1 / 26

OSAAMISEN JOHTAMINEN

OSAAMISEN JOHTAMINEN. Pauli Juuti. OSAAMISEN JOHTAMINEN. - tieto lisääntyy jakamalla - edellyttää hyviä suhteita ihmisten välillä - johtamisen perusta on johtajan oma osaaminen - johtajan pääasiallinen tehtävä on kollegoiden tukeminen - ihmiset eivät ole kustannus vaan tulonlähde

kacy
Download Presentation

OSAAMISEN JOHTAMINEN

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. OSAAMISEN JOHTAMINEN Pauli Juuti

  2. OSAAMISEN JOHTAMINEN - tieto lisääntyy jakamalla - edellyttää hyviä suhteita ihmisten välillä - johtamisen perusta on johtajan oma osaaminen - johtajan pääasiallinen tehtävä on kollegoiden tukeminen - ihmiset eivät ole kustannus vaan tulonlähde - tulot tulevat ideoista, oppimisesta, tutkimuksista ja kehityshankkeista - tuotanto on kaoottista innovointia - tieto kulkee epävirallisissa verkostoissa Lähde: Sveiby, K-E : The New Organizational Wealth. 1997.

  3. OSAAMISEN JOHTAMINEN

  4. OSAAMISEN JOHTAMINEN

  5. OSAAMISEN JOHTAMINEN

  6. OSAAMISEN KÄSITE

  7. OSAAMISEN KÄSITE -tavanomaisesti osaaminen määritellään funktionaalisesti niin, että sen avulla saavutetaan jotain hyödyllisenä tai toivottuna pidettyä -esim. Botkin: Osaaminen on yhteisön omaksuma näkökulma, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn -osaaminen sekoitetaan usein informaatioon: osaaminen on monimutkainen käsite. Se sisältää informaation, eli pirstaleiset tiedon jyvät (mitä, millainen), toimintaohjeet (kuinka, miten), tulkinnan (miksi, minkä vuoksi) ja ymmärryksen (yhteydet, jotka luovat taustan tulkinnalle) Pauli Juuti

  8. OSAAMISEN JOHTAMINEN - Runsaasti tutkimus- ja tuotekehitysohjelmia - Oppiva organisaatio - Laatujohtaminen - Runsaasti koulutustilaisuuksia ja mahdollisuuksia oppia - Ydinprosesseihin keskittyminen - Ydinosaamisalueiden tunnistaminen - Syvällisiä muutosprosesseja Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.

  9. ÄLYKÄS ORGANISAATIO - Kaikki tieto kaikkien saatavilla - Työskentelyä tukeva kulttuuri - Valtuutus ja päätöksenteko-oikeus - Innovatiivisuus - Aloitteellisuus - Uuden oppimiseen kannustaminen Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.

  10. LUOVUUS JA INNOVAATIO • -Luovuus on prosessi, jossa uusia ajatuksia synnytetään • -Luovuus muodostaa olevaksi jotain sellaista, jota ennen ei ole ollut • Innovaatio on prosessi, jossa luovat ajatukset muokataan • hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi tuotteiksi ja palveluksiksi • -Uudet ajatukset ja niiden käyttöönotto kulkevat käsi kädessä • -Luovuus ilman innovaatiota on hyödytöntä Pauli Juuti

  11. LUOVUUS • -Luovuus on yhdistettävä kokemuksen kanssa, jotta uusista • ajatuksista olisi hyötyä • -Luovan ajattelun erottaa muista ajattelun muodoista se, että • - tartutaan epämääräisesti määriteltyihin, hämäriin • ongelmiin ja luodaan niihin muoto ja rakenne • - työskennellään kauan samojen ongelmien parissa • - omataan laaja-alaiset taustatiedot aiheesta • Luova idea syntyy usein ”sattuman” kautta tai siirtymänä • aivan erilaiselta alalta Pauli Juuti

  12. INNOVAATIO • -Innovaatio vaatii alan tai alueen syvällisiin perinteisiin • perehtyneisyyttä, kontekstin hallintaa • -Hyvä innovaattori on kuin bricoleur, käsityöläinen, joka • hallitsee alan pitkäaikaisen kokemuksen kautta • Innovaatio syntyy sosiaalisessa systeemissä vähitellen • kumuloituneen tiedon ja kokemuksen seurauksena • -Kyky nähdä asioita uudella tavalla vaatii usein suuren • tietomäärän keräämistä siitä, millaisia tavanomaisia • malleja kehittämisen kohteena olevien tapahtumien taustalla on Pauli Juuti

  13. Leonardo Da Vincin luovuuden seitsemän periaatetta • Uteliaisuus • Kokemusten hyödyntäminen ja kokeilu • Aistien ja herkkyyden jalostaminen • Epävarmuuden ja paradoksaalisuuden hyväksikäyttö • Loogisuuden ja taiteellisuuden yhdistäminen • Pyrkimys kauneuteen ja sulokkuuteen • Kokonaisuuden hahmottaminen, systeemiajattelu

  14. ARJEN YMPÄRISTÖT ”OPETTAVAT” ASIANTUNTIJAKSI - Tiheä tieto vaatii vuosien jopa vuosikymmenten kokemusta tietyssä kontekstissa - Shakkimestarilla voi olla yli 40.000 peliä muistikuvina - Aloitteleva lintuharrastaja tunnistaa linnun jonkin yksityiskohdan perusteella, kokenut useiden seikkojen perusteella - Tiheän tiedon hankkiminen on sosiaalinen prosessi: ihminen astuu kulttuurin sisälle ja kykenee ottamaan siitä etäisyyttä reflektoiden kokemuksiaan Pauli Juuti

  15. OPPIMINEN ON REFLEKTIOTA ITSEN, YMPÄRISTÖN JA TOISTEN KANSSA Itsereflektio Havainnot Ympäristö X Subjekti Kognitiot Toiminta Ympäristö Y Toinen

  16. ASIANTUNTIJUUDEN KOOSTAMINEN Purkaminen Reflektio Suunnitelma Koosta- minen Asiantuntijan tulkinta Entisen kyseenalais- taminen Minä Työni Työpaikkani Odotukset Tulevaisuus Kehittymis- tarpeet Taidot Ura Itse- ohjautuvuus Ristiriidan tiedosta- minen Arviointi Tiedon hankinta Voimien kohdentaminen

  17. ASIANTUNTIJUUS - asiantuntija toimii aina kykyjensä ylärajoilla pyrkien ottamaan uusia haasteita ja ylittämään entiset rajansa - asiantuntijuuden kehittyminen on jatkuva ongelmanratkaisuprosessi - asiantuntijuus liittyy symbolien käsittelyyn - asiantuntijat työskentelevät symbolianalyyttisissa ammateissa, joissa käsitellään korkean tason abstrakteja käsitteitä

  18. Tietämyksen luomisen malli Piilevän tiedon artikulaatio dialogilla ja reflektiolla HILJAINEN TIETO Dialogissa oppiminen Piilevän tiedon jakaminen ja luominen suoran kokemuksen kautta Sosialisaatio Hiljaisen tiedon ulkoistaminen 2. dialogi 3. tarinoiden kertominen 4. jutustelu 1. kävelevä johtaminen ja verkostojen luominen Näkyvän tiedon systematisointi Sisäistäminen Yhdistäminen Uuden hiljaisen tiedon saaminen ja oppiminen käytännössä 5. kerääminen ja yhdistäminen 6. dokumentointi 7. näkyvän tiedon kokoaminen toiminnassa ja harjoittelemalla Tekemällä oppiminen NÄKYVÄ TIETO Lähde: Nonaka I. & Taceuchi

  19. MITEN LISÄTÄ ORGANISAATION INNOVATIIVISUUTTA?

  20. ORGANISAATION INNOVATIIVISUUDEN KEHITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ ARVOJEN UUDELLEENPOHDINTAA

  21. MYÖS ASIAKKAIDEN NÄKEMYKSET OVAT VOIMAVARA - Mitä enemmän organisaatio on yhteydessä asiakkaiden kanssa, sitä innovatiivisempia sen prosessit ovat - Mitä enemmän ihmiset organisaation sisällä jakavat tietoja keskenään, sitä enemmän yritys on asiakkaiden kanssa tekemisissä - Mitä enemmän organisaatio delegoi päätöksentekoaan, sitä enemmän yrityksellä on asiakkaita Nicolai Fossin tutkimus; 169 tanskalaista yritystä. Tilastollisesti merkitsevät tulokset

  22. VERKOSTO-ORGANISAATIOT JA INNOVATIIVISUUS Millaiset verkostot tukevat innovatiivisuutta?

  23. SOSIAALISTA PÄÄOMAA TULEE KEHITTÄÄ Yksilöllinen ja yhteisöllinen / Suhteisiin perustuva ja rakenteellinen Luottamus Samastuminen ja sitoutuminen organisaatioon ja sen sosiaalisiin normeihin Verkostosuhteet Samanlainen kieli ja tietyn diskurssin omaksuminen Kommunikaation helppous ihmisten välillä lisää sosiaalista pääomaa

  24. TOIMINNASTA OPPIMISTA VOI KEHITTÄÄ Ympäristö Tuttu Vieras Tuttu T Y ö Vieras

  25. OPPIA VOI MONELLA TAVALLA - Koulutus - Kouluttajana toimiminen - Projektit - Sijaisuudet - Perehdyttäminen ja työnopastus - Työssä oppiminen - Omaehtoinen oppiminen - Opintomatkat - Ryhmätyöskentely - Monitaitoisuuden harjoittelu

More Related