170 likes | 277 Views
Laatu osaamisen tunnistamisessa. 18.9.2012 Anni Karttunen Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija. Työnhaussa IKEAssa. Yleistä laadusta. Laatu on hyvin laaja käsite ja sitä on hankala määritellä => Mieluummin: laadunhallinta-mekanismit validointiprosessissa
E N D
Laatu osaamisen tunnistamisessa 18.9.2012Anni Karttunen Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija
Yleistä laadusta • Laatu on hyvin laaja käsite ja sitä on hankala määritellä => Mieluummin: laadunhallinta-mekanismit validointiprosessissa • Validointia tapahtuu erilaisissa konteksteissa; laadunhallintamekanismien tulee vastata tarkoitustaan eri konteksteissa (vrt. formaali koulutus, työelämä, vapaa sivistystyö jne.)
Yleistä jatkuu… • Suomessa laadunhallinnasta validoinnin yhteydessä puhutaan hyvin vähän, esim. • Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ei mainita osaamisen tunnistamista ja tunnustamista • Laeissa / säädöksissä ei mainita laatua tai laadunvarmennusta • Osaamisen tunnistamiseen liittyvässä virallisessa ohjeistuksessa ei puhuta laadusta tai laadunvarmennuksesta • Ammatillisten oppilaitosten laadunhallintastrategioissa tai pedagogisissa strategioissa ei validointiprosessia tai siihen liittyvää laatua käsitellä (Nyt Salpaus poikkeus, uusi peda strategia)
Yleistä jatkuu… • Laadunhallintaa pidetään joskus uhkana validoinnin joustavuudelle TAI nähdään riittävänä, että koulutusjärjestelmään liittyy laatujärjestelmä. • Laadunhallinnan perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin OHJATA järjestelmää, ja taata YKSILÖLLE tasapuolinen, läpinäkyvä ja luotettava menettely. • Yksilö on kaikkein tärkein toimija validoinnissa! • Kovat osaajat saadaan esiin laadukkaalla validointiprosessilla…
Laadun perusta 1. Luotettavuus • Järjestelmä on läpinäkyvä ja selkeä => onko? • Arviointi, arvioinnin tulokset ja arviointimetodit ovat asianmukaisia ja luotettavia • Arviointiprosessia kehitetään jatkuvasti • Arviointi on yksilölle läpinäkyvä => onko?
Laadun perusta 2. Validointijärjestelmän pysyvyys • Lait, asetukset ja muu virallinen ohjaus • Rahoitusjärjestelmä • Muut resurssit (koulutettu henkilöstö, aika ...) • Toimijoiden luottamus järjestelmään
Laadun perusta 3. Standardit • Standardit, mihin osaamista verrataan ja mihin arviointi perustuu => edellytys järjestelmän läpinäkyvyydelle • Tutkinnon perusteet kuvattu, joskus arvioinnin perusteet tulkinnanvaraisia • Usein arvioitu osaamiskokonaisuus ”heitetään” valinnaisten romukoppaan, eikä tutkinnon perusteiden osaamiskokonaisuuteen => ei palvele tarkoitustaan
Laadun perusta 4. Yksilön oikeudet • Valitusoikeus =>Näyttötutkintojärjestelmässä toimiva =>Nuorisokoulutuksessa, mikäli validointia ei tehdä, ei ole valitusoikeutta, sillä valitusoikeus perustuu arvioinnin tulokseen • Oikeus ohjaukseen =>Henkilökohtaistamismääräys painottaa ohjausta kaikissa vaiheissa. =>Ei ole määritelty kuka on ohjaaja, mitkä ovat ohjaajan kompetenssit, rooli ja tehtävät tunnistamisprosessissa
Laadun perusta 5. Toimijoiden vastuut ja velvollisuudet • Validointiprosessissa toimivien tulee olla motivoituneita ja positiivisesti asennoituneita osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kohtaan • Toimijoiden tulee tuntea järjestelmä hyvin • Toimijoilla pitäisi olla tarvittava koulutus validointiin (ohjaajat, arvioijat, työssäoppimisen ohjaajat ja arvioijat jne.) • Toimijoiden tulisi tehdä saumatonta yhteistyötä
Laadun perusta 6. Validointijärjestelmän systemaattinen valvonta • Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit • Tilastot • Hyvien käytänteiden jakaminen ja benchmarking
Vahvuuksia • Kolmikantajärjestelmä ja työelämäarvioijat • Yksityiskohtainen lainsäädäntö ja ohjeistus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa => osaamisen tunnistaminen on yksilön OIKEUS • Kansalliset osaamisperustaiset tutkinnon perusteet • Korkea markkina-arvo ja luottamus työelämän puolelta
Vahvuuksia • Riippumaton tunnustamisen elin: näyttötutkintotoimikunnat (amm. aik.) • Arvioijakoulutus (näyttötutkintomestari, amm. aik) • Etabloitunut prosessi (amm.aik)
Heikkouksia • Lait ja ohjeet eivät aina toteudu lain hengen mukaisesti käytännössä (vrt. maahanmuuttajat) • Osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan tällä hetkellä ainoastaan formaalin, tutkintoon johtavan koulutuksen sisällä • Ohjauksen ja ohjaajien rooli ja ohjaajien kompetenssit määrittelemättä laissa (lasi voikin olla puoliksi tyhjä jos opettaja lähtee alkukartoitusta tekemään…)
Heikkouksia • Opettajankoulutus osittain jälkijunassa kehityksessä: osaamisen tunnistamista, sen merkitystä yksilölle, sen filosofiaa, osaamisen arviointia ja arviointimetodeita ei opeteta • Näyttötutkintomestarin koulutus ei tarkastele validointia elinikäisen oppimisen näkökulmasta sen eri konteksteissa, vaan näkemys on melko mekanistinen • Rahoitusjärjestelmissä ei ole korvamerkittyä rahaa osaamisen validoinnille => opiskelija ohjataan helposti koulun penkille
Toivomuslista • Toimijoiden kompetensseja kehitettävä • Avointa keskustelua validoinnin laadusta aloitettava • Suomeen saatava ”Validointikeskus”, joka toimisi riippumattomana asiantuntijaorganisaationa ja ohjaisi validoinnin kehittämistä koko elinikäisen oppimisen kontekstissa • Nopeita, joustavia, työelämälähtöisiä validoinnin polkuja kehitettävä (50+ ja mamu) • Tutkimustietoa saatava validoinnin vaikutuksista!
Toivomuslista • Kuka lähtis mun kaa tekemään tätä juttuu? Toivoo, Anni