleisimmin sidonnaiset morfeemit ovat affikseja, jotka liittyvät sanavartaloon: laps+i+lla+mme • Affiksit luokitellaan sijainnin perusteella • prefiksi • unhappy, un- • suffiksi • lapsen, -n • infiksi (esim. tagalog) takbuh ‘juosta’ tumakbuh ‘juoksi’ lakad ‘kävellä’ lumakad ‘käveli’

arabia • katab ’kirjoittaa’, kitaab ’kirja’ maktuub ’kirje’ kataba ’kirjoitti’ • Sanat muslimi, islam, salaam sisältävät sanavartalon slm ’rauha, alistuvuus’ • Circumfiksi • gekommen • samoa • FE-/-AʔI ’resiprookki’ • fefinauaʔi ’riidellä keskenään’ < finau ’riidellä’

Taivutus ja johtaminen • Johtimilla saadaan uusia sanoja • Merkitys voi muuttua happy > unhappy • Sanaluokka voi muuttua enable, happiness • Johtimien yhdistelymahdollisuudet ovat pienemmät kuin taivutusmorfeemien; ovat vähemmän produktiivisia • dislike, mutta ei dislove vrt. liked, loved • Esiintyvät sanoissa taivutusmorfeemien ulkopuolella – pääsääntöisesti johtaminen ensin, sitten taivutus - relationships

Ensi kerralla • Kotitehtävien palautus • Morfologiset prosessit • Taivutus • Sananmuodostus • Morfologinen typologia • Morfologisen analyysin harjoittelua • Uudet kotitehtävät

Yleisen kielitieteen peruskurssi