Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

1. Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Syyskuu 2012

2. Keskeinen sisältö • Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen (2011) • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys (2012)

3. Hallitusohjelma 17.6.2011

4. HYVINVOINTIPOLITIIKKA Laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut • Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. • Peruspalvelut, ehkäisevä työ ja asiakkaan vahvempi rooli ovat tässä avainasemassa • Kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja

5. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 1 (4) • Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. • Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla.

6. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 2 (4) • Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. • Mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.

7. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 3 (4) • Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä (esimerkiksi nk. peruserikoissairaanhoito) sekä vastaavasti sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. • Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.

8. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 4 (4) • Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja. • Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. • Uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet.

9. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen: Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraporttiSosiaali- ja terveysministeriönraportteja ja muistioita 2011:7

10. Tavoitelinjaukset1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lähtökohtana on yhdenvertaisuus • Sosiaali- ja terveydenhuollon ydintavoitteena on kaikkien asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertainen kohtelu. • Tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että eri väestöryhmien näkemykset otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä. • Järjestämisvastuu merkitsee vastuun kantamista ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja toimivasta palvelujärjestelmästä.

11. 2. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä toimii asiakaskeskeisesti • Asiakaskeskeisyys edellyttää asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioivien rakenteiden vahvistamista ja kehittämistä. • Järjestämisessä on otettava huomioon asiakkaiden omien käsitysten ja toiminnan kunnioittaminen sekä asiakkaan riittävä mahdollisuus palvelujen toteuttamiseen liittyviin valintoihin. • Asiakkaiden kokemuksia tulisi pystyä hyödyntämään palvelujen toteuttamisessa.

12. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on vaikuttavuus ja kustannus- tehokkuus • Painopisteen siirto ennaltaehkäisevään toimintaan vahvistaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa. • Tarvitaan poikkihallinnollista vaikuttamista sekä sitä tukevia rakenteita ja toimintamalleja, jotta hyvinvointi- ja terveysnäkökohdat kaikessa päätöksenteossa priorisoitaisiin. • Oikein kohdennetut, vaikuttavat ehkäisevät palvelut ja oikea-aikainen tuki ovat aina halvempi tapa kuin raskas korjaava hoito.

13. 4. Sosiaali- ja terveydenhuolto on alana vetovoimainen • Tulevaisuudessa kilpaillaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä, mutta myös opiskelijoiden saa­misesta koulutukseen. • Julkisen järjestämisvastuun kantavien tahojen tulee kyetä huolehtimaan siitä, että niiden palvelujen toteutuksessa mahdollisuudet ammattitaitoisen henkilöstön saamiseen ovat hyvät. • Mahdollisuudet saada motivoituneita opiskelijoita sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen paranevat, jos alan työpaikoilla on hyvä maine ja niihin halutaan töihin ja niissä myös pysytään.

14. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys 2012Työryhmän väliraportti ja keskeiset linjauksetSosiaali- ja terveysministeriönraportteja ja muistioita 2012:17

15. Tehtävä • Valmistella ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi • sekä • Valmistella lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, valvonnasta ja kehittämisestä

16. Organisointi • Johtoryhmänä toimii sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä • Työryhmän pj valtiosihteeri Sinikka Näätsaari. Edustus VM:stä, THL:stä, Suomen Kuntaliitosta sekä palvelujärjestelmän edustus. • Valmisteleva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on hankkia ja koota työssä tarvittava tieto. Pj ylijohtaja Päivi Sillanaukee. Kuulee palvelujärjestelmän asiantuntijoita. • Sihteeristö

17. Ministeriryhmä evästi palvelurakenneuudistuksen valmistelua 1 (2) STM Tiedote 96/2012 • Ministeriryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa.

18. Ministeriryhmä evästi palvelurakenneuudistuksen valmistelua 2 (2) STM Tiedote 96/2012 • Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa ja koota sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle. • Erityisvastuualueiden roolia selkeytetään jatkotyössä. • Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi.

20. Hallitus linjasi kunta- ja palvelurakenneuudistusta Valtioneuvoston viestintäosasto Tiedote 96/2012 • Vahva peruskunta myös sote-palvelujen perusta • Kuntien ja mahdollisten sote-alueiden vastuuta palveluiden järjestämisessä lisätään. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota. • Uudistuksella turvataan kuntalaisten oikeus lähipalveluihin. • Muun muassa työnjako-, koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). • Erityisvastuualueiden rooli ja tehtävät tarkennetaan jatkotyössä niin, että kuntien asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu.

21. Uudistuksen palvelu- ja väestöpohjakriteerit • Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. • Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. • Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. • Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri- , nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita

22. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on kokonaisuus • Rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. • Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. • Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. • Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. • Arvioidaan ja mahdollistetaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisut. • Kuntalain uudistuksen tueksi asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. • Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä.

23. Loppuraportti joulukuu 2012 • Työryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoituksesta, kehittämisestä ja valvonnasta annettavaan lakiin liittyviä osakokonaisuuksia • sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen • sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskeva sääntely • sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä koskevat rakenteet • palvelurakenteeseen liittyvät potilas- ja asiakastietojen käsittelyyn sekä tietosuojaan liittyvät kysymykset.