Maavoimien Esikunta Henkilöstöosasto

1. Maavoimien Esikunta Henkilöstöosasto KUULEMISTILAISUUS UUDESTA LAIN- SÄÄDÄNNÖSTÄ 7.11.2008 Eversti Markku Riittinen, MAAVE

2. Puolustusvoimista annetun lain 14 §, joka sääntelee yksityisten kiinteistöjen tilapäistä käyttämistä puolustus- voimien harjoitustoimintaan, on merkittävällä tavalla vaikuttanut erityisesti suurten harjoitusten suunnittelussa noudatettuihin toimintatapamalleihin. Harjoitusten toteuttaminen on tähän asti onnistunut joko tehdyillä sopimuksilla tai hallintopäätöksillä, mutta täytäntöönpanoa lykkäävä valitusmahdollisuus saattaa johtaa harjoitustoiminnan vaikeutumiseen. Laki puolustusvoimista

3. Tämän vuoksi esitetään, että lain 14 §:n säännöstä korjataan siten, ettei mahdollisella valituksella kiinteistön käyttöä koskevasta hallintopäätöksestä olisi täytäntöön- panoa lykkäävää vaikutusta, ellei valitusta käsittelevä tuomioistuin erityisestä syystä niin määrää. Harjoitustoiminnan suunnitteluaikataulun aikaistaminen niin, että voitaisiin olla varmoja hallintopäätösten lain- voimaisuudesta mahdollisista valituksista (hallinto-oikeus, KHO) huolimatta, ei ole käytännössä mahdollista. Laki puolustusvoimista

4. Laki on kokonaisuudessaan sekä sisällöllisesti että lainsäädäntöteknisesti onnistunut eikä suuria muutos- tarpeita ole olemassa. Muutamin kohdin laki kuitenkin kaipaisi yksityiskohtien tarkastamista, erityisesti tämä pätee lain muutoksen- hakujärjestelmän monimutkaisuuteen. Asevelvollisuuslaki

5. Seuraavassa eräitä käytännössä esille tulleita tarpeita säännösten muuttamiseen: Asevelvollisuusasioita käsittelevät viranomaiset - esitetään, että puolustushaarojen esikuntien tehtäviä koskeva pykälä muutetaan paremmin vastaamaan nykytilaa niin, että siinä todettaisiin ”Maavoimien Esikunta suunnittelee, kehittää ja ohjaa asevelvollisuusasioita puolustusvoimissa yhteis- toiminnassa muiden puolustushaarojen esikuntien kanssa” - sotilasläänien esikuntien tehtäviä suhteessa Maavoimien Esikuntaan tulisi myös täsmentää toteamalla niiden tehtäväksi ”johtaa ja seurata asevelvollisuus- asioiden käsittelyä toimialueellaan” Yleinen toimi- ja päätösvalta - esitetään, että alueellisen sotilasläänin esikunta rinnastetaan asevelvollisia koskevissa asioissa toimivallaltaan aluetoimistoihin. Asevelvollisuuslaki

6. Varusmiespalvelukseen määräämisen viimeinen mahdollinen ajankohta - Esitetään, että lakiin lisätään säännös, jossa on määritelty, milloin varusmies-palvelus on viimeistään aloitettava (esimerkiksi sinä vuonna, kun asevelvollinen täyttää 29 vuotta) Asevelvollisrekisterin tietojen julkisuus/salassa pidettävyys - Esitetään selvennettäväksi asevelvollisuusrekisteriin merkittyjen tietojen luovutus-edellytyksiä, erityisesti poliisiviranomaisten suuntaan (vrt. poliisilaki) - Aiemmassa laissa olleet erityiset salassapitomääräykset on poistettu (henkilön tunnistetiedot, joiksi todettiin nimi, henkilötunnus, sotilasarvo, osoite- ja muut yhteystiedot sekä kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka), jolloin tietojen julkisuuden arviointi tapahtuu pelkästään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan. Toisaalta kuitenkin mm. sotilasarvon osalta on erikseen määrätty luovutusedellytykset niin kuin se olisi salassa pidettävä tieto.Sääntely on kokonaisuudessaan näin ollen jäänyt jossain määrin epäselväksi. Asevelvollisuuslaki

7. Päihdetestaus Huumausaineen käyttöä selvittävään tutkimukseen määräämiseen perusteet selkeät siltä osin kuin kysymys on vapaaehtoisuuteen perustuvasta testauksesta. Pakkoon perustuvaa testausta ei ole käytännössä käytetty, muun muassa sen vuoksi, että huumausaineen käyttöä selvittävään testiin määrääminen on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Tämän vuoksi esitetään, että päätöksestä joko kielletään valittaminen tai säädetään sen täytäntöönpano mahdolliseksi valituksesta huolimatta. Asevelvollisuuslaki

8. Muutoksenhakujärjestelmä Nykyinen muutoksenhakujärjestelmä, joka koostuu päätöksen laadusta riippuen joko oikaisuvaatimusjärjestelmästä ja valitusmahdollisuudesta kutsunta-asiain keskuslautakuntaan taikka valitusmahdollisuudesta hallinto-oikeuteen, on johtanut käytännössä epäselvyyksiin. Esimerkiksi joukko-osaston komentajan päätöksestä keskeyttää varusmiehen palvelus ja esityksestä hänen palveluskelpoisuusluokan muuttamisesta on valitettu annetun muutoksenhakuosoituksen perusteella hallinto-oikeuksiin tarkoituksella saada muutos palveluskelpoisuusluokkaan, josta ei ole vielä ollut olemassa edes päätöstä Esitetään, että oikaisuvaatimusjärjestelmä ulotettaisiin kaikkiin asevelvollisuus- lain perusteella tehtäviin päätöksiin, joiden osalta ei ole muutoksenhakukieltoa. Asevelvollisuuslaki

9. MAAVOIMIEN NÄKEMYS MUUTOSTARPEISTA MPK:n sotilaallista valmiutta palvelevilla kursseilla tulisi voida antaa koulutusta reserviläisille puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähdysaineilla ilman nykyisestä lain tulkinnasta johtuvaa VEH-menettelyä. MPK:n kursseilla tulisi voida antaa koulutusta reserviläisille puolustusvoimien aseilla puolustusvoimien kouluttajaksi hyväksymän reserviläiskouluttajan johtamana ilman puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvan valvontavelvoitetta. Puolustusvoimien hyväksymä kouluammuntojen johtamiskoulutuksen saanut ja oikeudet omaavan reserviläisen tulisi voida johtaa puolustus-voimien johtamassa koulutustapahtumassa määräysten mukaisia kouluammuntoja ilman puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvan henkilökohtaiseen läsnäoloon perustuvaa valvontavelvoitetta ”samallaalueella”. Vapaaehtoista sotilaallista koulutusta ei tulisi rajata tapahtuvaksi ainoastaan puolustusvoimien käytössä olevilla harjoitusalueilla. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta